Kirjaudu ▼
 

Helsingin fuusiojano viluttaa

Helsingin fuusiojano viluttaa
Kolumni Helsinki yrittää kaapata kylmällä pakolla naapurikuntia, vaikka fuusion edut olisivat naapureille epäselviä.
Risto Pennanen
6.3.2013 11:09
38

Helsingin johto on hermostunut, koska metropolialueen kuntajärjestelyitä pohtinut työryhmä ei täyttänyt kaupungin odotuksia. Helsingille ei riitä, että siihen liitettäisiin pääkaupunkia maapinta-alaltaan suurempi Sipoo. Myös Vantaa ja Espoo pitäisi saada. Koska työryhmä ei nostanut tällaista vaihtoehtoa tärkeimmäksi, koki stadin johto, että työryhmän ehdotus ei tyydytä ketään.

Siksi Helsinki olisi valmis painostamaan maan hallitusta Kiinasta tuttuihin pakkoliitoksiin. Tämä sopii huonosti Helsingin strategian ensimmäiseen virkkeeseen, että kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi.

Helsinkiä ei haittaa, että sen kosimat morsiamet ovat haluttomia liittoon. Helsinki ei myöskään vaivaudu katsomaan peiliin, onko se kosinut oikealla tavalla.

Lisäksi pääkaupunki on unohtanut, että etenkin Espoo on kovasti rahan perään katsova morsiusehdokas, jonka pitäisi saada varakkaampi sulhanen. Siihen Espoolle sopii Helsinkiä paremmin Kauniainen, joka on jo valmiiksi Espoon sisässä.

Fuusio ei ole
taikakalu

Kuntafuusiot ovat monille pienille kunnille järkevä keino selvitä ylivoimaiselta näyttävistä taloushaasteista.

Pääkaupunkiseudun suuria kuntia fuusiot eivät kuitenkaan välttämättä auttaisi. Myös tieteelliset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet fuusioiden hyödyt. Tutkimustiedolla tosin ei yleensä ole mitään merkitystä, kun poliittiset intohimot käyvät kevään lähestyessä liian kovina.

Siksi kuntien yhdistymistä on puolustettu normaalia populismia suuremmilla argumenteilla. Suoranainen klassikko on todeta, että yhdistyminen vähentäisi johtajien määrää ja säästäisi sitä kautta merkittävästi.  Pelkästään Helsingin vuosimenot ovat 4,5 miljardin luokkaa. Muutaman johtajatuolin väheneminen ei merkitse tuossa potissa mitään.  
Kuntien yhdistymisen on arvioitu vähentävän pitkiä työmatkoja ja vähentävän alueellista eriarvoisuutta. Fuusioita pidetään siis eräänlaisina taikakaluina. En kuitenkaan usko, että esimerkiksi Vantaan ja Helsingin yhdistyminen poistaisi Korson ja Katajanokan välisen eriarvoisuuden.

En myöskään ymmärrä, miten esimerkiksi Helsingin Kruununhaassa asuvan työmatka Espoon Otaniemeen lyhenisi fuusion avulla. Pääkaupunkiseudulla toimiva HSL toimii jo yli kuntarajojen. Länsimetron liian lyhyet metroasemat ovat suuri töppäys, mutta se johtuu kuitenkin osaamattomista ihmisistä eikä kuntarajoista.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Työmatkojen lyhenemisen sijaan fuusiot johtavat yleensä palvelumatkojen pitenemiseen, kun monet lähipalvelut keskitetään suurempiin yksiköihin. Tämä onkin yksi yhdistymisten todellinen säästömahdollisuus. Kuntalaisilla on kuitenkin vaikea myydä fuusioita lauseella: yhdisty ja matkusta enemmän.

Kuntien tehtäviä
takaisin valtiolle

Helsingille on luonnollisesti ongelma, että hyvätuloiset ihmiset muuttavat omakotitaloihin maaseudulle Espooseen. Sen jälkeen samat espoolaiset käyttävät Helsingin ylläpitämiä palveluita maksamatta niistä mitään.
Espoolaiset täyttävät mielellään esimerkiksi Helsingin lukiot, minkä vuoksi tuhatkunta helsinkiläisnuorta jää ilman opiskelupaikkaa yläasteen jälkeen.

Byrokraattisten megakuntien rakentaminen ei kuitenkaan ole järkevin ratkaisu tähän ongelmaan. Kivuttomimmin ongelma hoituisi sillä, että kunnille lastattuja tehtäviä siirrettäisiin takaisin valtiolle.

Näin syntyisi selkeä työnjako, jossa suuret asiat hoidettaisiin valtakunnan tasolla ja lähipalvelua vaativat asiat tapahtuisivat kuntatasolla.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (38)

Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Otsikossa on kirjoituvirhe. L:n tilalla pitäisi olla T.
EiMaksaVaivaa 6.3.2013 11:17

Anonyymi
Eli muutaman kunnan yhteenliittymä on "liian suuri hallittavaksi", mutta vastuiden siirto valtiolle ratkaisisi tämän ongelman, koska silloin koko Suomen alueen toimintojen hallintointi olisi tehokasta ja helppoa...

Eli kunta = pieni, kaksi kuntaa = liian suuri, koko Suomi = sopiva. Tällä logiikalla kunnnat pitää lakkauttaa kokonaan ja antaa kaikki niiden vastuut valtiolle.
vastuut_valtiolle 6.3.2013 11:20

Anonyymi
Jos kokeiltaisiinkin fissiota...?

(Mistä tämä "fuusio" tähän hyppäsi heti kun "metropolia" ollaan rakentamassa.)
FuusioAMK 6.3.2013 11:20

Rekisteröit.
käyttäjä
Helsinkihän pitäisi itseasiassa pilkkoa pienempiin hallintoyksiköihin, että saataisiin tehokkuutta asioihin!
Jättikunnat kun ovat tunnetusti HITAITA, KALLIITA ja JOUSTAMATTOMIA!

Tämä koko juttu on valtapolitiikkaa vain ja vastoin veronmaksajien etuja!
Veronmaksaja 6.3.2013 11:25

Rekisteröit.
käyttäjä
Moniavioisuus on kiellettyä Suomessa.Selvitysryhmä on hakoteillä,suhteen kanssa.Puolisoiden suojasääntö,on myös vastoin kansallisia lakeja.Yksityiset morsijot jää epätasaarvoon.
Hoikkapoika 6.3.2013 11:26

Anonyymi
Jos Helsinki ei halua olla yksikseen niin sehän voitaisiin liittää joko kokonaan esim. Vantaaseen tai osina ympäröiviin kuntiin.
TiinaTi 6.3.2013 11:27

Anonyymi
"Helsingille on luonnollisesti ongelma, että hyvätuloiset ihmiset muuttavat omakotitaloihin maaseudulle Espooseen. Sen jälkeen samat espoolaiset käyttävät Helsingin ylläpitämiä palveluita maksamatta niistä mitään.
Espoolaiset täyttävät mielellään esimerkiksi Helsingin lukiot, minkä vuoksi tuhatkunta helsinkiläisnuorta jää ilman opiskelupaikkaa yläasteen jälkeen."

Voi olla, että tuo on ongelma Helsingille. Mutta lukio on kyllä todella huono esimerkki palvelujen käyttämisestä maksamatta. Lukioiden kuluthan maksaa valtio oppilasmäärien perusteella! Raha kiertää niin, että kunta maksaa lukiolle, ja valtio maksaa vuorostaan kunnalle kulut tietyn laskentakaavan mukaisesti, joka riippuu siis oppilasmäärästä. Jos oppilaat tulevat toisesta kunnasta, saa se kunta, joka nämä toisen asteen koulutukset järjestää, enemmän rahaa.

Eli ei toisen kunnan edes kuuluisi maksaa siitä, paitsi tapauksissa, joissa koulutuksen järjestäminen on superkallista (joissain pikkukunnissa, joissa oppilasmäärät ovat pienet).
ninini 6.3.2013 11:28

Anonyymi
Ajatuksellisesti parasvaihtoehto on, että keskustaajama on yhdenkunnan alueella. Tällöin loogista on, että Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen muodostavat yhden kunnan. On täysin älytöntä, että nämä kunnat ovat erillisiä kuntia. Kuten uutisessa tuli esille, niin Espoo ei ole työpaikkaomavarainen ja Espoolaiset käyttävät ja maksattavat omia kustannuksiaan Helsinkiläisten ja myös Vantaalaisten veronmaksajien tuloilla.
Espoolaistenelättäjä 6.3.2013 11:33

Anonyymi
Helsinki on pääkaupunkiseudun ongelmakunta taloudellisesti. Itäisissä kaupunginosissa on muhimassa kalliit sosiaaliset ongelmat niin työttömyyden kuin maahanmuuton myötä. On selvää, että muut kunnat eivät halua ruveta rahoittamaan Helsingin virheitä.
ViherpolitiikanSatoa 6.3.2013 11:36

Anonyymi
Mutta lukio on kyllä todella huono esimerkki palvelujen käyttämisestä maksamatta. Lukioiden kuluthan maksaa valtio oppilasmäärien perusteella! Raha kiertää niin, että kunta maksaa lukiolle, ja valtio maksaa vuorostaan kunnalle kulut tietyn laskentakaavan mukaisesti, joka riippuu siis oppilasmäärästä. Jos oppilaat tulevat toisesta kunnasta, saa se kunta, joka nämä toisen asteen koulutukset järjestää, enemmän rahaa.Eli ei toisen kunnan edes kuuluisi maksaa siitä, paitsi tapauksissa, joissa koulutuksen järjestäminen on superkallista (joissain pikkukunnissa, joissa oppilasmäärät ovat pienet).


Mutta edelleen ongelma on, että helsinkiläiset opiskelijat jäävät ilman lukiopaikkoja. Suutari pysyköön lestissään ja espoolaisfinninaamat ja -pissikset omissa nurkissaan.
JustNoin 6.3.2013 11:38
Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä