Kiina-ilmiön suunta kääntyy
Lehtikuva/ Marja Airio
Kiinalaisen yritysdelegaation Albert Au ja Nokian Anssi Vanjoki kättelevät sopimuksen merkiksi suomalais-kiinalaisessa talousfoorumissa Helsingissä 10. heinäkuuta 2009.
Kiinalaisten investointien myötä Kauko-Idän ja Lännen taloudet lähestyvät toisiaan, Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija uskoo. Perjantaina vahvistuneet jättikaupat kiinalaisten kanssa eivät kuitenkaan vauhdita suomalaisten yritysten maastamuuttoa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Matti Nojonen sanoi YLEn Tv-uutisille, ettei usko kiinalaisten yritysvierailun vauhdittavan kiina-ilmiötä. Joitakin yrityksiä siirtynee vielä halvan työvoiman perässä Kiinaan, mutta raha liikkuu nyt myös toiseen suuntaan.
– Nyt tässä on se positiivinen puoli, että he investoivat tänne. Yritykset integroituvat meidän talouteen, joten heidän kanssaan on helppo neuvotella, toteaa Nojonen YLEn TV-uutisille.
Laaja kiinalainen kaupan ja investointien edistämisvaltuuskunta tapasi kolmisensataa suomalaisyritysten edustajaa perjantaina Helsingissä. Kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välisten sopimusten yhteisarvo kohosi 1,4 miljardiin euroon.
Nojosen mukaan Kiina on avainasemassa, kun maailma luovii ulos talouskriisistä. Siinä mielessä on erittäin positiivista, että Suomi on mukana kilpailemassa kiinalaisista investointituloista.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Kriisi vahvistaa Kiinan asemaa. Ilman sitä kriisistä ei tulla selviämään. Toisaalta, heille itselleen paljastuu, että Kiina on riippuvainen globaalista markkinoista. Ilman globaalia kysyntää heidän talous hyytyy, Nojonen sanoo YLE Uutisten mukaan.
Nojonen pitää hankalina kysymyksiä Kiinan ihmisoikeuspolitiikasta, joka on viime päivinä ollut esillä uiguurien mellakoiden yhteydessä. Nojosen mukaan vastakkain ovat arvopohjainen ihmisoikeuksien kannattaminen ja taloudelliset realiteetit. Kiina on kolmanneksi suurin talous maailmassa.
