Netin hautakuvat saattavat rikkoa lakia
Asiasta kertoivat perjantaina Kuopiossa ilmestyvä Kirkko ja koti -lehti sekä Savon Sanomat nettiuutisissaan.
Sivustolla on yli 60 000 valokuvaa hautakivistä Ylä-Savon, Kuopion ja Helsingin hautausmailta. Ensi syksynä tavoitteena on laajentaa kuvien määrää 200 000:een ja aikanaan kuvata kaikki hautamuistomerkit Suomessa.
Sivustolla voi muun muassa sytyttää virtuaalikynttilän haudalle. Kynttilä palaa kahdella eurolla kaksi viikkoa.
Epäilee rikkovan
lakia
Kirkko ja koti -lehden mukaan tietosuojavaltuutetun toimisto epäilee, että toiminta rikkoo henkilötietolakia, julkisuuslakia, hautaustoimilakia ja väestörekisterilakia. Sivustoa ylläpitävältä espoolaisyritykseltä on pyydetty selvitystä syyskuun puoliväliin mennessä.
Henkilötietolaki suojaa henkilötietoja 25 vuotta kuoleman jälkeen. Lehden mukaan sivuston ylläpitäjän on selvitettävä, aikooko se poistaa 25 vuotta nuoremmat tiedot rekisteristä.
Hautakivet netissä myös
Suomen Sukututkimusseuralla
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun tietosuojavaltuutetun toimisto ottaa kantaa netissä julkaistuihin hautakiviin.
Jo vuoden 2006 maaliskuussa tietosuojavaltuutetun toimisto vaati Suomen Sukututkimusseuraa postamaan hautakirjoitukset ja hautakuvat internetsivuiltaan.
Suomen Sukututkimusseura ei tähän kuitenkaan suostunut, ja kuvia hautakivistä on edelleen nähtävinä seuran nettisivuilla.
Tietosuojavaltuutettu totesi tuolloin saattavansa asian Tietosuojalautakunnan ratkaistavaksi.



















Kommentit (9)
IP-oikeudet ovat käymispisteessä ja ne ovat taloudellisia oikeuksia.
Vastaavasti USAssahan Google joutui raastupaan kuvattuaan yksityisillä kaduilla. USAssa on pieniä kaupunkeja, jotka ovat yksityisalueita.
Nykylain mukaan IP-oikeuksista ei tarvitse varoittaa.
Nämä kuvat eivät ole julkista omaisuutta ennenkuin niiden ottaja itse on ollut "galleriassa" 70 vuotta. Siihen asti ne saavat tuottaa voittoa oikeuksiensa omistajille.
Kuvien oikeuksien omistaja saa tienata niillä rahaa, kunnes kuvien ottaja on itse ollut "galleriassa" 70 vuotta.
Eipä rinnasteta Suomen oikeuslaitosta USA:n arvonta-automaattiin.
Ei henkilötietolaki suojaa kuolleen tietoja, eikä siinä ole tällaista 25 vuoden määräaikaa.