Virkamiehet luiskahtavat kanteluista lähes aina
Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Oikeuskansleri Jakko Jonkka arvioi, että kantelijoilla on usein puutteellinen käsitys.
Oikeuskanslerinvirasto tyrmäsi viime vuonna neljä viidesosaa käsittelemistään kanteluista ja jakoi vain neljä huomautusta. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka selittää lukuja sillä, että kantelijoilla on usein vähän tietoa.
11.9.2007 16:17
17
Viime vuonna Oikeuskanslerinvirasto käsitteli 757 valitusta.
Peräti 612 tapauksessa virasto ei todennut virheellistä menettelyä.
Virasto jakoi vain neljä huomautusta. Lisäksi huomautusta lievempiä ratkaisutapoja oli 141.
Kansalaiset kantelivat eniten poliisin toiminnasta. Kantelut koskivat paljon myös sosiaali- ja kunnallisviranomaisia sekä asianajajia ja tuomioistuimia.
Oikeuskansleri valvoo muun muassa viranomaistoiminnan laillisuutta.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei kuitenkaan näe, että kansalaisten oikeusturva olisi heikko.
Jonkka selittää kantelujen tulvaa esimerkiksi asioiden monimutkaisuudella.
– Pykäläviidakko on aikamoinen tavalliselle ihmiselle.
Hänen mukaansa jonkin verran on myös kyse väärinkäsityksistä.
– Kantelijalla on ehkä ollut puutteellinen käsitys siitä, miten asia on mennyt.
Jonkka ei allekirjoita käsitystä, että Oikeuskanslerinvirasto puolustaa virkamiehiä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Hänen mukaansa "jossain mielessä tutkinnan keinot on heikko kohta".
Jonkka viittaa siihen, että Oikeuskanslerinvirasto käsittelee kantelut pääasiassa kirjallisten tietojen pohjalta.
– Kirjallinen menettely ei ole paras keino totuuden selville saamiseksi monimutkaisissa jutuissa.
Oikeuskanslerinviraston pitäisi hänen mielestään olla entistä tarkempi.
– Virkamiehiltä on pyydettävä mahdollisimman konkreettisesti muotoilluila kysymyksillä vastausta. Silloin on vaikea kierrellä.
– Pitää kysyä terävästi. Jos kysyy ympäripyöreästi, saa ympäripyöreän vastauksen.
-16
-27
-3
Kommentit (17)
Työvoimatoimisto antaa osoituksen kaupungin työpaikkaan ja sen jälkeen Tampereen kaupungin hallintopalvelukeskus ilmoittaa,
että työtön kieltäytyi työpaikasta tai työtön ei ottanut yhteyttä. Välittömästi työtön on työttömyysturvan ulkopuolella.
Suomen lakia kunnioittavassa kunnassa kyseinen toiminta ei kannattaisi, koska joutuisivat myöntämään toimeentulotukea,
mutta Tampereen kaupunkia ei toimeentulotukilaki velvoita yhtään mihinkään.
Toimeentulotuki jätetään myöntämättä, koska toimentulotukihakemus ei ole koskaan saapunut perille.
Kun pystyy todistamaan jättäneensä toimeentulotukihakemuksen, niin sitten puuttuu toimeentulotukilain 17 §:n mukaisia tietoja...
ja Tampereella niiden rajana on vain vilkas mielikuvitus.
Pari kertaa kun tarvitaan "lisäselvityksiä", niin kuukausi on kulunut ja tarvitaankin tilitietoja sille päivämäärälle kun ne toimittaa.
Kun Tampereen kaupungin sosiaalitoimi "vastaanottaa" paperit vapaavalintaisella päivämäärällä niiden toimittamisen jälkeen,
niin ikiliikkuja on saatu toimintaan.
Eiköhän työttömyys vähene kun työttömällä ei ole rahaa ruokaan ja lopulta ei ole kattoa pään päälle.
Tampereen kaupunki on ottanut käytöönsä kerrassaan nerokkaan käytännön - valitettavsti tuloksia ei voida kertoa,
koska järjstelmän nerokkuus piilee siinä, että vastuu saadaan aina vieritettyä työttömän niskaan.
Tampereella asunnottomia oli marraskuussa 2006 544 henkilöä - ihan oma vika kun ovat saaneet häädön.
Eihän Tampereen kaupunkia voida syyttää, jos työtön päätyy epätoivoisesa tilanteessa itsemurhaan.... jne.
Ilman poikkeusta ei tämäkään toteudu - Tampereen kaupunki kuitenkin myöntää toimeentulotukea niille,
joilla on potenttiaalia juoda itsensä hengiltä.
Kun nämä viranomaistoimet sitten sattuvat yhteen kansalaiseen, ei hänellä enää ole mitään oikeusturvaa.
Ja Suomiko muka oikeusvaltio?
______
Tähän ja siihen toiseen jälkimmäiseen saman suuntaiseen kirjoitukseen täytyy todeta se
että Suomen liityttyä EU:niin kansalaisten oikeusturvan takeet suhteessa väärään viranomaismenettelyyn ovat selkeästi parantuneet. Suomella on kontollaan joka vuosi jokunen kymmen tuomiota mm. epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä mutta näitä perustellaan aina hyviksi tuloksiksi suhteessa "eurooppalaiseen keskiarvoon".
Äänestin aikoinaan Eu:n puolesta ennen kaikkea taloudellisesta- mutta myös oikeudenmukaisuusnäkökohdasta. Järjestys oli suunnilleen niin että tärkein vaikutin oli talous, sitten integraation mukaanaan tuoma ulkopuolinen valvonta oikeusjärjestelmäämme ja olipa yksi vaikutin myös kollektiivin mukanaan tuoma turvallisuus. Erittäin hyvä havainto on nimenomaan se että 612 tapauksesta vain 4 on katsottu väärinkäytökseksi, kuka uskoo? Sanottakoon nyt lyhentäen että Halonen oli taannoin huolissaan nimenomaan VENÄJÄN oikeusvaltiokehityksestä. Elämme eliitin painamassa "demokratiassa", lainausmerkeissä siksi että oikeusjärjestelmäämme kuuluvat merkittävätkään instanssit eivät todellisuudessa ole riippumattomia saati vastuussa kuin vasta EU:n ihmisoikeustuomioistuimelle.