Yleistyvät myrskyt tarkoittavat uusia sähkökatastrofeja

Odotettavissa on yhä enemmän ja aiempaa useammin kovia myrskyjä ja muita rankkoja sääilmiöitä. Helsingin yliopiston geofysiikan dosentti Kai Myrberg sanoo, että tutkijat tiesivät ilmastomuutoksesta jo kauan sitten.

Jo vuosikymmenten takaiset, vaikkakin nykyistä karkeammat ennusteet ovat alkaneet toteutua 20 viime vuoden aikana. Hänen mukaansa ei ole sattumaa, että säähistorian 10–15 lämpimintä vuotta on osunut juuri näihin vuosikymmeniin.

– Todellisuus osuu valitettavan hyvin yhteen teorioiden kanssa. Tulokset ovat yksiselitteisiä. Sään ääri-ilmiöt tihentyvät, Myrberg sanoo.

Aikaisemmin kovimmat matalapaineet olivat Islannin länsipuolella, mutta uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että voimakkaimmat talviaikaiset myrskyt ovat siirtyneet itään ja lähemmäs Suomea.

– Tuulet ovat voimistuneet. Meren pintalämpötilat ovat nousseet ja matalapaineet voimistuvat, kun ne saavat jäättömästä merestä kosteutta, Myrberg sanoo.

Myös vuodenajat ovat siirtyneet. Vanhan ajan pakkastalvi on lyhentynyt ja syysmyrskyt ovat siirtyneet marras-, joulu- ja tammikuuhun. Syksy on myöhäistynyt ja kevät aikaistunut. Kesät puolestaan ovat usein pitkiä ja kuumia, ja syksyt on lämpimiä ja leutoja.

Ääri-ilmiöihin liittyy, että kovia pakkastalvia voi edelleen olla aika ajoin.

Miksi tutkimuksista
ei ole piitattu?

Ilmastomuutoksesta on puhuttu viime vuosikymmeninä niin paljon, että kukaan ei ole voinut välttyä siltä. Myrberg ei käsitä, miksi viranomaiset eivät ole piitanneet tutkimuksista, joita tehdään veronmaksajien rahoilla.

Myrberg kirjoitti tänään Helsingin Sanomien mielipideosastolla ja kummasteli myrskyjen aiheuttamaa sähkökatastrofia. Hän arvioi, että se antaa kuvan Suomesta kehittymättömänä maana, jonka infrastruktuuria on helppo vaurioittaa.

Myrberg on myös Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija, mutta hän sanoo kirjoittaneensa asiasta yksityishenkilönä. Hänen mukaansa myrsky osoitti, miten helppo kohde Suomi voi olla vaikkapa terroristeille. Kun sähköt ovat poikki, kännykät tai verkko ei toimi eivätkä motissa olevat saa mistään tietoa.

– Perusinfrastruktuuri pitää hoitaa kuntoon ja ilmastomuutos on otettava huomioon suunnitelmia tehtäessä.

Sähkölinjat pitää
vetää aukeille paikoille

Vuoden vaihteessa Myrberg asui itse viisi vuorokautta sähköttömässä taloudessa vapaa-ajanasunnollaan Porin pohjoispuolella Ahlaisissa.

– Syöksyvirtaukset kaatoivat naapuritontilta kymmeniä puita, hän kertoo.

Suomalaisten onni oli, että vuoristo pidätteli Norjan hirmumyrskyä.

– Onneksi se ei tullut lounaasta lämpimän Itämeren yli, Myrberg sanoo.

Hän ihmettelee, miksi sähkölinjat vedetään keskelle metsää, missä ne ovat alttiita kaatuville puille. Hän huomauttaa, että ei ole tämän alan asiantuntija, mutta kyselee, että eikö linjoja voitaisi vetää teiden varsille tai maksaa metsänomistajille siitä, että he he kaataisivat linjojen ympärille nykyistä leveämmät aukot.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on ehdottanut, että sähköverkot voitaisiin vetää maan alle. Myrberg pitää tätä liian kalliina.

Puuskat kaatavat kuusia,
kun maa on sula

Talvimyrskyt kaatavat vastaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän metsää, kun maa ei ole jäässä.

– Kun maa on mössöä, pieni juurakko ei kykene pitämään kuusta paikoillaan kovissa puuskissa, Myrberg sanoo.

Hän kysyy, mitä tapahtuu, jos joskus vaikkapa puolelta miljoonalta suomalaiselta menee sähköt? Se voisi hyvinkin johtaa ihmishenkien menetykseen. Vanhukset saattaisivat paleltua mökkeihinsä tai sairaalat jäädä ilman sähköä. Myös taloudelliset vaikutukset olisivat erittäin suuret.

Vuoden vaihteen puhurit eivät ole ohi. Keskiviikoksi on ennustettu uutta myrskyrintamaa.