"Nokian katastrofi muistuttaa lento-onnettomuutta"
Matkapuhelinvalmistaja Nokian entinen innovaatiojohtaja Juhani Risku rinnastaan blogissaan puhelinyhtiön romahduksen lentoturmaan. Riskun mukaan yhtiön romahdus tulisikin tutkia vastaavalla pieteetillä kuin lento-onnettomuudet. Vain perusteellisella tutkimuksella voitaisiin ymmärtää ongelmien alkuperä ja välttää ne tulevaisuudessa.
– Suuren yhtiön ajautuminen katastrofiin muistuttaa lento-onnettomuutta: yhtiössä on tehty suuria rakenteellisia virheitä, oltu huolimattomia ja välinpitämättömiä, yhtiössä ei ole varauduttu riittävästi tulevaan ja siellä on hölmöilty, Risku lataa.
Risku arvosteli Nokian toimia kovasanaisesti jo vuonna 2010 julkaistussa teoksessaan Uusi Nokia - käsikirjoitus, ja vuotta aiemmin julkaistussa kirjasessa Nokia – virheet ja korjaustoimenpiteet. Erityisen kärkkäästi Risku on arvostellut Nokian johtamista. Blogissaan sanoo, että vuonna 2004 tapahtuneessa mobiilialan murroksessa Nokiassa alkoi vallita teeskentelykulttuuri.
– Oltiin ymmärtävinään, osaavinaan, tekevinään ja johtavinaan mobiilikommunikaation suurta aaltoa aikana, jona Apple ja Google valmistelivat tuotteita kuten iPad, iPhone, Gmail ja Android. Suomeksi sanottuna: Nokiassa ei kertakaikkiaan osattu ainuttakaan asiaa, joka olisi pelastanut yhtiön, Risku lataa.
Tutkittava myös
ICT-alaan liittyvä koulutus
Riskun mukaan ainoastaan epäonnistuneen yhtiön osakkeenomistajilla on uskottava syy yhtiön turman tutkinnalle. Oman taloudellisen etunsa nimissä juuri osakkeenomistajien tulisi käynnistää tutkinta. Heidän tulisikin perustaa itselleen edunvalvoja, joka edustaisi osakkeenomistajia turmatutkinnassa.
Risku ehdottaa, että selvitysmiehenä toimisi vaalirahoitus- ja dopingskandaalien selvityksessä kunnostautuneeseen Lauri Tarastiin verrattava hahmo.
Riskun mukaan Nokian romahduksen tutkinta tulisi ulottaa myös suomalaiseen insinööri-, muotoilu-, suunnittelu- ja johtajakoulutukseen. Muotoilija-arkkitehdiksi valmistuneen Riskun mukaan kaikki nämä epäonnistuivat Nokiassa.
Valtion tasolla tutkintaan tulisikin osallistua Valtiontalouden tarkastusvirasto. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi rahoittaa Riskun arvion mukaan 20 miljoonan euron tutkinta.













