Perintätoimisto iskee aiempaa nopeammin

Perintätoimistojen elinkeino on tullut yleensä nimensä mukaan velkojen perinnästä. Tavallinen laskunmaksaja on useimmiten tutustunut perintätoimistojen palveluihin vasta, kun maksumuistutuksenkin päivämäärä on ehtinyt erääntyä.

Perintätoimistot haluavat nyt karistaa vanhan roolin harteiltaan. Perintätoimistoista on tullut luotto- ja asiakashallintayrityksiä, jotka houkuttelevat yrityksiä ulkoistamaan koko laskutuksensa.

Suomen kaksi suurinta perintätoimistoa, Lindorff ja Intrum Justitia, kertovat laskutuksen ulkoistamisen kiihtyneen merkittävästi aivan viime aikoina.

Lindorffin Suomen maajohtaja Tapio Vuojärvi laskee, että yrityksen laskutusvolyymit ovat kuusinkertaistuneet vuoden sisällä.

Uusi, suuri ulkoistajaryhmä on ollut kunnat ja kaupungit.

Kuluttajaa muutos hämmentää. Päivähoito- tai terveyskeskusmaksu saattaakin tulla perintätoimiston nimissä.

Kuluttajaviraston lakimiehen Juha Jokisen mukaan laskutuksen ulkoistamisessa on sekaantumisen vaara. Kuluttajan voi olla vaikea erottaa, milloin kyseessä on lasku ja milloin perintä, hän sanoo.

Laskutuksen ulkoistaminen voi Jokisen mukaan johtaa myös aggressiivisempaan perintään, kun laskutusprosessi on jo valmiiksi perintätoimiston käsissä.

– Esimerkiksi kunnan yhteiskuntavastuu voi jäädä vähemmälle, kun laskutus on siirretty pelkäksi liiketoiminnaksi. Kuluttajavirasto tarkkailee erityisesti pienten saatavien perintää, joiden käsittelykulut ovat summiin nähden moninkertaiset.

Intrum Justitian kotimaan ja kansainvälisen perinnän osastopäällikkö Juha Iskala tunnistaa sekaantumisen vaaran.

– Meidän pitää olla tarkkoja, kun olemme tunnettu nimenomaan perintätoimistona. Olemme kiinnittäneet paljon huomiota, että asiakas saa meiltä asiallista informaatiota eikä käsitä tilannetta väärin.

Tavallisessa laskussa tai maksumuistutuksessa ei välttämättä ole kuoressa perintätoimiston nimeä. Myös suorituksen saajan, kuten kunnan ja kaupungin, yhteystiedot pitää olla selkeästi näkyvillä.

Samaan aikaan myös perittävien velkojen määrä on kasvanut. Intrum Justitia sai viime vuonna reilut 1 250 000 uutta perintätoimeksiantoa, kun edellisenä vuonna määrä oli 150 000 pienempi.

Lindorffin toimeksiantomäärä on puolestaan kasvanut 15 prosentilla vuodessa. Viime vuonna Lindorff sai 943 000 uutta perintätoimeksiantoa.

Vuonna 2006 perintätoimeksiantoja tehtiin Suomessa kaiken kaikkiaan 3,5 miljoonaa. Suomen perimistoimistojen liiton hallituksen puheenjohtajan Timo Mäen oletuksen mukaan määrä kasvoi viime vuonna huikeasti.

– Luvuissa näkyy, että kuntasektori ja yritykset ovat siirtäneet perintää toimistoille. Muutos etenee nyt kunnissa ja kaupungeissa tavattoman kovaa vauhtia, hän sanoo.

Perittävien velkojen määrä liittyy Iskalan mukaan myös suhdanteeseen. Kun luotolla myymisen ja laskutuksen määrä kasvaa, myös perittävien velkojen kappalemäärä kasvaa.

– Nyt on tyypillistä, että perimme paljon pieniä laskusaamisia: pakollisia liikennevakuutuksia, lehtitilauksia, päivähoitomaksuja ja huonevuokria. Laman aikaiset suuret, asuntolainan kokoiset velat ovat harvinaisia.

Lindorffin perintärekisterissä olevien ihmisten määrä on muutamassa vuodessa kasvanut hiukan.

– Rekisterissämme on nyt noin kymmenen prosenttia suomalaisista, kun vielä viisi vuotta sitten määrä oli noin seitsemän prosenttia, Vuojärvi kertoo.

Rekisterin kasvu johtuu Vuojärven mukaan osaltaan siitä, että siihen on lisätty myös maksuhuomautusten saajat. Osasyy on kuitenkin aikaisempaa huolettomampi suhtautuminen laskujen maksamiseen, Vuojärvi sanoo.

Instrum Justitian Iskalan havaintojen mukaan perintävelat pikemminkin kertyvät tietyille ihmisille. Noususuhdanne on syventänyt ihmisten velkoja, sillä perintäkirjeet näyttävät tippuvan yhä useammin samojen ihmisten postiluukuista.