Tyly tulos: Keppi ei purrut nuoriin – laki epäonnistui
Lehtikuva
Toimeentulotuen alentaminen koulutuksesta kieltäytyviltä nuorilta on ollut sosiaaliviranomaisten työkalupakissa reilun vuoden. Tuore tutkimus paljastaa, että sitä on käytetty erittäin vähän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on selvittänyt koulutuksesta kieltäytyvien nuorten toimeentulotuen alentamisen käyttöä ja vaikutuksia. Selvityksessä käytettiin haastattelututkimusta ja tilastollista analyysia.
Toimeentulotukilaki muuttui vuoden 2011 alussa. Lakimuutos mahdollistaa alle 25-vuotiaille maksettavan toimeentulotuen alentamisen, jos nuoret kieltäytyvät koulutuksesta tai keskeyttävät sen. Käytännössä lailla haluttiin kannustaa nuoria koulutukseen taloudellisen pakotteen uhalla.
THL:n tutkimuksen mukaan toimeentulotuen alentamista on käytetty Helsingin sosiaalitoimessa erittäin vähän.
Tuen alentamista käytettiin tammi-elokuussa 2011 yhteensä 50 tapauksessa koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi. Lisäksi jo aiemmin voimassa olleen käytännön mukaisesti 155 nuoren toimeentulotukea alennettiin, koska he kieltäytyivät työstä.
Toimeentulotuen saajissa oli keskimäärin 3 500 nuorta kuukaudessa. Tuen leikkaukset koskettivat kaikkiaan noin yhtä prosenttia heistä.
Tutkimuksen mukaan tuen alentaminen on hyvin harvoin tarkoituksenmukaista nuorten asiakkaiden vaikeassa elämäntilanteessa.
– Taloudellisella pakotteella uhkaaminen on huono keino ohjata nuoria koulutukseen. Erilaiset terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat hankaloittavat nuorten sosiaalityön asiakkaiden opiskelua tai estävät sen, THL sanoo tiedotteessaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
THL:n mukaan koulutukseen hakeutuminen on vaikeaa, jos nuorella ei ole perheen tai lähipiirin tukea ja kannustusta taustallaan. Lisäksi koulutuksen aloittaminen tarkoittaa usein opintolainan ottamista, mitä nuoret haluavat välttää.
Tutkimuksen mukaan perusongelma ei olekaan nuorten haluttomuus osallistua koulutukseen ja työhön, vaan sopivien mahdollisuuksien puute. Moni nuori haluaisi mieluummin suoraan työhön tai yhdistää työn ja koulutuksen sen sijaan, että heidät pakotettaisiin opiskelemaan.
– Pakotteiden sijaan tarvitaan kannusteita, jotka rohkaisevat nuoria muutokseen silloinkin, kun he ovat toimeentulotuen pitkäaikaisia asiakkaita. Nykyinen etuusjärjestelmä enemmänkin jarruttaa kuin kannustaa tilanteen muuttamiseen, THL sanoo.
– THL:n tapaustutkimuksen mukaan lakimuutosta voi pitää vääränlaisena koulutuskannusteena ja siten epäonnistuneena lähestymistapana nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, liitto sanoo.
