Kirjaudu ▼
 

Haavemaailma kiiruhtaa hitaasti

Haavemaailma kiiruhtaa hitaasti
Kolumni James Herriottin idylli kirvoittaa kerettiläisiä ajatuksia työllisyydestä, tuottavuudesta ja pääkaupunkiseutujen ja maalaismaisemien jatkuvasti kasvavista kehityseroista.
Anna Mård, Lontoo
24.8.2012 06:15
17

Olin äsken lyhyellä lomalla Wenslaydalessa, Yorkshiren pohjoisosassa kirjailija ja eläinlääkäri James Herriottin maisemissa. Hänen omiin kokemuksiinsa perustuva teoksensa Kaikenkarvaiset ystävämme tuli takavuosina suomalaisillekin tutuksi tv-sarjana.

Laskeskelimme matkakumppanini kanssa, kuinka helposti me voisimme Lontoon liepeillä sijaitsevien asuntojemme rahoilla ostaa täältä talon, jättää vähän rahaa pankkiin ja ryhtyä pikkupuuhasteleviksi oloneuvoksiksi  – kenties kesäkahvilan omistajiksi – viettämään viherpipertävää, luonnonläheistä, rentoa elämää.

Äkillinen korvakipu rikkoi haavemaailman. Majatalomme isäntä kehotti menemään lääkärijonoon heti aamusta, koska “kyläläisten keski-ikä on noin 90 ja he kaipaavat kovasti juttuseuraa”. Lääkäriaseman kyltti kertoi, että varausaikoja on tarjolla vain työssäkäyville tai kokopäiväisille opiskelijoille.

Silti odotushuoneessa näytti olevan puoli kylällistä väkeä katsomassa paikallista videota kirkkokuoron harjoituksista. Kirkkokuoro keräsi rahaa hyviin tarkoituksiin.

Maalaiselämän hitaus pudotti ystäväni ja minut maanpinnalle: ei ikinä tänne! Idylli tai ei, niin elämässä täytyy olla muutakin kuin kauniita maisemia, toimettomille suunnattuja lääkärijonoja ja sekaäänistä kirkkokuorolaulua.

Työllisyyden ihme

Britannian lama on ollut syvä eikä kasvua ole näköpiirissä, mutta työllisyys on pysynyt yllättävän hyvänä, viime aikoina jopa noussut. Samaan aikaan tuottavuus on heikentynyt.

Viimeisten kolmen kuukauden aikana työttömyys väheni kaikkiaan 46 000:lla. Kirkkokuorolauluja seuraavien odotushuoneiden alueella, Pohjois-Yorkshiressä se nousi peräti 25 000:lla. Kokonaisuudessaan Englannin  pohjoisosissa työttömyys nousi 100 000:lla.

Eteläenglantilaiset ovat siis tehneet suoranaisen ihmeen työllistääkseen itse itsensä, kun talous kangertelee. Nimenomaan työllistääkseen itse itsensä, sillä ei niitä vakituisia, täyspäiväisiä työpaikkoja ole ollut etelässä juuri enempää kuin pohjoisessakaan.

Työt ovat muuttuneet rajusti täällä ruuhka-alueillakin. Perinteisistä vakituisista työpaikoista nauttii enää hivenen yli puolet työvoimasta, muut tekevät mitä keksivät. Nimenomaan tässä kekseliäisyydessä ja yrittämisenhalussa on mielestäni menestyvien talouksien perusta. Heikkoinakin aikoina voi tehdä jotain – vaikka yritteliäisyyden syynä olisikin vain yliraskas asuntolaina.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kirkkokuorolaulua katsoessa mieleeni tulee peräti kerettiläinen ajatus: ehkä alueiden väliset kehityserot johtuvatkin lähinnä niillä asuvien ihmisten luonteenpiirteistä, tarpeista ja odotuksista. Ehkä syynä ei olekaan hallituksen epäonnistunut elinkeinopolitiikka.

Samanlainen pääkaupunkiseudun ja muutaman muun kehityskeskuksen sekä maaseudun välinen kasvava kuilu löytyy Suomesta ja varmaan Ruotsista, Ranskasta, Saksasta ja kaikkialta muualtakin. Silloin, kun menee hyvin, syrjäseutu jää kelkasta. Silloin kun menee huonosti, se tipahtaa muita syvemmälle.

Ei se voi aina ja kaikkialla olla muiden syytä.


Onneksi tuottavuus laskee

Kun Britannian talous ei kasva ja työllisyys nousee, niin silloin tuottavuus laskee. Ainakin takavuosina suomalaisessa talouspolitiikassa tuottavuus oli ylijumala, jonka nimeen vannottiin. Täällä moni kerettiläinen ekonomisti pitää tilapäistä tuottavuuden laskua lähinnä iloisena asiana.

Tuottavuuden lasku lama-aikana kertoo, että taloudessa on vapaata kapasiteettia. Kun toiminta viriää ja tilaukset kasvavat, jo nyt töissä olevat ihmiset pystyvät viipymättä venymään uusiin haasteisiin.

Itse itsensä työllistävät pienyrittäjät ovat aina valmiita lisätöihin. Tässä lamassa myös monet suuryritykset ovat irtisanomisten sijasta yrittäneet pitää väkeä töissä vaikkapa lyhennetyllä työajalla.

Kun tämä lama loppuu, ennätyksellisesti itsensä työllistäneet eteläenglantilaiset kiihdyttävät heti kovaan vauhtiin. Elintasoero pohjoisen kirkkokuorolaulajiin kasvaa taas.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (17)

Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava

Anonyymi
"Työllisyyden ihme"

Suomessa kaksi virasto samalla viikolla-
päätyy eri tilastoihin työttömyyden määrästä.
MIKÄ OLISI SE TODELLISUUS,
jos oikein laskettaisiin.
KAIKKI TYÖTTÖMÄT JA POIS POTKITUT KORTISTOSTA.



Nimetön 24.8.2012 6:30

Anonyymi
Huhhuh. Olen poikkeuksellisesti lähes sanaton, mutta suosittelisin kuitenkin tälle kirjoittajalle, että menisi ihan oikeasti joksikin aikaa asumaan sinne syrjäseudulle. Sitten edes vähän tietäisi, mistä kirjoittaa.
Parhaita asiantuntij 24.8.2012 7:02

Anonyymi
Pikkupaikkakunnilla on tavallista että työt tehdään pimeänä ja vaihdantataloudessa. Sanaton sopimus on että valtion kassaan ei veroja makseta. Kunnia-asiana on kupata kaupunkilaisilta kaikki mahdolliset tuet.
Anna Tukiainen 24.8.2012 7:07

Anonyymi
Syrjäseutujen asukin on vaikeampi ryhtyä yrittäjäksi kuin Loontoon tai Helsingin alueen vaikutuspiirissä elelevän. Kyse ei siis ole välttämättä ihmisen luonteenpiirteestä. Suht huonollakin idealla voi potkutella eteenpäin alueella, jossa asuu paljon ihmisiä joilla on ostovoimaa.

Minulta meni hiukan ohi jutussa, että oliko se noiden 90 vuotiaiden syytä, että syrjäseudulla asuvat saivat joutilaan lätkän otsaansa.

Tästä jutusta jää kuva, että ihminen on pelkkkä tuotannon väline.
Taloustaiteilija 24.8.2012 7:14

Anonyymi
"kyläläisten keski-ikä on noin 90 ja he kaipaavat kovasti juttuseuraa?.
moninkertainen ihmishalveksunta:
ikä,
vanhuus,
maalainen,
tollo-
Nimetön 24.8.2012 7:36

Anonyymi
Tämä tyttö se vaan purisee etelä enklannin ityllistä. Mitäpä luulee hän, kuinka tämä lama otetaan vastaan Brixtonissa? Edinburghin etelälaidalla? Liverpoolin satamakortteleissa? Ja ylipäätänsä köyhien ihmisten majoissa? Etkö sinä ihminen ymmärrä että tämä kylvö on vihan kylvö ja sen hedelmät ovat vihan hedelmät. Sen liipparipinnan alla elää uskomaton massa ihmisiä joiden ainoa pala on vääntää niskansa luokille ja kuolla. Sinä iloitset, sinä elät, sinä nautiskelet, etkä ollenkaan ajattele kuinka monta lasta kuolee minuutin sisällä ja kuinka moni menee hirteen tämänkin sotkeltamisen seurauksena. Kaiken karvaiset ystävämme; luteet ja täit.
kurjalan lasten joul 24.8.2012 7:49

Anonyymi
Cityvihreä piipertäjä ei selviä luonnossa. Hän ei ole välttämättä koskaan ollut luonnossa. Hän on kaupunkeihin rakennettujen infrastruktuurien orja, helppouteen tuudittautut muka-fiksu. Hän on sitä poliittista karjaa, joka lukee Hesaria ja uskoo kaiken ymmärtämättä ajatella asioita omatoimisesti. Hän uskoo poliitikkojen kaikkivoipaisuuteen ja omaan ideologiaansa, mikä pohjautuu idiotismiin ja vääriin kuvitelmiin kestävästä kehityksestä. Hään asuu kuplan sisällä ymmärtämättä mitä todellisessa maailmassa tapahtuu. Toista on syrjemmällä, täältä näkee selvemmin tuon puuhastelun älyttömyyden.
Kun menee metrolla t 24.8.2012 8:11

Anonyymi
"Nimenomaan tässä kekseliäisyydessä ja yrittämisenhalussa on mielestäni menestyvien talouksien perusta. Heikkoinakin aikoina voi tehdä jotain - vaikka yritteliäisyyden syynä olisikin vain yliraskas asuntolaina."

Juuri noin. Suomessa ylisuuri julkinen sektori on viennyt paljon hyvää yrittäjäainesta. Porukkaa pihalle, niin johan viiden vuoden päästä vienti on eri lukemissa ja valtion velkakin ei kasva.

Esim.aivan älytöntä on viiden vuoden palkanmaksu samasta hommasta ylimääräiselle työntekijälle kuntien liitoksissa. Raksa-alalla työt voivat loppua milloin vain.
toka 24.8.2012 8:11

Anonyymi
Onneksi fiksut naiset ei kirjoittele tällaista !
roihu 24.8.2012 8:24

Anonyymi
Tolkullinen ihminen ei nauti menestyksestään tyyliin, asiani ovat paremmin kuin muilla. Tolkullinen ihminen nauttii ollessaan muille hyödyksi, tehdessään muille hyvää.
raha ja johtava asem 24.8.2012 8:56
Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Haluatko yrittäjäksi?