Kirjaudu ▼
 

Raha paljastaa: Uusiiko Suomi lätkämestaruuden?

Seppo Solmela / IS
Raha paljastaa: Uusiiko Suomi lätkämestaruuden?
Jääkiekon MM-kisat ovat käynnissä ja Leijonat on osoittanut, että voittoja tulee. Mutta riittävätkö nykyiset esitykset mestaruuteen asti? Taloussanomat selvitti asian.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Jääkiekon maailmanmestaruuskisat on polkaistu kunnolla käyntiin. Suomen jääkiekkomaajoukkue osoittanut peleissään, että kone kulkee. Seuraavina päivinä Suomi pyrkii kiihdyttämään kohti toista perättäistä MM-kultaa.

Tilastojen valossa on odotettavissa, että Suomi pääsee ainakin välieriin. Sitä, kuinka paljon Leijonien menestys riippuu valtion panostuksesta eli valtiontuista, tilastot eivät kuitenkaan kerro.

Niinpä Taloussanomat teki leikkimielisen vertailun. Siinä tarkasteltiin Leijonien urheilullista menestystä ja avustuksia, jotka lätkämaajoukkueen toiminnasta vastaava Suomen jääkiekkoliitto (SJL) on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöstä viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vertailusta ei kannata vetää turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. SJL:n toimintaa kuuluu paljon muutakin toimintaa kuin miesten maajoukkueen edesottamukset MM-kisoissa. Lisäksi valtiontuen osuus liiton budjetista on vain kymmenisen prosenttia. Tuen kasvussa ei ole huomioitu inflaation vaikutusta.

Leikkimielinen analyysi kuitenkin paljastaa, että maajoukkueen tulokset eivät ole aina parantuneet, vaikka ministeriö on antanut lisää rahaa liitolle. Mutta siivittääkö tänä vuonna kasvanut apu Leijonat mestaruuteen asti?

Tukea ei
pidä ainakaan tiputtaa

Taloussanomien tarkasteluun valittiin viimeisen kymmenen vuoden tapahtumat. Vuonna 2002 Ruotsin-kisoissa Suomi jäi harmillisesti mitaleiden ulkopuolelle neljänneksi. Tuolloin jääkiekkoliitto sai valtiolta toiminta-avustusta 920 000 euroa.

Seuraavan vuoden kotikisoihin avustusta pienennettiin 20 000 eurolla. Tiputus näkyi heti tuloksessa. Suomi jäi ulos mitalipeleistä ja jäi lopulta viidenneksi.

Tukisumman pienentäminen saattoi vaikuttaa Leijonien pelimoraaliin myös seuraavissa kisoissa. Joukkue tippui kuudenneksi, vaikka tuki pysyi ennallaan 0,9 miljoonassa eurossa.

Valtiovalta huomasi kehityskulun. Ratkaisu oli kuitenkin hätäinen; tukea nostettiin vain kymppitonnilla. "Pähkinöiden" jakaminen ei auttanut, vaan lätkämaajoukkue päätyi pohjalle. Seitsemäs sija MM-kisoissa oli nöyryytys. Kymmenen vuoden mestaruushuuma oli todella kadonnut.

Piristysruiskeella
finaaliin

Joukkueen kurssi piti saada käännettyä. Ministeriö pohti tällä kertaa tosissaan, kuinka paljon rahaa tarvitaan, että suunta kääntyy.

SJL sai 50 000 euroa lisää, ja tukisumma kasvoi 960 000 euroon. Piristysruiske oli mieletön. Edellisenä vuonna mahalaskun tehnyt maajoukkue kipusi taas mitaleille. Pronssin tuoma itseluottamus tulisi näkymään myös tulevaisuudessa.

Panostuksestaan viisastuneena valtiovalta päätti laittaa rahaa kunnolla tiskiin. Sata tonnia lisää, ja kulta olisi varma. Moskovan kevät ja esiin puskeneet vaahteranlehdet olivat kuitenkin Leijonille liikaa. Suomi hävisi MM-finaalin Kanadalle maalein 2–4.

Jotain kuitenkin tuli todistettua. Lisäpanostuksella saatettiin ilmeisesti saada tuloksia aikaan.

Häviö jäi hampaankoloon. Tappio painoi mieltä, eikä täysimittainen satsaus ollut enää mielessä. Valtion toiminta-avustus kasvoi 40 000 eurolla, mikä riitti pitämään Suomen mitaleilla.

Finaaliin ei Leijonilla ollut kuitenkaan asiaa toista kertaa peräjälkeen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Raha ei
tuo onnea

MM-kisoissa pelataan maailmanmestaruudesta. Tämän tiedosti myös valtiovalta, joka panosti vuoden 2009 kisoihin antamalla liitolle 110 000 euroa lisää avustusta.

Kurssi oli kuitenkin jo kääntynyt, ja kisat lässähtivät viidennen sijan pannukakuksi panostuksesta huolimatta.

Ministeriö ei oppinut tapauksesta ja lähestyvät vaaranmerkit jäivät huomaamatta. Saksan kisoista 2010 piti tulla kultaa. Resepti siihen oli lajiliiton toiminta-avustuksen kasvattaminen. Nyt tuki kasvoi 90 000 eurolla ja oli 1,3 miljoonaa euroa.

Raha ei tuonut onnea tässäkään tapauksessa. Vuoden 2009 viides sija muuttui kuudenneksi, ja odotukset menestyksestä romahtivat.

Ensi vuonna lisärahaa ei annettaisi.

Kristallipallo
paljastaa

Tuli vuosi 2011 ja SJL sai 1,3 miljoonaa euroa tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahalääkettä ei enää käytetty, toivo oli mennyttä.

Toivo kuitenkin näyttäytyy usein silloin, kun sitä ei ole. Slovakiassa Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa 16 vuoden tauon jälkeen.

Tälle vuodelle opetus- ja kulttuuriministeriö kasvatti tukeaan jääkiekkoliitolle 75 000 eurolla. Mitä Leijonilta on odotettavissa?

Taloussanomien leikkimielinen ennustus paljastaa, että finaalisijoituksen jälkeen lisäraha ei ole tuottanut lisämenestystä. Pronssilta on kuitenkin ponnistettu finaaliin lisärahalla.

Valtiontukien kristallipalloon tuijottaminen paljastaakin yhden "tosiseikan": tänä vuonna mestaruus ei ole matkalla Leijonille – tai ainakaan sijoitus ei enää viime vuodesta parane.

Taloussanomat ennustaa MM-kisamenestystä
Leijonien sijoitus MM-kisoissa ja valtion toiminta-avustus Suomen jääkiekkoliitolle
Vuosi Leijonien sijoitus MM-kisoissa Valtion toiminta-avustus (euroa)
2011 1. 1300000
2010 6. 1300000
2009 5. 1210000
2008 3. 1100000
2007 2. 1060000
2006 3. 960000
2005 7. 910000
2004 6. 900000
2003 5. 900000
2002 4. 920000
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, IS Veikkaaja

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (41)


Anonyymi
Olen alkanut seuraamaan naisten pesäpalloa. Naispesäpalloilijat eivät käytä douppingia. Lisäksi olen sitä mieltä että suuret rahamäät pilaavat urheilun.
Anonyymi: Levyseppä 13.5.2012 8:44

Anonyymi
Eiköhän suomi ole kuudes ja onhan se pienelle pohjoiselle syrjäiselle junttikansalle hieno suoritus
Anonyymi: Ruben Bloodystiller 13.5.2012 8:59

Anonyymi
Pesäpallo on älypeli, toisin kuin jääkiekko, jossa yritetään voimalla ja vauhdilla huiskia mustaa kuminpalaa päädystä päätyyn.
Anonyymi: pesäpallo on in 13.5.2012 9:06

Anonyymi
Lätkä on muuten nykyään aika tylsää seurattavaa. Heikommat porukat pystyvät kiusaamaan "parempiaan" energisellä pelaamisella. Nommasta on jäänyt järki vähdmmälle ja nyt on vaan kiire saada kaverilta tila pois. Tuo laji o pahassa alamäessä ja kurssia on vaikea korjata.
Anonyymi: Pesis o kyl silti i 13.5.2012 9:12

Anonyymi
Kulttuurin ,urheilun ja muiden huvitusten tukemista ei saa vähentää,päinvastoin,eikä nuorten(alle 65),eikä terveiden tukemista.
Anonyymi: Suomi nousuun 13.5.2012 9:22

Anonyymi
Ilman muuta pitää pari miljardia laittaa verovaroista tähän huvitukseen.
Anonyymi: tana 13.5.2012 9:24

Anonyymi
Pesäpallo on älypeli, toisin kuin jääkiekko, jossa yritetään voimalla ja vauhdilla huiskia mustaa kuminpalaa päädystä päätyyn.


Pesäpallo on homojen peli!.
Anonyymi: Kyrpänaama 13.5.2012 9:30

Anonyymi
Kummolalle tulostavoite menestykseen jääkiekko-otteluissa, jos ei suomi voita niin sitten tuet pois asteittain.
Anonyymi: IIHF on tuhonnut suo 13.5.2012 9:34

Anonyymi
Pesäpallo ON hinttareiden peli.
Anonyymi: tietäjä iänikuinen 13.5.2012 9:34

Anonyymi
Mitä enemmän yhteiskunnan rahaa pumpataan lajiin sitä huonommin menee,mutta sitä paremmin voivat urheiluherrat.Tästähän voisi vetää analogian koskemaan valtioita,esim Kreikkaa, mitä enemmän sinne pumpataan rahaa,sitä huonommin menee ja sitä rataa.
Anonyymi: Vai oliko se homolog 13.5.2012 9:39
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä