Kirjaudu ▼
 

Väitös: Huono pääsykoejärjestelmä pilaa Suomen puolustusvoimat

Lehtikuva
Väitös: Huono pääsykoejärjestelmä pilaa Suomen puolustusvoimat
Maanpuolustuskorkeakoulu suosii epäpäteviä opiskelijoita, mikä heikentää puolustusvoimien strategista toimintakykyä, esittää tuore väitöskirja.


Taloussanomat
23.4.2012 20:31
53

Huono pääsykoejärjestelmä on johtanut puolustuvoimat vakavampaan kriisiin kuin laitoksessa itse ymmärretään, väittää KTM Mika Aalto väitöskirjassaan. Väitös tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa torstaina.   

Aallon mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun nykyinen pääsykoejärjestelmä suosii epäakateemisia hakijoita. Sen takia vuonna 2001 tehdyn uudistuksen jälkeen upseereiksi on valikoitunut henkilöitä, joilla on vain kohtuulliset valmiudet akateemiseen opiskeluun ja toimimiseen strategisina johtajina.

Aalto esittää, että suomalaisupseerien strategiset valmiudet eivät ole nykyään erityisen hyviä verrattuna tyypillisiin akateemisen taustan omaaviin ihmisiin. Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvaltojen asevoimien tutkimusten mukaan nykyaikainen sodankäynti edellyttää myös muilta kuin vain varsinaisella strategisella tasolla toimivilta upseereilta hyviä akateemis-strategisia valmiuksia.

Puolustusvoimia uhkaakin Aallon mukaan tällä hetkellä romahdus, johon verrattuna puolustusvoimille viime aikoina asetetut säästötavoitteet ovat miltei merkityksettömiä.

Clausewitzlaiset
strategit kateissa

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tutkimuksen taustalla on puolustusvoimien edellisen komentajan, amiraali Juhani Kaskealan vuonna 2005 esittämä toive, että puolustusvoimia koskevat ongelmat pitäisi nostaa avoimesti esiin, jotta ne voitaisiin korjata.

Aallon tutkimuksessa strategista kyvykkyyttä tarkastellaan persoonallisuusteoreettisesta näkökulmasta. taustallao n myös preussilaisen kenraalimajurin ja sotateoreetikon Carl von Clausewitzin (1780–1831) sota- ja strategiateoria Vom Kriege.

– Suomalaisupseereista ei ole clausewitzlaisiksi strategeiksi, esittää Mika Aalto väitöskirjassaan Aalto-yliopiston tiedotteen mukaan.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (53)


Anonyymi
"Maanpuolustuskorkeakoulu suosii epäpäteviä opiskelijoita..."

Ei siis eroa muista korkeakouluista ja vielä vähemmän yliopistoista, minkä nämä nykytutkimuksetkin kiistatta osoittavat.
:) 23.4.2012 23:40

Anonyymi
Kun katsoo KTM:ien aiheuttamaa tuhoa ja hävitystä talouselämässämme, on ehkä ihan hyvä, että edes maanpuolustuskorkeakouluun valitaan aidosti kyvykkäitä ihmisiä. Ilmeisesti pääsykokeissa mitataan muutakin, kuin muutaman pääsykoekirjan ulkoaoppimista papan maksamalla preppauskurssilla...
Nimetön 23.4.2012 23:46

Anonyymi
Eikös sinne armeijaan mennä tykin ruoaksi?

Miksi haaskata oikeasti fiksua ainesta, kun yksinkertaisimmatkin osaavat ampua ja ryömiä.
J.Ylinen 24.4.2012 0:00

Anonyymi
Näinhän se taitaa mennä. Neljällä leijonalla taidot rajoittuvat poliittisen ohjauksen kysymiseen jääviltä pyrkyriltä asiasta, joka olisi itse pitänyt osata miettiä. Nohevuus armeijassa taitaa olla kirkkaimmillaan puolikurssikorpraalilla.
Ilmo 24.4.2012 0:31

Anonyymi
Kun miettii yli 10 vuoden takaista armeijakeikkaa ja kanttis-henkilökuntaa niin yliluti ainoa kenen kanssa olisi ehkä voinut käsitellä yleisiä geopoliittis-strategisia kysymyksiä, tosin hän oli tornihuhun mukaan kadettikurssin priimus. Muut olivat juurikin "homma toimeksi" tyyppisiä käytännön ihmisiä.

En ole väitöskirjaan perehtynyt mutta veikkaisin huolen olevan siinä, että eversti ja kenraali-materiaali tulee heikkenemään tulevaisuudessa kun syvälliseen pohdintaan kykenevien ihmisten määrä laskee.
jokuvaan 24.4.2012 1:04

Anonyymi
Puolustusvoimien strategian lähtökohtana tulisi olla, että mannerten väliset ohjukset ovat nopeampia kuin suomalaiset nopean toiminnan joukot. Ja kaikki muu on nappikauppaa!
Suomi Eu-jäsenenä ei tarvitse edes omaa armeijaa. Onhan Eu-mailla jopa ydinasearsenaalia.
Vääpeli Körmy 24.4.2012 2:07

Anonyymi
Ei nämä digiajan näyttöjen hiplaajasukupolvi edes kykenisi siihen mitä isoisät ja isät teki vuosina 1939-44. Katsos kun silloin ei ollut mitään kosketusnäyttöjä jota pääsi hiplaamaan sormella, kyllä se usein oli sitä, että sormi oli liipasimella ellei se ollut sitten jo jäätynyt talven pakkasissa. Ei näistä ole juoksuhaudassa makaamaan eikä korsussa yöpymään kun ei ole hotellihuonetta kaikin mukavuuksin (mukaanluettuna nopea nettiyhteys)varattuna.
ei aika entinen pala 24.4.2012 4:52

Anonyymi
Kiitos -paitoja kukaan kehtaa pitää.
kiitos 24.4.2012 5:15

Anonyymi
Niin siis millä tavalla nykyjärjestelmä tarkalleen suosii epäakateemisia hakijoita??

....no ei tarvi kuin jättää tukan vuodeksi leikkamatta ja pesemättä ja kutsunnoissa sanoo että "Moi mä oooon hiiipppi" ja taas tulee 3 vuotta vapautusta.Tämän kun toistaa 4 kertaa ja täyttää 30 saa vapautuksen kuin Marko Ahtisaari,vaikka isä oli puolustusvoimain ylipäällikkö.
moelane Terve! 24.4.2012 5:40

Anonyymi
taitaa sitten noi talebanit olla hyvin koulutettuja.ne tulee vielä voittamaan ton sodan.noh onhan ne voittanu jo esim.neuvostoliiton.
Nimetön 24.4.2012 5:41
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä