Kuntauudistus kerää kiitosta yritysjohtajilta
Yritysjohtajista 86 prosenttia uskoo, että kuntauudistus avaa mahdollisuuksia palvelujen tuotannon tehostamiselle, selviää Keskuskauppakamarin tekemästä kyselystä.
– Yritysjohtajat antavat selvän tuen reformille, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sanoo tiedotteessa.
Yritysjohtajat toivovat, että kuntien yhdistyessä liiketoiminnalle avautuu uusia mahdollisuuksia. Penttilän mielestä kuntien liikelaitoksia tulisi yhtiöittää samalla, kun kuntamarkkinoita avataan kilpailulle.
Tarkoittaako tehostaminen
yksityistämistä?
Yhtenä keskeisenä perusteena kuntatyöryhmän ehdotukselle ovat olleet työssäkäynti- ja asiointialueet. Kuntarajoja on piirretty sen mukaan missä ihmiset käyvät töissä ja käyttävät palveluja ja mistä he ostavat esimerkiksi erikoistavarat. Keskuskauppakamarin mielestä lähtökohta on hyvä.
– Suuremmat kuntakoot merkitsevät, että palveluja voidaan kehittää järkevämmin ja tehokkaammin, Keskuskauppakamarin tiedotteessa sanotaan.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) tekemän selvityksen pohjalta järkevyys ei tosin välttämättä tarkoita yhtiöittämistä. Selvityksen mukaan erityisesti keskisuurissa kunnissa yksityistämisiin on petytty. Koko Suomessa joka viides kunta mietti viime vuonna palveluiden palauttamista omaksi työksi.
Yleisin perustelu on raha ja toisena tulee laatu. Eräs kyselyn vastaajista sanoi, että palveluiden hinnat ovat karanneet, koska todellisuudessa kilpailua ei synny.
Suurissa kunnissa kilpailutilanne voi olla toinen. JHL:n selvityksen mukaan niistä joka kolmannessa suunniteltiin viime vuonna yksityistämisiä.
"Palvelut
edellä"
Kuntatyöntekijöiden etujärjestö Jyty ja Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ottavat kuntauudistukseen kantaa palveluiden näkökulmasta.
– Uudistuksen oleellinen osa onkin juuri sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen. Päähuomio tulee kiinnittää palveluiden laatuun, saatavuuteen, väestön tarpeisiin ja terveyserojen kaventamiseen. Uskon, että suurin osa suomalaisista asettaa palvelut kuntarajan sijainnin edelle, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoo tiedotteessa.
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki huomauttaa, että kuntien väliset erot palveluiden tarjoamisessa ovat jo nyt suuria.
– Kaiken kehittämistyön lähtökohtana tulee olla aina se, että kuntasektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuus ja laatu pystytään turvaamaan yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea, Pihlajamäki vaatii tiedotteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan edellinen kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke onnistui monipuolistamaan sosiaalipalveluita. Samalla kuntalaisten pääsy palveluihin kuitenkin heikkeni, ja noin joka kolmannes katsoo sosiaalipalveluiden laadun heikentyneen.













