Varo näitä uusia ruokauhkia

Suomalaisen ruuan suurin vaaratekijä löytyy säästöistä ja yritysten tavoitteesta minimoida työntekijämäärä. Työntekijöiden määrän pienentäminen on johtanut ruokamyrkytysten kasvuun varsinkin suurkeittiöissä. Esimerkiksi suurkeittiöiden tilaamat valmiiksi kuoritut porkkanat ovat oivallinen kasvualusta ruokamyrkytysbakteereille.

Helmikuussa 2009 henkilöstö- ja kouluruokaloita pyörittävä Sodexo kielsi ravintoloitaan tarjoamasta raakoja porkkanoita lapsille ja vanhuksille. Kielto johtui Sodexon käyttämien valmiiksi pestyjen ja kuorittujen porkkanoiden korkeista bakteerimääristä.

– Ennen multaporkkanat kuorittiin ja raastettiin keittiöissä, mutta nyt ne tulevat valmiina keittiöihin tai ne raastetaan valmiiksi kuorituista porkkanoista, Eviran ylitarkastaja Pirjo Korpela sanoo.

Ruokateollisuus pidentää tuotteiden säilyvyyttä pakkaamalla ne vakuumiin tai suojakaasuun, mikä altistaa ruuan ruokamyrkytystä aiheuttaville bakteereille.

– Nopeamman kierron tuotteet ovat kaupoille kalliimpia, Korpela sanoo.

Varo dioksiinia
ja melamiinia

Ruokamyrkytysbakteerit kuolevat kuumentamalla, mutta ruuan myrkyt eivät poistu pannullakaan.

Esimerkiksi Saksan dioksiinikohu ja Kiinan melamiinitapaukset saivat monen suomalaisen vannomaan kotimaisen ruuan nimiin.

Kuluttajan on kuitenkin vaikea tietää, mitä hänen ruokaansa lisätään. Saksalaisiin muniin päätynyt dioksiini oli alun perin rehutehtaille toimitetussa rasvassa. Rehusta myrkky oli siirtynyt muun muassa sianlihaan ja kananmuniin, joita kuluttajat ostivat kaupasta.

Korkeat dioksiinipitoisuudet oli huomattu Saksassa jo maaliskuussa, mutta tapaukset tulivat ilmi vasta vuoden lopussa, jolloin testitulokset piti toimittaa paikalliselle terveysviranomaiselle.

– Elintarvikelaki velvoittaa, että jos toimija löytää omavalvonnassaan liikaa haitallisia aineita, niin hänen täytyy ilmoittaa siitä viranomaiselle. Jos Saksankin tapausta ajattelee, niin täytyy muistaa, että rikollisia on muillakin saroilla. Evira, kuntien elintarvikeviranomaiset ja tulli tekevät tässä asiassa pistokoeluontoista valvontaa, Eviran ylitarkastaja Ulla Karlström sanoo.

Lisäksi dioksiinia on Itämeren kalassa. Järvien petokaloista puolestaan löytyy elohopeaa.

– Nämä ovat kaikki elimistöön kertyviä aineita. Tämän takia on tärkeää syödä monipuolisesti, Karlström sanoo.

Eilen Taloussanomat kertoi, että dioksiinia on löytynyt Saksassa myös sioista, ja että Saksa on Suomen suurin sianlihan tuoja. Saksalaista sianlihaa tuotiin Suomeen viime vuonna lähes puolitoista kiloa jokaista suomalaista kohden.

Globalisoituneessa maailmassa paikalliset ruokakriisit leviävät äkkiä koko maapallolle. Suomessakin oli päätynyt myyntiin kiinalaisia myrkkykarkkeja, jotka sisälsivät muovin valmistuksessa käytettävää melamiinia.

Ainetta oli löytynyt ainakin Kiinassa ja Etelä-Koreassa myydyistä M&M –suklaamakeisista, Snickers-patukoista ja Nestlen Kitkat-patukoista.

Suomessa kiinalaiset melamiinikarkit vedettiin pian pois.

– Yksittäisessä makeisessa oli melamiinia enää todella vähän, Elintarviketurvallisuusviraston Karlström muistuttaa.

Evira on mukana Euroopan unionin maiden yhteisessä järjestelmässä, jossa muut maat saavat pian tiedon toisesta maasta tehdystä löydöksestä. Kaikkia maahantuotavia tuotteita ei tarkasteta, mutta valvontaa kohdennetaan korkean riskin tuotteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi pähkinät, joista löytyy poikkeuksellisen paljon homemyrkkyjä.

Loisen leviäminen
vain ajan kysymys

Suomessa ei pian marjasteta, jos eläinten levittämä ekinokokki-loinen leviää Suomeen. Suomesta on jo tavattu harmittomampaa ekinokokkia, mutta ihmisiä sairastuttavan ekinokokin leviäminen Suomeen on asiantuntijoiden mielestä vain ajan kysymys.

Ekinokokki leviää eläinten ulosteen välityksellä ja loisen munat säilyvät metsässä jopa 1-2 vuotta. Käytännössä loisen leviäminen Suomeen veisi suomalaisten halut syödä mustikoita suoraan puskasta, sillä loinen voi aiheuttaa keuhkoihin jopa litran kokoisen nesterakkulan. Hoitamattomana loisen aiheuttama ekinokokkoosi voi johtaa kuolemaan.

Vaarallisempaa loiskantaa tavataan jo lähes kaikkialla muualla Euroopassa, minkä takia paikalliset syövät marjansa mieluummin kiisselinä tai hillottuna.

Itärajan takana on todettu myös afrikkalainen sikarutto, jonka on pelätty leviävän Suomeen. Rutto ei tartu ihmiseen, mutta voi tappaa paljon sikoja. Käytännössä nykyiset turvatoimet estävät sikaruton leviämisen Suomeen, jos niitä noudatetaan. Käytännössä sikoja surmaava rutto voi saapua Suomeen esimerkiksi Venäjältä tuodun makkaran tai villisikametsästäjien mukana.

Alle on listattu muutamia ruoka-aineita ja alkuperämaita, jotka ovat viranomaisten erityistarkkailussa korkeamman riskin takia.