Raha paljastaa: Uusiiko Suomi lätkämestaruuden?
Seppo Solmela / IS
Jääkiekon MM-kisat ovat käynnissä ja Leijonat on osoittanut, että voittoja tulee. Mutta riittävätkö nykyiset esitykset mestaruuteen asti? Taloussanomat selvitti asian.
13.5.2012 06:04
41
Jääkiekon maailmanmestaruuskisat on polkaistu kunnolla käyntiin. Suomen jääkiekkomaajoukkue osoittanut peleissään, että kone kulkee. Seuraavina päivinä Suomi pyrkii kiihdyttämään kohti toista perättäistä MM-kultaa.
Tilastojen valossa on odotettavissa, että Suomi pääsee ainakin välieriin. Sitä, kuinka paljon Leijonien menestys riippuu valtion panostuksesta eli valtiontuista, tilastot eivät kuitenkaan kerro.
Niinpä Taloussanomat teki leikkimielisen vertailun. Siinä tarkasteltiin Leijonien urheilullista menestystä ja avustuksia, jotka lätkämaajoukkueen toiminnasta vastaava Suomen jääkiekkoliitto (SJL) on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöstä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Vertailusta ei kannata vetää turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. SJL:n toimintaa kuuluu paljon muutakin toimintaa kuin miesten maajoukkueen edesottamukset MM-kisoissa. Lisäksi valtiontuen osuus liiton budjetista on vain kymmenisen prosenttia. Tuen kasvussa ei ole huomioitu inflaation vaikutusta.
Leikkimielinen analyysi kuitenkin paljastaa, että maajoukkueen tulokset eivät ole aina parantuneet, vaikka ministeriö on antanut lisää rahaa liitolle. Mutta siivittääkö tänä vuonna kasvanut apu Leijonat mestaruuteen asti?
Tukea ei
pidä ainakaan tiputtaa
Taloussanomien tarkasteluun valittiin viimeisen kymmenen vuoden tapahtumat. Vuonna 2002 Ruotsin-kisoissa Suomi jäi harmillisesti mitaleiden ulkopuolelle neljänneksi. Tuolloin jääkiekkoliitto sai valtiolta toiminta-avustusta 920 000 euroa.
Seuraavan vuoden kotikisoihin avustusta pienennettiin 20 000 eurolla. Tiputus näkyi heti tuloksessa. Suomi jäi ulos mitalipeleistä ja jäi lopulta viidenneksi.
Tukisumman pienentäminen saattoi vaikuttaa Leijonien pelimoraaliin myös seuraavissa kisoissa. Joukkue tippui kuudenneksi, vaikka tuki pysyi ennallaan 0,9 miljoonassa eurossa.
Valtiovalta huomasi kehityskulun. Ratkaisu oli kuitenkin hätäinen; tukea nostettiin vain kymppitonnilla. "Pähkinöiden" jakaminen ei auttanut, vaan lätkämaajoukkue päätyi pohjalle. Seitsemäs sija MM-kisoissa oli nöyryytys. Kymmenen vuoden mestaruushuuma oli todella kadonnut.
Piristysruiskeella
finaaliin
Joukkueen kurssi piti saada käännettyä. Ministeriö pohti tällä kertaa tosissaan, kuinka paljon rahaa tarvitaan, että suunta kääntyy.
SJL sai 50 000 euroa lisää, ja tukisumma kasvoi 960 000 euroon. Piristysruiske oli mieletön. Edellisenä vuonna mahalaskun tehnyt maajoukkue kipusi taas mitaleille. Pronssin tuoma itseluottamus tulisi näkymään myös tulevaisuudessa.
Panostuksestaan viisastuneena valtiovalta päätti laittaa rahaa kunnolla tiskiin. Sata tonnia lisää, ja kulta olisi varma. Moskovan kevät ja esiin puskeneet vaahteranlehdet olivat kuitenkin Leijonille liikaa. Suomi hävisi MM-finaalin Kanadalle maalein 2–4.
Jotain kuitenkin tuli todistettua. Lisäpanostuksella saatettiin ilmeisesti saada tuloksia aikaan.
Häviö jäi hampaankoloon. Tappio painoi mieltä, eikä täysimittainen satsaus ollut enää mielessä. Valtion toiminta-avustus kasvoi 40 000 eurolla, mikä riitti pitämään Suomen mitaleilla.
Finaaliin ei Leijonilla ollut kuitenkaan asiaa toista kertaa peräjälkeen.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Raha ei
tuo onnea
MM-kisoissa pelataan maailmanmestaruudesta. Tämän tiedosti myös valtiovalta, joka panosti vuoden 2009 kisoihin antamalla liitolle 110 000 euroa lisää avustusta.
Kurssi oli kuitenkin jo kääntynyt, ja kisat lässähtivät viidennen sijan pannukakuksi panostuksesta huolimatta.
Ministeriö ei oppinut tapauksesta ja lähestyvät vaaranmerkit jäivät huomaamatta. Saksan kisoista 2010 piti tulla kultaa. Resepti siihen oli lajiliiton toiminta-avustuksen kasvattaminen. Nyt tuki kasvoi 90 000 eurolla ja oli 1,3 miljoonaa euroa.
Raha ei tuonut onnea tässäkään tapauksessa. Vuoden 2009 viides sija muuttui kuudenneksi, ja odotukset menestyksestä romahtivat.
Ensi vuonna lisärahaa ei annettaisi.
Kristallipallo
paljastaa
Tuli vuosi 2011 ja SJL sai 1,3 miljoonaa euroa tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahalääkettä ei enää käytetty, toivo oli mennyttä.
Toivo kuitenkin näyttäytyy usein silloin, kun sitä ei ole. Slovakiassa Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa 16 vuoden tauon jälkeen.
Tälle vuodelle opetus- ja kulttuuriministeriö kasvatti tukeaan jääkiekkoliitolle 75 000 eurolla. Mitä Leijonilta on odotettavissa?
Taloussanomien leikkimielinen ennustus paljastaa, että finaalisijoituksen jälkeen lisäraha ei ole tuottanut lisämenestystä. Pronssilta on kuitenkin ponnistettu finaaliin lisärahalla.
Valtiontukien kristallipalloon tuijottaminen paljastaakin yhden "tosiseikan": tänä vuonna mestaruus ei ole matkalla Leijonille – tai ainakaan sijoitus ei enää viime vuodesta parane.
| Taloussanomat ennustaa MM-kisamenestystä | ||
|---|---|---|
| Leijonien sijoitus MM-kisoissa ja valtion toiminta-avustus Suomen jääkiekkoliitolle | ||
| Vuosi | Leijonien sijoitus MM-kisoissa | Valtion toiminta-avustus (euroa) |
| 2011 | 1. | 1300000 |
| 2010 | 6. | 1300000 |
| 2009 | 5. | 1210000 |
| 2008 | 3. | 1100000 |
| 2007 | 2. | 1060000 |
| 2006 | 3. | 960000 |
| 2005 | 7. | 910000 |
| 2004 | 6. | 900000 |
| 2003 | 5. | 900000 |
| 2002 | 4. | 920000 |
| Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, IS Veikkaaja | ||
