Kirjaudu ▼
 

Jätteistä ruokaa – gourmet-ravintoloiden tulevaisuus?

Lehtikuva
Jätteistä ruokaa – gourmet-ravintoloiden tulevaisuus?
Ruokakaupat joutuvat heittämään täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin. Ruoan hukkaaminen johtaa mittaviin ympäristövaikutuksiin. Voisiko hävikkiruoasta valmistaa ravintola-aterioita? Viranomaiset eivät tyrmää ideaa, ja ammattikokki on innoissaan.
3.12.2011 06:09
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Herkkien pilaantumismerkintöjen vuoksi ruoan hävikin määrä on Suomessa järkyttävällä tasolla. Tähän saumaan iskee ajatushautomo Demos Helsingin ja Sitran tänä viikonloppuna Helsingissä järjestämä Peloton Innovation Camp, jossa pohditaan energiakriisin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen.

Tapahtuman järjestäjät kertovat haluavansa nähdä ongelmissa mahdollisuuden liiketoimintaan. Hävikkiä pöytään -idealla halutaan haastaa perinteiset ruokatottumukset ja pohtia, josko hävikkiruoasta voisi brändätä suosittuja ravintolaherkkuja.

– Hieno idea ja merkittävä vaikutus. Ruoka muodostaa ympäristövaikutuksista kolmanneksen ja kaikista hiilidioksidipäästöistä viidennes tulee suoraan ruoasta, ideaa pohtineen työpajan asiantuntijaraati kommentoi.

– Ruokahävikin laajuus ja vaikutukset tunnetaan huonosti. Kumppaniksi kehittelyyn voisi ottaa esimerkiksi laivayhtiön tai päivittäistavaraketjun, esimerkiksi ruoka-alan ammattilaisista ja mainosväestä koostuva raati arvioi.

Britanniassa samantyyppinen hanke on jo käynnissä. Food Cycle -projektissa hävikkiruoasta valmistetaan kansalaistoimintana aterioita yhteisöjen vähempivaraisille. Muun muassa Britannian kolmanneksi suurin supermarketketju Sainsbury's tukee toimintaa.

Suomalaisraati näkee tärkeänä luoda taloudellista etua myös kauppiaalle. Raadin mukaan ihmisten suhtautumista hävikkiin ylipäänsä tulisi muuttaa niin, että alennuslaputettujen tuotteiden ostaminen ei olisi mikään häpeä, vaan arvoteko.

Terveyspomo: Ei pidä tuomita
suoralta kädeltä

Asiaa viranomaisilta kysyttäessä suhtautuminen on jossain määrin nuivaa. Viranomaistahon mukaan ihmisten yleinen suhtautuminen "vanhentuneeseen" ruokaan on usein huono.

– Ei tätä ole yleensä pidetty hyvänä. Parasta ennen -päivän ohittanutta ruokaa on jaettu ruoanjakelupisteissä ja kehitysapuna Suomen lähialueille. Ihmiset suhtautuvat siihen kielteisesti, Helsingin kaupungin ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä sanoo.

Pöngän mukaan ainoat varsinaiset säädökset liittyvät siihen, että ruoka ei saa aiheuttaa terveyshaittoja tai taloudellisia vahinkoja asiakkaalle.

– Terveysvaikutuksista tulee mieleen ainoastaan ruokamyrkytyksen lisääntynyt riski. Herkästi pilaantuvia tuotteita ovat esimerkiksi liha, maitotuotteet, kala ja leikatut hedelmät, Pönkä sanoo.

Hän näkee ideassa kuitenkin hyviäkin puolia. Hävikkiruoan hyväksikäytöllä esimerkiksi vähävaraiset ihmiset voisivat saada ravintolaruokaa halvalla. Luontokin säästyisi.

– En menisi suoralta kädeltä tuomitsemaankaan tätä, etenkin jos asiaan ei sekoiteta herkästi pilaantuvia elintarvikkeita, Pönkä sanoo.

Eviran juristi: Myyjä vastaa terveydestä,
ei muita ongelmia

Asia herättää varmasti myös lainopillisia huolia. Onko ravintola-aterian valmistaminen hävikkiruoasta laillista, ja kuka on vastuussa mahdollisista ongelmista?

– Se, joka myy tätä jollain tavalla vanhentunutta ruokaa, vastaa samalla, että se on yhä elintarvikkeeksi kelpaavaa. Pakkaamattomiin elintarvikkeisiin ei ole merkattu viimeistä käyttöajankohtaa, joten arvio kelvollisuudesta on suoritettava itse. Ruoan laatua on seurattava tarkasti, Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran juristi Jorma Pitkänen sanoo.

Yleisellä tasolla ideassa ei kuitenkaan ole mitään, mikä kuulostaisi lakiasiantuntijan korvaan ohittamattomalta ongelmalta.

– Lainsäädännöllisesti suoranaista estettä ei ole, kunhan ruoka valmistetaan hyvälaatuisista elintarvikkeista, Pitkänen sanoo.

Vanhenevien elintarvikkeiden kannalta pahimmaksi ongelmaksi Pitkänen nimeää dualistisen merkitsemiskäytännön, jossa käytetään sekä parasta ennen- kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintöjä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Pahin karikko on viimeinen käyttöpäivä -merkinnän sumeilematon käyttö sellaisissa tuotteissa, jossa sitä ei oikeasti tarvittaisi. Se on merkittävä ainoastaan mikrobiologisesti helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin, joita on vähän, Pitkänen sanoo.

Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei saa luovuttaa eteenpäin eikä käyttää elintarvikealalla.

– Monissa tuotteissa pitäisi olla joustavampi parasta ennen -päiväys. Tilanne helpottuisi huomattavasti, jos asia hoidettaisiin teollisuudessa näin. Silloin ihmisetkin ymmärtäisivät, että tuotteen käyttäminen parasta ennen -päivän jälkeen ei muodosta mitään terveysriskiä. Edes viimeinen käyttöpäivä ei merkitse, että tuotteet olisivat jo silloin käyttökelvottomia.

Ammattikokki Maulavirta: Loistava
ja pohtimisen arvoinen ajatus

Keittiömestari ja Helsingin Kluuvin uuden kauppahallin hallimestari Markus Maulavirta näkee hävikkiruoan muuttamisessa ravintolaherkuiksi lähes pelkästään positiivisia asioita.

– Loistava ajatus! Tällainen kannatettava ajatus kutkuttaisi kovasti, sillä hyvinvointiyhteiskunnan pullistelu on näissä asioissa ihan järkyttävää, Maulavirta sanoo.

Maulavirta kuitenkin myöntää, että sääntöjen ja määräysten Suomessa byrokratia voisi nostaa tien pystyyn.

– Kyllä se varmaan vaatii järkyttävän poliittisen keskustelun. Ensimmäisenä on viimeisen käyttöpäivän rajoitus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tuote olisi pilaantunut. Meillä on nämä raja-arvot niin järkyttävän suuret, Maulavirta komppaa Eviran juristia.

Maulavirta kertoo itse kotioloissa syövänsä aina perheen vanhat ruoat.

– Meillä on perheessäkin ongelma, että katsotaan niitä päiväyksiä. Minä aukaisen ruoan ja haistan ja maistan onko se syömäkelpoista. Päivämäärä ei kerro pilaantumisesta yhtään mitään, Maulavirta sanoo.

Maulavirran mukaan ravintolakäyttöön päätyvän hävikkiruoan tulisi tietysti olla kuranttia ja laadukasta tavaraa. Kyse on siitä, että kuka määrittelee ruoan laadukkuuden.

Hävikkiruokaa hyödyntävän ravintolan tuomiseksi markkinoille pilottihanke olisi Maulavirran mukaan paikallaan. Siinä nähtäisiin, miten idea toimii käytännön tasolla. Myös logistiikassa on karikkoja väisteltävänä.

– Pieniä hävikkieriä on vaikeaa hakea kaupoista. Jonkinlainen toimitusketju tarvittaisiin, ja sen pitäisi täyttää hygieniamääräykset, Maulavirta sanoo.

Hanketta tuomitsemaan hän ei kuitenkaan missään nimessä lähde, päin vastoin. Maulavirta näkee ideassa bisnespotentiaalia.

– Tämä on ihan pohtimisen arvoinen asia, ehdottomasti. Minä voisin olla ensimmäinen asiakas tällaisessa ravintolassa.

3.12.2011 06:09
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (65)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Eikös lenkki ja grillimakkarat tehdä pääasiassa "jätteistä".
Anonyymi: asiakas 3.12.2011 6:33

Anonyymi
Parivuotta sitten kauhisteltiin, että kiinalaisravintolan omistajat keräsivät salaattiaineet kauppatorin jätteistä.

Trendi on levinnyt myös lama-suomeen.
Anonyymi: Aasia on uusien tren 3.12.2011 6:43

Anonyymi
Jo nyt on kaupan marinoituja teurasjätteitä: hunajamarinointia.
Anonyymi: Nimetön 3.12.2011 6:44

Anonyymi
"- Terveysvaikutuksista tulee mieleen ainoastaan ruokamyrkytyksen lisääntynyt riski.

Herkästi pilaantuvia tuotteita ovat esimerkiksi liha, maitotuotteet, kala ja leikatut hedelmät, Pönkä sanoo."

Ainoastaan vain terveysriskit.

Ne voi ohittaa;
kaupallisuus ajaa ohi
ja SUURET MYYNTIVOITOT.

'Me tienaataan jätteillä ja
otetaan niskalenkki markkinavoimista`':
Talouden kriisi ajaa uskomattomiin uutisiin:
"Suomella enää varaa jätteisiin"
Anonyymi: Nimetön 3.12.2011 6:49

Anonyymi
Minä voisin perustaa eduskunnan portaille pyttipannutehtaan. Konseptissani otetaan ruoka roskiksesta (maksuton ilmainen raaka-aine, eihän se ole keneltäkään pois), harjoittelijat työntekijöiksi (maksuton työllistämiskurssilainen, eihän se ole keneltäkään pois) ja tietystysti tarvitsen jonkunlaisen rahoituksen (innovaatio leikkirahaa eu:sta, starttirahaa tekes -hölmölästä tai vaikka finveran herrakerholta säälilaina, kun niitäkin tarvitsee tilastojen takia kylvää pelleille, eihän se ole keneltäkään pois).

Tämä on kivaa, kaikki tykkää kun on pyyteettömästi hyvällä asialla, itselleni ottaisin ihan vain sen mitä siitä ehkä vähän jäisi.
Anonyymi: VAPAA kilpalu, mitä 3.12.2011 6:55

Anonyymi
Ruuan päiväys saattaa olla jatkossa sivuseikka,
Anonyymi: Nimetön 3.12.2011 6:57

Anonyymi
Valmistellaan ihmisiä pula-aikaan.Raaka-aineita ei velkaeuroilla saa.Niukkuus rahasta ja ruuasta on todellisuutta.
Anonyymi: sontakin lännen herk 3.12.2011 7:43

Anonyymi
Olisiko noissa kaupan alennuslapuissa hyödyllisempää olla kunnon prosentit. Ei ihminen osta tämän päivän parasta ennen tai vkp -tuotteita, jos lappu on -20%. Jos siinä on reilusti esim. -50% saadaan tuote syödyksi, pois hyllyltä ja osa rahoista pois asiakkaan taskusta. Mutta jos ale% on liian pieni, niin tuote jää hyllyyn, kauppias heittää hyvää tavaraa roskiin ja rahatkin jää saamatta.
Anonyymi: Mietin vaan 3.12.2011 7:57

Anonyymi
Ihmisillä on paljon tietämöttömyyttä myös tästä asiasta. Minulla on mennyt vuosia saada puolisoni vakuutettua, että ruoka ei ole pilalla vaikka ko päivämäärä olisikin käsillä.Tai maito huonoa.Meidät totutetaan tässä yhteiskunnassa moniin asioihin kuin ne olisivat Jumalan sana eikä vastaan ole sanomista.Tämä on johtanut todella huonoon kehitykseen monella alalla. Erittäin hyvä ja kannatettava hanke ja käytännössä paljon merkityksellisempi kuin vouhkaaminen siitä mitä on minkäkin ruoka-aineen hiilidioksijalanjälki.Se tuntuu tämähän verrattuna melko tekopyhältä. Tällä asialla jokainen voi vaikuttaa asiaan.Tarvitsemme yhteiskunnassamme todellakin jotain tällaista konkreettista tapahtuvaksi.
Anonyymi: Kissanviikset 3.12.2011 8:27

Anonyymi
Minulla on mennyt vuosia saada puolisoni vakuutettua



Vilpittömät onnittelut.
Anonyymi: Nimetön 3.12.2011 8:44
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä