Ahvenanmaan hylyn oluesta löytyi eläviä bakteereita
Ahvenanmaan hylystä sukelletuista pulloista on löydetty perin vanhoja olutbakteereja.
VTT:n tutkijat ovat tunnistaneet eläviä bakteereja olutpulloista, jotka sukellettiin vuoden 2010 kesällä Ahvenanmaan vesillä 1800-luvun puolivälissä haaksirikkoutuneesta hylystä. Samaisesta hylystä nostettiin ylös shampanjaa, jota on jo huutokaupattu korkeaan hintaan.
Nyt tutkituissa pulloissa oli oluen näköistä nestettä, joka varmistui olueksi sille tyypillisten mallassokereiden, aromiyhdisteiden ja humalan ansiosta, VTT kertoo tiedotteessaan.
Kemiallisten analyysien perusteella oluessa on saattanut olla ruusun, mantelin ja neilikan vivahteita.
Juoman vaalea kullansävyinen väri viittaa VTT:n mukaan siihen, että olut oli valmistettu paahtamattomasta maltaasta. Palaneen aromi puolestaan vihjaa mäskäysvaiheen kuumennuksen olleen huonosti hallinnassa.
Todennäköisesti olut oli valmistettu ohrasta tai vehnästä taikka niiden yhdistelmästä.
Oluista onnistuttiin viljelemään ja tunnistamaan neljä eri maitohappobakteerilajia. Pediococcus damnosus, Lactobacillus malefermentans ja "Lactobacillus backii" ovat olueen ja panimoprosessiin pitkälle sopeutuneita lajeja.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Neljäs bakteeri, Lactobacillus kisonensis -laji löydettiin ensimmäistä kertaa vasta muutama vuosi sitten perinteisestä fermentoidusta kasvisvalmisteesta Japanissa.
Osa eristetyistä bakteereista tuotti sokeripolymeeria, joka voi suojata bakteerisoluja epäsuotuisissa olosuhteissa ja on voinut edesauttaa niiden säilymistä hengissä lähes kaksisataa vuotta.
Oluesta löytyi myös kuolleita hiivasoluja, joista osa muistutti Saccharomyces cerevisiae -panimohiivaa ja osa Dekkera-hiivaa, jota käytetään lambic-oluen valmistuksessa. Eläviä hiivasoluja ei kuitenkaan löytynyt, vaan ainoastaan pieniä määriä hiivan DNA:ta.
