Näin suomalainen kiertää veroja
Taloussanomat
Verojen kiertäminen ulkomaisten tilien ja veroparatiisiyritysten avulla maksaa Suomelle ainakin kolme miljardia euroa vuodessa.
Suomalaiset kiertävät veroja ulkomaisten tilien, veroparatiisiyritysten ja hallintarekisterin kautta. Veroviraston viime vuonna tekemän arvion mukaan harmaa talous maksaa Suomelle noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin yhdeksän miljardia euroa.
Veronkierron vuoksi Suomi menettää noin kolme miljardia euroa eli hieman alle neljä prosenttia verokertymästä. Kallista harmaa talous on muuallakin. Esimerkiksi Saksassa veronkierto kustantaa 30–35 miljardia euroa eli noin kuusi prosenttia maan verokertymästä.
Arvioista huolimatta viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa veronkiertotapauksista tai niiden arvosta. Verohallituksen ylitarkastajan Hannu Kuortin mukaan tapauksia tulee esille useita, mutta koko veronkierron suuruuden tai tapausten kokonaismäärän arviointi on hankalaa.
Kuortin mukaan suomalaiset summat ja tapaukset ovat joka tapauksessa naapurimaita pienempiä
– Meillä varallisuus on vähän eri luokkaa kuin vaikkapa länsinaapurissa Ruotsissa, vaikka on meillekin viime vuosina tullut näitä yritysmiljonäärejä ja muita, Kuortti sanoo.
Kansainvälisten tutkimuslaitosten mukaan veronkierto on maailmanlaajuisesti lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Syykin on selvä.
– Valuuttakontrollia ei oikeastaan enää ole, Kuortti sanoo.
Pääoman vapaan liikkuvuuden aikakaudella rahasummien siirtäminen Helsingistä vaikka Man-saarille vaatii vain muutaman klikkauksen. Valvonta ei kuitenkaan ole aina pysynyt tiukkojen pankkisalaisuuksien vuoksi perässä.
Monta tapaa
kiertää verot
Veroja on mahdollista kiertää monellakin eri tavalla. Yksi tyypillisimmistä tavoista on toimia ulkomaille rekisteröidyn yrityksen nimissä Suomessa ja jättää asiaankuuluvat verot maksamatta. Hannu Kuortin mukaan maksuista jää aina tositteita, mutta jälkikäteen on hankala osoittaa, minne tulo on ohjattu ja kuka on sen todellinen saaja.
Helsingin käräjäoikeudessa parhaillaan käsittelyssä olevassa tapauksessa huippujuristi Zacharias Sundströmiä ja tämän liikekumppania syytetään juuri tämän kaltaisesta veronkierrosta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
MTV3:n mukaan syyteet kohdistuvat Porvoossa sijaitsevaan tilaan, jonka veroilmoituksessa vuodelta 1999 on ilmoitettu ettei yhteisöllä ole tuloja Suomessa. Syyttäjän mukaan Jerseyn saaren kotipaikakseen ilmoittanut Havsudden Settlement on saanut vuokratuloja ja luovutusvoittoja 120 000 euroa. Veroja oli kierretty 30 000 euron osalta, MTV3 kertoo.
Toinen tyypillinen keino kiertää on Venäjän-kaupassa harjoitettava kaksoislaskutus, jossa yritys muuttaa vientiin tarkoitetun tavaran arvoa selvitäkseen tullimaksuista halvemmalla. Usein tavara kaupataan tappiolla veroparatiisiin rekisteröidylle yritykselle, jotta laskuun saataisiin pienempi hinta.
Hallintarekisterissä
piilottelevat osakkeenomistajat
Kolmas keino kiertää veroja varsinkin osakesijoitusten osalta on toimia ulkomailla niin kutsutun hallintarekisterin suojissa. Hallintarekisteri perustettiin laman partaalla 1991. Sinne ilmoitetaan ulkomailla osakkeita omistavan henkilön asemesta osakkeita hallinnoiva taho.
Järjestelmää on sen perustamisesta lähtien syytetty veronkierron mahdollistamisesta, sillä viranomaisilla on vain vähän, jos ollenkaan, mahdollisuuksia saada tietoa järjestelmän takana olevista ihmisistä. Tulojen ilmoittaminen verottajalle on lähinnä omistajan oman harkinnan varassa.
– Varsinkin jos järjestelmässä on pitkiä omistusketjuja, niin tietojen saaminen on lähes mahdotonta, ylitarkastaja Kuortti sanoo.
Hallintarekisteristä on ongelmia myös pörssiyrityksille, jotka eivät tiedä, ketkä heidän osakkeitaan omistavat. Maailmalle on jopa syntynyt konsulttiyrityksiä, jotka rekistereitä penkomalla selvittävät pörssiyrityksille niiden suojissa piileviä omistajia.
Harmaan talouden kimpussa pyöriviä huolestuttaa myös tuore lakiehdotus, jolla hallintarekisterisuoja ulotettaisiin koskemaan myös rahasto-osuuksia. Valtiovarainministeriön mukaan muutoksella haluttaisiin parantaa rahastojen kilpailukykyä, koska kaikki muutkin Euroopassa toimivat näin.
