Kiinan kierrätys on yrittäjyyttä

Viikonloppu lähestyy. Taloyhtiömme jätekasa kadun jalkakäytävällä portin vieressä kasvaa korkeutta. Vartijat ja huoltomiehet kärräävät kasaan rikkaruohoja, haravointijätteitä ja oksia. Viime viikolla kasaa koristivat myös vanha pesuallas ja kaksi rikkinäistä vessanpyttyä. Joskus pinossa saattaa olla kokonainen sohva.

Huoltomiesten tai -naisten päivittäin porraskohtaisista astioista keräämät jätteet on sullottu suuriin muovisiin roska-astioihin, samanlaisiin kuin Suomessakin käytetään. Lauantai-iltana suuret roskapöntöt siirretään roskakasan jatkoksi jalkakäytävälle.

Yön ja sunnuntaiaamun mittaan roska-astiat on tongittu läpi pohjia myöten ja niistä on poimittu talteen kaikki, millä voi olla vähänkin arvoa. Roska-auto tulee joskus aamupäivän aikana ja kippaa jäteastiat lavan syvyyksiin. Jäteauton mukana seuraavat kolme tai neljä työmiestä lapioivat irtoroskat mukaan kuormaan.

Kotitalousjätteen keräyskierto toistuu viikosta toiseen. Roska-astioita työkseen tonkivat ihmiset kiertävät tyhjennyspaikalta toiseen. He näyttävät siivoavan omat jälkensä melko hyvin.

Mitä ihmettä sieltä
voi vielä löytyä?

Ihmettelen, kuinka kukaan voi tulla toimeen roska-astioiden tonkimisella. Roskathan on jo aikaisemmin käyty läpi moneen kertaan. Roskiin päätyneestä tavarasta taloyhtiön huoltomiehet poimivat talteen kaiken rahanarvoisen juomapulloista ja tölkeistä alkaen, mutta ei suinkaan niihin päättyen.

Kaikenlainen lasi, puhdas muovi, metalli, pahvi, isommat puun kappaleet ja styroksi kelpaavat.

Luulen, että suurten roskapönttöjen säilytysalueella asukkaiden roskapussien sisällöt tarkastetaan vielä kerran ennen kuin ne lopulta kärrätään aitauksen ulkopuolelle. Onhan siinä tietenkin sellainen yleinen etu, että ilman pusseja roskat saadaan pakattua pönttöihin paljon tiiviimmin.

Kiinalaisissa jäteastioissa on uskomaton määrä bio- ja pakkausjätettä. Niille ei ole minkäänlaista kierrätystä ja ne täyttävät kaatopaikat. Jatkuva biojätevirta elättää myös suuren määrän irtokissoja, koiria ja rottia. Jos näette yleisten roskapönttöjen, sadevesiviemärien ja muiden katuaukkojen ympäristössä valkoista jauhetta, jättäkää se rauhaan. Se on rotille tarkoitettua myrkkyä.

Meidän asuntoalueella jätteiden keruu sujuu kohtalaisen hyvin, mutta runsaan parin kilometrin päässä sijaitsevassa vanhassa kaupunginosassa tilanne on osittain toinen. Vanha kaupunginosa tarkoittaa tässä yksi tai kaksi kerroksista rakennuksista koostuvaa kiinalaiskylää kapeine kujineen ja avoviemäreineen.

Avokaatopaikka,
jokiviemäri

Alue on selkeästi ydinkaupungin alueella, mutta jätehuolto on siellä paljon vanhakantaisempaa. Siellä nimittäin ovat käytössä vielä avojäteaitaukset. Jätteet heitetään matalaan, kolmiseinäiseen betoniaitaukseen, jossa ne muhivat päiväkausia. Kulkukissat ja koirat repivät mahdollisesti käytetyt jätepussit auki penkoessaan sieltä itselleen ruokaa. Tuulenpuuskat riepottelevat muovipusseja ja muuta pakkausjätettä ympäristöön.

Kylän läpi kulkevaa joen uomaa käytetään kaatopaikkana ja viemärinä. Joen viimeiset sadat metrit kulkevat tunnelissa ennen kuin musta, haiseva mönjä sadevesien mukana purkautuu mereen läheisellä Shilaorenin upealla uimarannalla aivan upouuden Hyatt Regency -hotellin vieressä.

Kiinan jätehuolto on kriisissä. Virallisten tilastojen mukaan jo puolet asukkaista asuu kaupungeissa. No, kaupunkilaisten lukumäärä riippuu paljon laskentatavasta, joten monilla ”kaupunkilaisilla” on vielä tilaa päästä eroon omista jätteistään hautaamalla tai polttamalla tai vain heittämällä luontoon. Mutta se ei muuta sitä seikkaa, että Kiinan kaupungeilla on suuria ongelmia jätehuollon kanssa.

Kiinan jätehuollon ongelmat ovat massiivisia. Ne on myös tunnistettu, mutta ongelman selättämiseen on pitkä matka. Monissa länsimaissa, myös Suomessa, ne nähdään mahdollisuutena bisneksen tekoon.

Jätteestä
sähköksi

Esimerkiksi täällä Qingdaossa on menossa jätteestä energiaksi -projekti, jonka takana ovat Shanghai Energy Group ja yhdysvaltalainen Wheelabrator Technologies. Siinä on määrä tuottaa sähköä polttamalla paikallista jätettä.

Projektissa, jonka pääpaino on ympäristön säästämisessä, on kolme jätteenpolttolaitosta, eivätkä ne selviä 3,5 miljoonan asukkaan tuottamasta 3 500 tonnin päivittäisestä jätekertymästä. Ne polttavat 1 500 tonnia jätettä ja tuottavat sähköä 10 000 kodin tarpeeseen. Se on vain viisi prosenttia Qingdaon kotitalouksista.

Koko maassa on ainakin 60 suurta jätteenpolttolaitosta, mutta niiden kapasiteetti ei ole läheskään riittävä 1,3 miljardille ihmiselle.

Jätteenkäsittelybisnes kasvaa hurjaa vauhtia. Markkinasektorille ennustetaan 30 prosentin vuosikasvua lähivuosien aikana. Jo nyt siellä liikkuu valtavia rahamääriä.

China Solid Waste Netin raportin mukaan Kiinan kaupunkialueiden jätetuotanto kasvaa 184 miljoonaa tonnin vuoteen 2015 mennessä. Pekingin suunnitelmien mukaan siitä saadaan käsiteltyä 82 prosenttia niin että se turmelee ympäristöä vähemmän.

Kiinan investoinnit jätteenkäsittelyyn vuoteen 2015 saakka nousevat 170 miljardiin juaniin, 21 miljardiin euroon. Se on ainakin kaksi kertaa enemmän kuin vuosien 2005–2010 investoinnit.

Suunnitelmien mukaan vuonna 2015 runsas kolmannes käsitellystä jätteestä poltetaan. Viime vuonna 85 prosenttia kerätystä jätteestä käsiteltiin hautaamalla se kaatopaikalle tai kompostoimalla. Polttolaitoksiin meni vain 17 prosenttia.

Polttolaitoksia suunnitellaan muun muassa Dalianin ja Xiameniin. Pekingiin on määrä rakentaa yhdeksän suurta polttolaitosta. Maan ensimmäinen jätteenpolttolaitos käynnistyi puolitoista vuotta sitten Wuxin kaupungissa Jiangsun maakunnassa. Sen kapasiteetti on 2 000 tonnia päivässä.

Pekingin 16 ministeriön yhteisessä toimenpideohjelmassa painotetaan kierrätystä. Kaupunkijätteen kierrätysaste on määrätty nostettavaksi 30 prosenttiin. Suurimmilta kaupungeilta ja maakuntien pääkaupungeilta vaaditaan kierrätysasteen nostamista 50 prosenttiin.

China Dailyn artikkelin mukaan vuonna 2009 Kiinassa kierrätettiin 140 miljoonaa tonnia roskia, jonka taloudellinen arvo oli 500 miljardia juania, 62 miljardia euroa. Heikko jätteenkäsittely tuottaa vuosittain 30 miljardin juanin, 3,7 miljardin euron menetykset. Jätteenkäsittelyn kunnollisen hallinnan ja tekniikan uskotaan tuottavan 250 miljardia juania, 31 miljardia euroa vuodessa.

Kantonissa uhataan
sakoilla väärästä lajittelusta

Kantonissa otetaan käyttöön melko kovat otteet kierrätyksen edistämiseksi. Ihmisten on lajiteltava jätteensä syyskuun alusta lähtien. Ensimmäinen harjoittelukuukauden jälkeen lajitteluohjeista poikkeaminen tietää 50 juanin sakkoa.

Kantonin 10 miljoonaa asukasta tuottaa 14 000 tonnia jätettä päivittäin. Jätekuorma kasvaa seitsemän prosenttia vuodessa. Jätteistä 90 prosenttia haudataan kaatopaikoille, joiden pinta-ala on kasvanut 180 miljoonaa neliömetriin. Vain 14 prosenttia kotitalousjätteestä kierrätetään, kuusi prosenttia menee polttolaitoksiin ja 0,7 prosenttia hävitetään biokemikaalisin menetelmin.

Kaupunki kannustaa lajitteluun jakamalla talouksiin ilmaisia biohajoavia jätepusseja. Pussien koodeista voidaan tarkastaa kuka on laittanut biojätteisiin sinne kuulumattomia jätteitä. Korttelikomiteat voivat myös käyttää valvontakameroita nähdäkseen kuka laittaa jätteitä vääriin astioihin, kirjoittaa Life of Guangzhou. Kaupunki aikoo sijoittaa 400 miljoonaa juania jätteenkäsittelyyn.

Kiinalainen tuottaa
vielä vähän jätettä

New Energy and Environment Digest vertailee Kiinan ja Yhdysvaltain jätteen tuotantoa ja käsittelyä. Henkeä kohden laskettuna amerikkalaiset tuottavat yhteisöjätettä eniten maailmassa: 1,95 kiloa päivässä. Keskimäärin kiinalaiset tuottavat paljon vähemmän, 0,86 kiloa päivässä, mutta Kiinan suurissa kaupungeissa jätettä syntyy 1,5 kiloa päivässä.

Kiina tuottaa kuitenkin jo nyt enemmän kotitalousjätettä kuin Yhdysvallat, 250 miljoonaa tonnia vuodessa verrattuna Yhdysvaltain 235 miljoonaan tonniin. Amerikkalaiset käsittelevät kaiken yhdyskuntajätteen jollakin tavalla, mutta kiinalaiset vain 66 prosenttia.

Oecd:n tilastojen mukaan Yhdysvalloissa tuotetaan eniten yhdyskuntajätettä, 720 kiloa vuodessa asukasta kohti. Suomi sijoittuu vertailussa vähiten jätettä tuottavien 28 maan joukossa sijalle 20 410 jätekilolla  Muun muassa Ruotsi ja Japani tuottavat vähemmän jätettä kuin Suomi. Eri lähteestä tulevan päivätuotantomäärän mukaan laskettuna kiinalainen tuottaa vuodessa 115 kiloa jätettä.

Jätevuoret painavat päälle raskaimmin Kiinan suurissa kaupungeissa, mutta maaseudulla on vielä laajoja alueita, joissa ei ole minkäänlaista jätteenkeräystä. Se päätyy käsittelemättömänä luontoon.

Kiinan yksityisyritteliäisyyteen perustuva ”kierrätysjärjestelmä” ottaa jätteestä uusiokäyttöön 23 prosenttia. Yhdysvaltain järjestetty kierrätys saa talteen 34 prosenttia jätteestä.

Kiinassa, jossa jätteen käsittely polttamalla on kasvamassa, poltetaan 9 prosenttia kun Yhdysvalloissa, jossa se on vähenemässä, polttokäsittelyn osuus on 12 prosenttia.

Polttokäsittelyn laaja yleistyminen vaatii kuitenkin valtavia muutoksia. Jätteen keräys on organisoitava kokonaan uudelleen, mutta sitä ennen on järjestettävä uudelleen kiinalaisten ajatusmaailma. Tavallisten ihmisten elämässä ei tunneta sellaisia käsitteitä kuin lajittelu ja kierrätys. Siitä todistavat vahvasti julkisilla paikoilla, erityisesti bussipysäkeillä olevat roska-astiat, joka on merkattu kierrätettäville ja ei-kierrätettäville roskille. Poikkeuksetta roskat menevät astioihin täysin mielivaltaisesti.

Pullot ja muut myytäväksi kelpaavat materiaalit eivät tosin kovin pitkää aikaa ennätä roskiksessa lojumaan ennen kuin yksityinen kierrättäjä nappaa ne.