"Meillä ei ole varaa sössiä"
Lehtikuva
Suomalaiset yritykset suhtautuvat varovaisen luottavasti tulevaisuuteensa. EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mukaan tarvitaan kuitenkin erityisen pitkä nousukausi, jotta tuotanto palaa taantumaa edeltävälle tasolle.
5.8.2010 12:55
64
Suomalaisyritysten näkemykset tulevaisuudesta ovat kesäkuumilla olleet varovaisia. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometrin mukaan odotukset ovat tulleet alas toukokuusta, jolloin yritysten näkemykset kohosivat. Saldolukema oli heinäkuussa +16, kun se vielä huhtikuussa oli +29.
– Barometri näyttää sen, ettei luvassa ole voimakasta kasvua. Tarvitaan hyvin pitkä nousukausi, enne kuin tuotanto palaa taantumaa edeltäneelle tasolle, EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs sanoi barometrin julkistuksen yhteydessä.
– Taantuman selkä on taitettu, hän summasi lisäten, ettei talouskasvun jatkuminen kuitenkaan ole täysin varmaa.
Vaikka loppuvuosi näyttääkin odotusten suhteen hiljaiselta, alkukesä oli yrityksille hyvä.
– Huhtikuun myönteiset odotukset ovat toteutuneet ja tasainen kasvu näyttää olevan jatkumassa, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoi.
Elpyminen näkyy myös työllisyystilanteessa. Lomautettujen määrä on laskenut alkuvuoden 50 000 henkilöstä noin 20 000 työntekijään.
– Työvoiman supistaminen näyttää pysähtyneen. Kasvua silti on tuskin luvassa, Urrila arvelee.
"Ei varaa
sössiä"
EK:n Fagernäs on huolissaan vientiteollisuuden vetokyvystä ja julkisen talouden alijäämästä. EK:n lääkkeet ovat perinteisiä: Ensin menoleikkaukset, sitten rakenteelliset uudistukset ja vasta viimeiseksi tulisi koskea verotukseen.
Työmarkkinoilla ei pitäisi äityä palkkaralliin. Fagernäsin mukaan palkka-ankkuri otettaneen käyttöön tärkeimmillä vientialoilla koska ”muutakaan ei ole”.
– Työmarkkinoilla tulisi keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen. Meillä ei ole varaa sössiä tilannetta, kun kasvu on hapuilemassa alkuun, Fagernäs sanoo.
Verotuksen osalta EK toivoo yhteisöveron nopeaa pudottamista ja yrittäjyyden tukemista. Energiaveron korotukset iskevät epätasaisesti vientiyrityksiin, vaikka niillä kompensoidaankin työnantajien Kela-maksun poistumista.
Tuotannosta ei
pidä luopua
EK:ssa on katseltu viime aikoina Saksan suuntaan elvytyksen ja tulevan kasvun ohjeita haettaessa. Fagernäsin mukaan Saksa onnistui pitämään kustannukset kilpailukykyisenä, minkä lisäksi maan teknologiateollisuuden laaja-alaisuus helpottaa paineita. Paikoin palkkaratkaisut olivat reaalisesti jopa negatiivisia, eli työntekijät saivat vähemmän rahaa kuin aiemmin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Erityisesti Fagernäsiä kiinnostaa sopimus, jonka Saksan teollisuus ja poliitikot sopivat talouskriisin tiimellyksessä. Teollisuus aikoo pitää tuotantonsa Saksassa, vaikka työpaikkojen viemisestä kaukomaihin on tullut lähes perusolettama.
– Ei voida ajatella, että olennainen osa tuotantoa siirtyisi ulkomaille. Silloin lähtee myös tutkimus-, tuotekehitys-, ja muu toiminta. Siitä on Yhdysvalloista varoittavia esimerkkejä. Meidän on pidettävä tuotanto täällä, Fagernäs sanoo.
Fagernäsin mukaan valtio voi auttaa tavoitteen saavuttamisessa esimerkiksi verotuksen, koulutuksen ja innovaationpolitiikan keinoin.
– Yritysten pitää myös muuttua. Niistä on tultava asiakas- ja palvelukeskeisempiä ja pitää olla hyvät verkostot. Perinteisellä insinööriosaamisella ei enää pärjätä.
20
22
Kommentit (64)
Uskomatonta tappiomentaliteettia lietsoo tämäkin lobby. Missä on se kauko-idän "kaikki on mahdollista" -henki? Joka saa aikaan talouskasvun ja uskon kuluttamiseen ja toimeliaisuuteen?
Ei sitä ainakaan EK edistä!
Tottakai uutta ja luovaa tehdään, mutta on utopiaa kuvitella että esimerkiksi tuhansia ammattitaidottomia paperimiehiä voitaisiin työllistää jonkun muun, korkeamman teknologian parissa tuosta vaan. On myös utopiaa kuvitella, että jollain ihme teknologialla sanomalehtipaperikoneesta luodaan mikropiirejä tai syöpälääkettä suoltava ihmekone.
Kun ymmärretään se, että uusi teknologia ei ole ratkaisu siihen että vain vanhaa teknologiaa ymmärtävät työntekijät voivat jatkaa entisillä ehdoilla ollaankin jo pitkällä.
.
.
- Tästä on näköjään tullut SDPAK:lle todellinen pakkofiksaatio. Kun yksi vero, 750 miljoonan KELA-maksu poistettiin teollisuudelta, niin energiaveron korotustarve sidotaan SDPAK-laisessa valtiopropagandassa tähän asiaan kuin hitsattuna !
- SKELA-maksu, siis KANSANELÄKEMAKSU on vaikka miten suppean perusvaltion vastuulle kuuluva perusvero, vanhusväestön tuki. Se jos mikä KUULUU KAIKKIEN MAKSETTAVAKSI, aivan niinkuin lapsilisä tai peruskoulukin kuuluu.
- KELA-maksu vain saatiin aikoinaan SDP-SAK:n Kultakaudella kiristettyä työnantajien maksettavaksi. On aivan oikein että se viimeinkin siirrettiin koko yhteiskunnan harteille.
- Ja samaan aikaan hallitus kuitenkin esittää kehitysapurahojen eli suoran uloslapioinnin määräksi 966 miljoonaa. Valtio ottaa 9 miljardia euroa lainaa, ja pistää siitä 1 miljardin Kankkulan kaivoon ! Voi h...tin 16.
Kovina aikoina julkinen talous pidetään ennallaan, ja hyvinä aikoina sitä laajennetaan.
Täydellinen todistus sille, että mikään byrokratia ei kykene supistamaan itseään, ei vähentämään menojaan, eikä luopumaan vallasta. Päinvastoin.
Mistä saamme ULKOPUOLISEN VALTIOTERMINAATTORIN, joka tulee ja leikkuroi tämän sairaan maan syöpäpesäkkeet pois, ja siivuttaa 33% läskikerroksen veks julkisesta taloudesta ??