Kirjaudu ▼
 

Tässä ovat Suomen raskaimmat ammatit

Heini Karjanmaa
Tässä ovat Suomen raskaimmat ammatit
Tuntuuko työ raskaalta? Tietoyhteiskunnassa riittää edelleen yllättäviäkin ammatteja, joissa ihmisen fysiikka joutuu koville. Asiantuntijoiden mukaan ruumiillinen työ voi kuitenkin olla pikemminkin terveydelle hyväksi, jos kuormitustaso pysyy aisoissa. Lue millaisia ammatteja asiantuntijat pitävät kaikkein raskaimpina.
Erika Keppola
11.7.2012 06:01
124

Nykyammatit rasittavat ihmisruumista täysin päinvastaisilla tavoilla. Jatkuva paikallaan olo koettelee toimistotyöläisiä. Toisaalta on myös ammatteja, joissa joutuu työskentelemään jopa fyysisen suorituskykynsä ylärajoilla.

Työterveyslaitoksen tutkijat Riitta Simonen ja Juha Oksa nimeävät fyysisesti raskaiksi töiksi monia miesvaltaisia ammatteja.  Esimerkiksi palomiehen, lastaajan, rakennustyöntekijän, metsurin, mastotyöntekijän ja asvalttityöntekijän ammatit ovat fyysisesti erittäin vaativia.

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring lisää listaan myös metalliteollisuuden työntekijät, etenkin pitkäaikaisosastoilla työskentelevän hoitohenkilökunnan ja siivoojat.

– Pelkän ammattinimikkeen perusteella ei kuitenkaan voi sanoa, että tietty ihminen työskentelee fyysisesti kuormittavassa työssä. Esimerkiksi maatalouslomittajan työ on parhaimmillaan hyvin kevyttä koneellistettua työtä ja pahimmillaan fyysisesti erittäin kovaa, Haring huomauttaa.

Kuormittavuus riippuu
omasta suorituskyvystä

Työtehtävistä erityisesti suurten taakkojen siirtely, työskentely kuumuudessa ja toistuvat työasennot laittavat ihmisruumiin koville.

– Esimerkiksi palomiehillä on hyvin voimakkaita kuormituspiikkejä, joissa tilanteen päällä ollessa työskennellään maksimisuorituskyvyllä. Toisaalta heillä saattaa olla myös pitkiä aikoja, joissa he ovat käytännössä levossa. Mastotyöntekijöillä taas kuormitus on jatkuvaa, kun he tekevät pitkiä päiviä, joutuvat liikkumaan hankalassa maastossa ja pysymään samassa asennossa pitkäänkin, kertoo vanhempi tutkija Juha Oksa.  

Työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat työntekijän oma fyysinen toimintakyky ja työn kuormitustekijät. Työterveyslaitoksella on tehty kokeellisia mittauksia, joissa työntekijän teoreettista suorituskykyä on selvitetty kestävyyskuntotestillä.

Vertaamalla työntekijän hapenkulutuskykyä työn vaatimaan hapenkulutukseen on saatu selville kuinka paljon työntekijä työssään kuormittuu. Suositusten mukaan työn kuormitustaso ei saisi työpäivän aikana ylittää 50 prosenttia omasta toimintakyvystä.

Oksan mukaan on kuitenkin useita ammatteja, joissa työn kuormitus ylittää jatkuvasti työntekijän toimintakyvyn. Esimerkiksi sähkötöitä tekevien mastotyöntekijöiden lisäksi lastaajat, rakennusmiehet ja maataloustyöntekijät työskentelevät usein suorituskykynsä ylittävällä tasolla.

Savusukellus on fyysisesti
vaativimmasta päästä

Asiantuntijalääkäri Haringin mukaan ihmisruumiille haastavimpia töitä ovat kuumissa työoloissa tehtävät fyysisesti raskaat työt, kuten savusukellus. 

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Riitta Simonen kertoo, että jo työturvallisuussyistä palomiesten savusukelluskelpoisuus kuitenkin selvitetään hyvin tarkasti. Myös muissa ammateissa tietyt henkilöt valikoituvat fyysisesti rasittavimpiin työtehtäviin.

– Jos neli–viisikymppinen henkilö työskentelee ruumiillisesti raskaassa työssä, on silloin selvää, että hän pitää huolta kunnostaan.

Raskas työ voi olla hyvästä

Simosen mukaan läheskään kaikki eivät kuitenkaan tiedosta työskentelevänsä fyysisesti raskaassa ammatissa.

– Esimerkiksi siivoojilla saattaa olla päivän aikana hyvinkin rankkoja kuormituksia. Jotta äkillisistä kuormituspiikeistä selviäisi, tulee peruskunnon olla hyvä.

Simosen mukaan jatkuva liiallinen fyysinen kuormitus näkyy ensimmäisenä väsymyksenä.

– Jos ihminen on fyysisesti ylikuormittunut, viikonloput eivät enää riitä työstä palautumiseen. Fyysisessä stressitilassa ruumis käy jatkuvasti ylikierroksilla, ja etenkin tuki- ja liikuntaelimistöön syntyy lihaskramppeja.

Kari Haringin mukaan fyysisellä työllä on positiivisia terveysvaikutuksia, mikäli työn kuormittavuus pysyy aisoissa. Myös Juha Oksa korostaa, ettei työn kovakaan fyysinen kuormittavuus väistämättä merkitse terveyden kärsimistä.

– Kunhan työn kuormitustason ja oman toimintakyvyn suhde on kunnossa, työ on pikemminkin voimavara, Oksa painottaa.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (124)


Anonyymi
Monlla valtionyhtiön johtajilla on lukuisia yhtiöpaikkoja hoidettavinaan samanaikaisesti.

KUINKA HE PYSYTVÄT NÄIHIN IHMESUORITUKSIIN?
SAMOIN KANSANEDUSTAJILLA SAMAANAIKAAN KUNNASSA VIRKATEHTÄVIÄ JA PALJON PALJON MUUTA VIRAABELIHOMMIA.


Kansanedustajat ehtivät hyvin sillä eihän heillä ole vuodessa kuin satakunta työpäivää eduskunnassa. Nytkin he ovat kesälomalla joka alkoi juhannuksena ja loppuu syyskuun puolessavälissä. Se on 2,5 kuukautta. Syyslomaa on viikko mutta joululomaa 1,5 kk. Viikon hiihtolomat ja pääsiäistauko päälle, unohtamatta nelipäiväistä työviikkoa. Joku vaaliloma unohtui mutta niitä ei ole jokavuosi.
Lomille loms 11.7.2012 7:55

Anonyymi
Ammatilaiselle työ kun työ on kevyttä .koska ammatilainen osaa luovia työnsä oikein mielekäksi itsellen.Rupusakki valitaa jokapäivä työstään taloussanomassa.
Harva on ammatilaine 11.7.2012 8:06

Anonyymi
Ne joilla ei äly riitä, korvaavat sen voimalla. Voimaa on myös hevosissa, härissä ja sen semmosissa, hienoja vetojuhtia ovat.
Voima on edullista 11.7.2012 8:16

Anonyymi
Jos todellisia lusmuja haluaa nähdä, pitää mennä paperitehtaan valvomoon


Paperikoneita on erilaisia. Jos puhutaan koneenhoitajasta niin sellaiseen ammattiin ei ole suoraa koulutusta vaan vaaditaan vähintään 10 vuoden kokemusta avustavista tehtävistä. Alle 40 vuotias koneenhoitaja on harvinaisuus. Suurimmasta osasta ei tule koneenhoitajaa koskaan.
Se on ammattitaitoa jos konetta ajetaan risaamatta. Sitten kun risaa niin sitten hiki lentää ja ongelmat voivat kestää päiviä.
Kerran kattelin viikon sivusilmällä kun viereistä jälkikäsittelykonetta ajoi kaveri yksin ja koko ajan ongelmia, ei edes hetken kahvirauhaa. Ja pakko painaa kun nykyään tilatoidaan vuorokohtaisesti miten menee. Jos olet se heikoin lenkki niin seuravassa YT-kierroksessa olet siellä jonon kärjessä ulos. Ei kävis kateeksi vaikka tienaisivat kymppitonnin.
Sivullinen. 11.7.2012 8:17

Anonyymi
Olisko maanviljelijän ammatti raskaimmasta päästä,jos vielä karjaa niin on kiinni työssä kesät talvet joulut ja juhannukset.Arvostus on mitä on Tukiaisilla eläjäksi haukutaan.
Entinen maalainen 11.7.2012 8:19

Anonyymi
On fyysisesti haastavaa, mutta henkisesti palkitsevaa, lapioida illalla uudet käteiset käteishuoneeseen, käytän siihen iiisoa lumilapiota.

Myös minua ahdistavat erittäin hyvännäköiset naiset saavat minut joskus juoksemaan jaguarilleni (kerran kauppatorilla jopa 100m)
Osinko-Otto 11.7.2012 8:27

Anonyymi
OLen sitä mieltä, että lääkärien palkkoja tulisi tiputtaa 20-30 prosentilla.

Minusta taas kunnon kirurgit ja sisätautilääkärit+ kardilogit saisiva saada enemän palkkaa. Tälläiset "enmäätiedämikäsuavaivaa"-terkkarilääkärit saisi tyytyä harjoittelijan palkkaan.


Niin kauan kun olet maallikko näiden asioiden suhteen etkä ole päivääkään tehnyt lääkärin työtä saati opiskellut 6-12v, olisit hiljaa koska selkeästi et tiedä mitään terveydenhuollosta.

terkkarilääkäreillä ei ole läheskään aina resursseja/aikaa tehdä jatkotutkimuksia vaikka tietäisivät mikä potilaalla todennäköisesti on, tämän vuoksi käytetään lähetettä. Erikoislääkärin hommat ovat sinänsä helpompia kun potilaat on ns. valmiiksi seulottu massasta terkkarissa ja he voivat keskittyä pieneen erityisalueeseen ihmisessä jota he ovat opiskelleet/harjoitelleet toiset 6v.
Jaakkotepposeppo 11.7.2012 8:28

Anonyymi
Kun ymmärtämätön laittaa taitamattoman tekemään tarpeettomia asioita, on vaarana, että turha työ menee hukkaan!

Suomen päättäjissä on monia, jotka kuppaavat muilta tekemättä itse mitään, mutta duunareissa tuntuu olevan enemmän niitä, jotka tekisivät muutoksia moniin asioihin. Vähiten on kuitenkin niitä, jotka tuovat omat mielipiteensä ja arvonsa esiin konkreettisesti ja tekevät työtä niiden eteen. Helppo on vinkua ja piipittää keskustelupalstoilla... Ei muuta kun megafoni käteen ja eduskuntatalon eteen huutamaan. Barrikaadeille. Lakkoon. Perustakaa työttömien puolue ja menkää eduskuntaan päättämään työttömien asioista tai kouluttautukaa ja liittykää sitten Perussuomalaisiin. Ei Soini voi sitä rekeä yksin vetää. Ei Persujen riveissä oo vielä tarpeeksi oikeita politiikan asiantuntijoita. Mutta mielestäni Soini on oikealla suunnalla ja pitää meteliä oikeista asioista.
poro 11.7.2012 8:39

Anonyymi
Oliks tää nyt jonkinlainen vetoomusjuttu, että palomiesten eläkeikää pitää alentaa?
Ei niitä savusukelluksia kuiteskaan ole jokapäivä kahdeksantuntia päivässä. Suurinosa palomiesten työajasta kuluu varallaoloon ja varusteiden huoltamiseen. Ja täytyy muistaa että ammattiaan valitessaa voi miettiä mitkä ovat ammatin riskit, se kun on valintakysymys tuokin, palomieheksi hakeudutaan yleensä kunninanhimosta, samoin poliisiksi jne..
Johan tämän tiesi So 11.7.2012 8:46

Anonyymi
taitaa tuo raudoittajan työ olla yksi rankimmista hommista.Ovat kyllä tosi miehiä ,nostan hattua heille
patruuna 11.7.2012 8:55
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä