Kirjaudu ▼
 

Kolmikanta kuoli – tervetuloa markkinatalous

Kolmikanta kuoli – tervetuloa markkinatalous
Kolumni Toivo kattavasta yhteiskuntasopimuksesta, jolla kohentaa Suomen kilpailukykyä, on mennyt. Loputtomiin vatuloitu sopimusluonnos, jonka hallitus ja useimmat työmarkkinajärjestöt olivat hyväksyneet, käytännössä upposi kun SAK:n suurin jäsenliitto PAM kieltäytyi siitä. Viimeistään tämä osoittaa, että keskitetty sopimusjärjestelmä ei ole nykymaailmaa eikä sovi kansainväliseen kilpailutalouteen.
8.3.2016 07:12
Vesa Varhee
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Säännöstellyn talouden ja ulkomaankaupan oloissa keskitetty sopiminen toimi jotenkuten. Kun palkankorotuksista oli sovittu, yritykset uskalsivat investoida kotimaiseen teollisuustuotantoon ja sitä tukeviin hankkeisiin. Valtio rakensi teollisuuden infrastruktuuria kuten teitä ja voimalinjoja. Häiriön sattuessa, tai kustannusten muuten kiivettyä liiaksi, vienti pelastettiin devalvoimalla markka.

Sotien jälkeinen maatalous-Suomi oli näin menetellen teollistunut 1980-luvulle tultaessa. Se, että esimerkiksi Merimiesunioni onnistui jatkuvalla lakkoilulla ja muulla häiriköinnillä liputtamaan suomalaisen meriliikenteen Ruotsiin oli vain vähäinen särö muuten ruusuisessa konsensuksessa.

Kun läntinen maailma alkoi 1980-luvulla purkaa kaupan rajoituksia ja rajoja, onnelan perusta rapautui. Yritystoiminta kansainvälistyi ja kilpailu koveni. Neuvostoliiton kaatuminen toi Euroopan itäiseltä puoliskolta kansainväliseen talouteen sekä uusia toimijoita että asiakkaita. Suomi korjasi kilpailukykyään markan viimeiseksi jääneellä devalvaatiolla vuonna 1991 ja valuutan kellutuksella vuonna 1992.

Markka heikkeni suhteessa Saksan markkaan noin kolmanneksen, ja vienti pääsi vähitellen vauhtiin. Samalla tosin kaatui läjäpäin valuuttavelkaa ottaneita kotimarkkinayrityksiä. 1990-luvun puolivälistä alkanut Nokia-huuma ja euron mukanaan tuoma matala korkotaso paransivat vauhtia entisestään, joten keskitetyn palkkasopimisen mallin perusongelma jäi vähemmälle huomiolle. Nyt niitä on vähitellen alettu tunnustaa, mutta siitä on vielä pitkä matka toimintatapojen korjaamiseen etenkin jos se edellyttää kaikkien asianosaisten mukanaoloa. Mikään tahohan ei hyväksy omien "saavutettujen" etujensa leikkaamista.

Palkat määräytyvät markkinoilla

Yritysten palkanmaksuvaraa ei voi etukäteen määrätä. Palkat voidaan maksaa vasta, kun tuote on käynyt kaupaksi. Yritysten toiminnassa ja tehokkuudessa on suuria eroja jo toimialojen sisällä, saati sitten niiden välillä. Palkankorotusten määrittely etukäteen tarkoittaa vain sitä, että jos tulosta ei synnykään odotetusti, yksien korotukset tietävät toisten irtisanomista.

Hallitus tavoitteli yhteiskuntasopimuksellaan Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kohentamista. Tavoitteena on korjata vuoden 2007 palkkaratkaisun seurauksia. Harva kykeni tuolloin ennakoimaan sen enempää Nokian alamäen kuin Suomen vientimaita lamauttaneen finanssikriisin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen nimellinen kokonaistuotanto oli viime vuoden loka-joulukuussa 8,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Sen sijaan työvoimakustannukset olivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 22,3 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2007.

Vuoden 2007 viime neljänneksellä maassa oli, kuten myös vuonna 2015, työikäistä työvoimaa noin 2,6 miljoonaa henkeä. Vuonna 2007 heistä oli vailla työtä 161 000 ja vuonna 2015 230 000. Kun etukäteen sovitut palkat eivät tilanteen muututtua joustaneet, sen teki työvoiman kysyntä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Työtä ostavat tahot, yritykset, toivovat lisää paikallisesti sovittavaa joustoa esimerkiksi työaikoihin ja -ehtoihin. Työtä myyvien tahojen järjestöt eivät, etenkään oman asemansa vuoksi, ole tähän halukkaita. Siksi on ymmärrettävää, että juuri palvelualoja edustava PAM vetäytyi yhteissopimuksesta. Palvelualojen tuotanto tehdään asiakkaan, palvelun ostajan, tarpeiden mukaan ja vaatii siksi paikallista sopimista työtä ostavan palvelutuottajan ja sitä myyvän palkanansaitsijan välillä. PAMin edustajaa ei tarvita kuin esitelmöimään TyKy-päivinä, jos sellaisia pienemmissä palveluyrityksissä ehditään pitää.

Palvelualoista odotetaan Suomen työllistäjää. Teollisuustyö on Suomesta paljolti kadonnut lähemmäs tuotteiden ostajia ja varmempien kuljetusyhteyksien ääreen. Palveluja kuitenkin tarvitaan jatkuvasti, ja ne tuotetaan paikallisesti. Selkein kasvuala ovat hoivapalvelut, kun väestö ikääntyy. Myös lumi ja luonto tarjoavat matkailupalveluille mahdollisuuksia. Ehkä PAMin päätös ennakoi alakohtaisen sopimisen yleistymistä pienissä ja sitten suuremmissakin palveluyrityksissä ja pikkuhiljaa laajemminkin. Sitomalla palkkakehitys yritysten tuloksiin varmistetaan, että sekä odotettua parempi että heikompi kehitys vaikuttavat myös työn myyjien ansioihin sen sijaan, että osa heistä irtisanottaisiin takapakin sattuessa.

Kolmanteen hukattuun hallituskauteen ei ole varaa

Jos maan hallitus nyt, kattavan sopimuksen upottua, pontevoituu hoitamaan tehtäviään ja säätää parlamentaarisesti koko maan edun mukaisia työelämän lakeja, voivat työmarkkinajärjestöt alkaa pohtia tarkoitustaan. Ilmankos SAK, jonka sitoumukset ovat jäsenjärjestöjen varassa, valmistelee liittoa STTK:n kanssa. Toisaalla taas keskeisten vientialojen liitot pystyttelevät omaa yhteiselintään.

Viennin nostaminen palkkakehityksen johtoon on jälleen jotain, jota Ruotsissa on sovellettu pitkään ennen kuin sitä Suomessa osattiin edes ehdottaa. Yhdessä paikallisten joustojen kanssa se on helpottanut Ruotsin toipumista finanssikriisistä Suomen rämpiessä omassa konsensuurisuossaan. SAK päätti lopulta jatkaa neuvotteluja hallituksen esittämältä pohjalta. Siksi paikallista sopimista voitaneen alkaa kehittää edes jonkinlaisen yhteisymmärryksen hengessä. Vuoden 2008 kriisin jälkeen hukattiin jo kaksi hallituskautta. Kolmanteen ei ole varaa.

8.3.2016 07:12
Vesa Varhee
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (164)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Enpä menisi vielä riemuitsemaan.
Markkinat ja yrityskohtaiset neuvottelut tulevat saattamaan Suomen varsinaiseen lakkoaaltoon, jossa liitot vuorotellen lakkoilevat.

Tuo vientivetoisuus voi olla tietenkin hyvä lähtökohta palkankorotuksille. Mitkä kaikki vientialat siihen lasketaan? Miten korotusvara lasketaan? Keiden luvuista?

Paikallisia neuvotteluja on myös haahuiltu, vaikka työpaikoilla jo nyt sovitaan asiasta kuin asiasta.
Mutta on turha luulo, että paikallisesti voitaisiin sopia aina sopivasti palkanalennuksista, kun johdon bonarit eivät näytä toteutuvan.

Nousukaudella liittokohtaiset neuvottelut tulevat olemaan myrkkyä työnantajille. Uskokaa pois!
Anonyymi: Näin_se_vain_on 8.3.2016 7:38

Anonyymi
Kolmikanta?

Tämähän oli surkea yritelmä, jossa hallitus määräsi etukäteen neuvottelujen lopputuloksen yhden osapuolen toivelistan mukaisesti. Ja sitten vielä kehtaavat sanoa sitä neuvotteluksi.
Anonyymi: Kkffkfkk 8.3.2016 7:42

Anonyymi
Yritysten palkanmaksuvaraa ei voi etukäteen määrätä. Palkat voidaan maksaa vasta, kun tuote on käynyt kaupaksi.


Huippuosingot kuitenkin näytetään voivan maksaa vaikka tuote ei ole käynyt kaupaksi.

Jättiosinkoja perusteltiin sillä, ettei yrityksillä ole tällä hetkellä järkeviä investointikohteita. Jos näin on niin mihin yritykset sitten tarvitsevat työntekijöiltään siirrettyjä miljardeja? Käyttäisivät ensin asemiensa parantamiseen ne rahat, jotka niillä jo on.
Anonyymi: Matilainen 8.3.2016 7:46

Anonyymi
Markkinatalous on olemassa vain ilman kolmatta osapuolta.. kun on olemassa valtio veroineen ja lakeineen ei ole markkinataloutta vaan säännöstelytalous ja laillinen ryöstäminen.
Anonyymi: sikabill 8.3.2016 7:50

Anonyymi
Kun etukäteen sovitut palkat eivät tilanteen muututtua joustaneet, sen teki työvoiman kysyntä.


Niinhän se on, että joku aina joustaa. Meillä se on työvoiman kysyntä, Ruotsilla se on oma valuutta.

Olisiko aika tunnustaa, että Suomi teki megaluokan virheen liittyessään ainoana Pohjoismaana vieraaseen valuuttaan? Ja Ay-liike teki jäsenistölleen vielä suuremman vahingon lähtiessään kannattamaan euro-jäsenyyttä.

Suomi liittyi euroon eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksellä. Eroaminen tapahtuu samoin ka enemmistöhallitukselle se on helppo homma.

Nyt pitäisikin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja todeta euroon liittymisen olleen äärimmäinen virhe, joka tulee korjata heti. Pallo on poliitikoilla.
Anonyymi: Syyllinen 8.3.2016 7:51

Rekisteröitynyt käyttäjä
Kolmikanta kuoli – tervetuloa markkinatalous


Jaa että markkinatalous? Suomessa?

Heheheee, äläpäs nyt naurata!

Sehän edellyttäisi mm. yritystukiaisista ja hyväveliverkostoista luopumista. Samoin pitäisi asuntotalousjärjestelmämme pankki-grynderi-kunnallispoliitikko-kuvioineen purkaa lähes kokonaan.

Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että tällaisia muutoksia voisi Suomessa tapahtua?

No niin, sitähän minäkin.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 8.3.2016 7:54

Anonyymi
Mitä markkinataloutta se sellainen on jossa yksi ala (vienti) säätelee muidenkin palkat?

Jos palkat määräytyvät aidosti markkinatalouden mukaan se tapahtuu ala- tai yrityskohtaisesti. Se tarkoittaa myös yrityskohtaista lakko-oikeutta, jolloin mitataan markkinatalouden lakien mukaisesti millä hinnalla yritys on lopulta valmis ostamaan työtä ja pystyykö kilpailija parempaan tarjoukseen.
Anonyymi: KilpailuPiristää 8.3.2016 7:55

Anonyymi
Hallitus on se demokraattisen prosessin tuloksena synytynyt joukko, jonka on vaalituloksen perusteella tarkoitus edustaa kansanvallan enemmistöä.

Demokratia on se, jolla tässä pyyhitään takamusta kun yritetään kaataa hallitusta. Ek ja Ay-väki eivät edusta demokratiaa.
Anonyymi: sherlock 8.3.2016 7:56

Anonyymi
Ei ole rajaa, kuinka paljon SDP valtaa haluaa. Menköön vaikka koko maa nurin, kunhan pääsisi edes kerran vielä pääministeriksi. Ensin piti vesittää kokkareiden yrityksiä (vaikka sateenkaarihallitus jo itsessään auttaa päättämättömyydessä), Sitten kerman veikin kepulaiset ja jos vaikka kolmannella yrityksellä sitten pääsisi PM pestiin "korjaamaan" itse aiheutettu taantuma. Syypäitä on ihan turha etsiä idästä tai lännestä, miksi meillä on asiat kurjasti. Ihan itse huonoilla päätöksillä tai päättämättä jättämisillä suomi on päätynyt tällaiseen tilanteeseen.
Tehkääpä suomesta seuraavaksi omavaraisempi ja pienentäkää rahavirtoja ulkomaille (kaasu/öljy-maksut venäjälle ja keksikää ratkaisu yritysten tapaan nollata tekemänsä voitot verotajan edessä ja siirtää potti maihin, missä nämä samat rahat ovat sitten turvassa verotajilta. (kyllä, suuret yritykset eivät sitten työllistäisikään väkeä täällä, mutta esimerksiksi sähköverkkoyhtiö kotimaisena työllistäisi joka tapauksessa väkeä JA jättäisi voitot maahan veronalaisena tulona vaikka se sitten olisi suomen pankki, joka sen veron lopulta maksaisi tänne ennemmin kuin poste restantte pankki/rahasto, joka aina rahoittaa yrityksiä sopivan kokoisilla kuluilla tuloksen poistamiseksi.
Anonyymi: pihi1 8.3.2016 7:58

Anonyymi
Kaunista puhetta, mutta suomalainen työnantaja haluaisi ainostaan rusinat pullasta ilman mitään myönnytyksiä.

Suomessa työnantajalla on direktio-oikeus, Saksassa ei ole. Yritys, joka irtisanoo ja maksaa osnkoja joutuu Saksassa työntekijöiden pyynnöstä erityistilintarkistukseen jne. Ruotsissa on hallituspaikat työntekijöille.

Saksan työreformi oli, että vientialat peruivat jo sovitut palkankorotukset, oli lomautuksia ja nollalinjaa.

Varsinainen hyppy tehtiin Harz laeilla, jossa saa tienata 450 Euroa verotta kuussa sosiaaliturvaa vastaan. 20% saksalaisista elää tuollain. He eivät saa eläketurvaa ja muutkin etuisuudet on poistettu. Laista on tullut hirviö, josta kukaan ei pidä. Sen piti auttaa ihmisiä työelämään, mutta käytännössä se pitää ihmisä otteessaan ja uudet palvelutyöpaikat pilkotaan Hartz:lle sopiviksi.

Tätäkö meillekkin halutaan? Kahdenkerroksen työpaikat? Ei kiitos.
Anonyymi: anommuumi 8.3.2016 7:59
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 17
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

12:06 Microsoft vähentää 1350 työntekijää Suomesta
11:44 Digitoday HS: Microsoft luopuu puhelimista - Suomeen jätti-irtisanomiset
10:39 Vauramo: Lentoyhtiöiden yhdistyminen vaikuttaa myös Finniriin – tavalla tai toisella
10:16 Kolumni Avoin kirje Bill Gatesille
10:05 Digitoday Microsoftilta tulossa uutisia: Työntekijät busseilla Tampereelta Espooseen
10:04 Danske Bank huolissaan: Asiakkaat tottuvat mataliin korkoihin
09:32 Digitoday "Törkeä temppu": Näin hyväksyt Windows 10 -asennuksen tietämättäsi
09:25 Kysely: Ylin johto ei murehdi tietomurron riskistä
08:46 Fed-johtaja: Kesä–heinäkuun koronnosto ei kiveen hakattu
08:37 Sopu syntyi yöllä: Kreikka saa 10,3 miljardin tukilainan
08:17 Uusi ilmiö mökkeilyssä: Kysyntää voi olla, vaikka ostajia ei
07:24 Hallitus päättää tänään Talvivaaran rahoituksesta – MTV: Kaivosta uhkaa alasajo
06:07 Digitoday Testi: Sony teki Xperia X:stä hämmentävän puhelimen
06:01 Analyysi Näin euromaiden velkataakka kevenee – paitsi Kreikan
24.5. Linnassa lymysi 1800-luvun kätköpulloja – 11 000 euron viiniä maistettiin avaamatta sitä
24.5. Monsanto sanoi ei – Bayerin 62 miljardin ostotarjous liian alhainen
24.5. Ruotsalainen tosi-tv-tähti menetti miljoonansa – päätyi leikkaamaan entisen linnansa nurmea
24.5. Digitoday Vai että tällaisia tuloksia – googlasivatko Nokia-miehet HMD-firmansa nimeä lainkaan?
24.5. Luxemburgia epäillään EU:n verosääntöjen rikkomisesta – komissio uhkaa viedä asian oikeuteen
24.5. Roviolla yli 300 lisenssisopimusta Angry Birds -tuotteista
24.5. Digitoday Tulihan se sieltä: Spotify pisti perhehinnoittelun kuntoon
24.5. Googlen vastaus aamulla alkaneeseen veroratsiaan: "Noudatamme täysin Ranskan lakia"
24.5. Euroryhmä haluaa sopia IMF:n kanssa Kreikan velkahelpotuksista vielä tänään
24.5. EU-tuella piti tulla työtä ja kasvua – "Tulokset ovat aivan liian laihoja"
24.5. Näissä osoitteissa Suomen suurituloisin prosentti viihtyy – yksi kaupunginosa Helsingissä ylitse muiden
24.5. Liikanen puolusti EKP:n rahapolitiikkaa: "Se on tukenut myös työllisyyttä"
24.5. Suomi erottuu muista Pohjoismaista Moody'sin vertailussa – eikä ainoastaan huonolla tavalla
24.5. Komissio hyväksyi Keskon Onninen-kaupan
24.5. Koneelle uusi talousjohtaja Microsoftilta
24.5. Digitoday Windows 10:n uudella päivityksellä on ikävä vaatimus
Asiakastieto

Yhteistyössä