Kissaa ja hiirtä Kiinan muurilla

Internetin käyttö Kiinassa on välillä hermoja repivää. Netti tökkii, hidastelee, kaatuilee, estelee ja välillä heittää näytölle kiinalaisia spämmisivuja. Ulkomaisiin yhteyksiin liikenteen salaava vpn-sovellus on lähes pakollinen.

Olen käyttänyt vpn-ohjelmia kohta kolme vuotta. Nykyinen sovellus maksaa kymmenen euroa kuussa, ja se on toiminut kohtalaisen hyvin jo toista vuotta. Sitä ennen ennätin käydä läpi varmaan kymmenkunta eri vpn-palvelua.
Muutamat palvelut eivät pelanneet ollenkaan tai toimivat vain pari päivää. Palvelujen tuki ei pystynyt auttamaan.

Oletan, että Kiinan suuren palomuurin virkailijat oppivat tunnistamaan vpn-palvelujen osoitteet ja estivät niiden liikenteen. En ymmärrä, miksi nykyinen vpn-palveluni pystyy jatkamaan toimintaansa. Ehkä se johtuu siitä, että sillä on parikymmentä palvelinrypästä eri puolilla maailmaa ja joku niistä toimii aina.

Palvelujen kierrättäminen vpn-palvelimien kautta hidastaa välillä liikennettä radikaalisti. Oletan, että silloin viranomaiset kuristavat liikennettä.  Latausnopeus voi hidastua pariin kymmeneen kilotavuun sekunnissa tai jopa sen alle.
Käytännössähän se on silloin käyttökelvoton.

Käytännössä on mahdotonta tietää mistä kaistan hidastelu johtuu, sillä China Unicomin palvelu täysin mielivaltaisesti. Sen yhteydet Eurooppaan ovat ohuen putken varassa. Suomeen ja muihin pohjoismaihin menevä haara on vielä ohuempi.

Kaikki paitsi
Twitter

Käyttämäni vpn-palvelu ei takaa yhteyttä kaikkiin länsimaisiin palveluihin. Vaikka pääsenkin vaivattomasti Facebookiin, Blogspotiin, Youtubeen ja Flickriin, en pääse saman vpn-palvelimen kautta Twitteriin. Sinne saan yhteyden Englannin vpn-palvelimen kautta.

Se minne operaattori tai suuri palomuuri sulkee pääsyn, vaihtelee mielivaltaisesti. Estot vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti ja ajallisesti.

Kiinalaiset tuttavat eivät valita internetin ongelmista juuri koskaan. He eivät osaa kaivata niitä asioita, joita eivät ole koskaan ennenkään päässeet käyttämään.

Purnata saa,
muttei kokoontua

Kiinalaisten verkko-ongelmat ovat luonteeltaan toisenlaisia ja ne koskettavat loppujen lopuksi hyvin pientä osaa 500 miljoonasta nettikansalaisesta. Yhteiskunnallinen ja poliittinen aktiviteetti on Kiinassa lähes marginaalinen ilmiö. Totta kai lukumääräisesti heitä on silti paljon ja asiat, jotka nousevat näkyvästi esiin verkossa, tuppaavat nousemaan uutisiksi myös joukkotiedotusvälineissä.

Poliittinen sensurointi on Kiinassa yleistä ja pitkälti sillä on myös tavallisten ihmisten kannatus, varsinkin kun viranomaiset selittävät torjuvansa pornoa ja rikollisuutta.

Kiinan sensuuri ei kuitenkaan estä kiinalaisia arvostelmasta netin keskustelupalstoilla hallitusta ja viranomaisia. Ja kyllä niitä arvostellaankin.
Arvosteluvapaus ei kuitenkaan yllä kommunistipuolueen suoraan kritiikkiin tai maan johtajien ja heidän perheidensä toiminnan ja omaisuuden kyseenalaistamiseen. Asia selviää muun muassa viime viikolla julkistetuista tutkimustuloksista.

Harvardin yliopiston selvityksen mukaan 13 prosenttia yhteisösivuston kommenteista sensuroidaan.

Selvityksessä seurattiin 85 arkaluontoista aihetta. Mukana olivat viime vuoden protestit Sisä-Mongoliassa, taiteilija Ai Weiwei, joukko viranomaisten päätöksiä ja muita aiheita, joiden voitiin ajatella voivan johtaa joukkomielenosoituksiin.

Tietokoneohjelma seurasi kohteisiin liittyvien aiheiden kommenttien ilmestymistä ja katoamista. Vajaan 1 400 internetfoorumin seurannasta koostui yli 11 miljoonan nettimerkinnän tietokanta.

Selvityksen ydintulos oli se, että hallituksen politiikkaa kritisoitavia tuloksia ei sensuroitu ollenkaan kovalla kädellä. Toisaalta viestit, joiden tarkoitus oli saada ihmisiä kokoontumaan, mahdollisesti protestoimaan, katoavat foorumeilta muutamassa tunnissa.

Viestit ja poistot
leikkivät kissaa ja hiirtä

Hongkongin yliopiston tutkimuksessa keskityttiin puolestaan kokonaan Weiboon, Kiinan Twitteriin. Yliopiston WeiboScope-sovellus seuraa 300 000 Weibon käyttäjän tilejä.

Käyttäjien tilejä käytiin läpi pitkin päivää. Jatkuva seuranta antoi mahdollisuuden nähdä sensorien toiminta lähes reaaliajassa ja nähdä mitkä viestit katosivat. Kadonneista viesteistä tutkijat pystyivät analysoimaan sensorien politiikan.

Apulaisprofessori King-wa Fu, joka on yksi WeiboScopen kehittäjistä, sanoo tuloksista näkyvän käyttäjien ja sensorien jatkuvasti muuttuva kissa- ja hiiri-leikki, kirjoitti The Economist.

Kun viestejä poistetaan, käyttäjät keksivät kiertoilmauksia.

Professori Kingin mukaan esimerkiksi puoluepamppu Bo Xilain erottamisen ja taiteilija Weiwein pidätyksen olisi voinut ennustaa etukäteen. Kumpaakin aihetta käsittelevien viestien ankara sensurointi alkoi jo useita päiviä ennen erottamista tai pidättämistä.

Seksiin ei saa viitata
avaruusohjelmassa

Sensorien toiminta näyttää heijastelevan kiinalaisten nationalistisia ja konservatiivisia tuntoja.
Tästä on hyvä esimerkki kesäkuinen avaruuslento, jossa miehitetty kiinalaisalus telakoitui Tiangong-avaruusasemaan. Lennolla oli kaksi miestä ja yksi nainen.

Tunnetun kiinalaisen lehden Southern People Weeklyn toimittaja Cao Linhua loukkasi 12. kesäkuuta monien nettikansalaisten kansallista ylpeydentuntoa. Hän kirjoitti yksityishenkilönä Weibossa:

– Kaksi miestä ja yksi nainen lentävät taivaaseen, mutta mitä jos nainen palaa takaisin raskaana? Kuuluuko tämä astronauttien kansalliseen koulutukseen?

Monet nettikansalaiset vetivät herneen nenäänsä ja vaativat Caon eroa. Potkuthan siitä seurasi, vaikka pila poistettiin Weibosta.

Kiinan television huippujuontaja Yang Rui herätti myös paljon huomiota kirjoittamalla Weibossa kommentin, jonka mukaan ulkomaalainen roskasakki pitäisi siivota pois. Ei tullut potkuja.

Valtion omistamissa medioissa kommentaattorit puolustivat Yangia. Vastakohdan nosti esille blogimaailmaa seuraava Global Voices.

Google nostaa kissan pöydälle,
vai nostaako?

Global Voices -palvelun perustaja, Kiinassakin pitkään työskennellyt Rebecca MacKinnon analysoi kesäkuussa Googlen toimia Kiinan sensuurissa. Google sanoi liputtavansa hakusanat, jotka törmäsivät sensuuriin.

Google tekee ensimmäistä kertaa kristallinkirkkaaksi kiinalaisille internetin käyttäjille sen, että heidän yhteysongelmansa hakukoneen käytössä johtuvat Kiinan hallituksesta, eivät Googlen järjestelmästä.

Alan Eustace, Googlen tietämysjohtaja, sanoo, että kiellettyjen sanojen paljastamisen tarkoituksena on parantaa mannerkiinalaisten käyttökokemusta. Käyttäjille annetaan tilaisuus parantaa hakuaan käyttämättä ongelmasanoja.

MacKinnon huomauttaa kirjansa Concent of the Networked -websivustolla, että Google on kieltäytynyt julkaisemasta sensuuriin johtavia sanoja ja merkkejä. Hän huomauttaa kuitenkin, että se ei ole estänyt muita julkaisemasta niitä.

MacKinnonin mukaan kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, että Google todella yrittää auttaa mannerkiinalaisia käyttäjiä.

Pekingissä toimiva teknologiatutkija Dave Lyons on suorastaan kyyninen. Hänen mukaansa tavalliset kiinalaiset haluavat hakutuloksia reaalielämään, eivät varoituksia sensitiivisistä sanoista. Ainoat, joita Googlen liputus hyödyttää, ovat kiellettyjä sanoja etsivät toisinajattelijat.

Lyonsin mukaan Googlen toimien todellisena kohteena ovat ITU:n kaltaiset organisaatiot ja globaalit käyttäjät, jotka saavat mukavan pehmeän tunteen Googlen pelottomasta sananvapaustaistelusta.

Greatfire yrittää
polttaa palomuurin

Greatfire.org on julkaissut yli 2600 kokonaan tai osittain Baidussa, Googlessa tai Weibossa sensuroitua hakusanaa tai merkkiä. Organisaatio laskee sensurointiprosentin omista testikerroistaan.

Greatfire on omistautunut Kiinan suuren palomuurin paljastamiseen ja kaatamiseen. Organisaatio sanoo monitoroivansa yli 41 000 web-osoitetta. Niistä 7 279 oli sellaisia, joihin pääsy oli estetty ainakin joka toinen kerta edeltävän 30 päivän aikana. 3 107:ään kohdistui muunlaisia rajoituksia ainakin 50 prosenttia ajasta.

Organisaatio selostaa seikkaperäisesti englanniksi ja kiinaksi miten sensurointiorganisaation toiminta näkyy käyttäjille. Kovin, kovin tuttuja ovat termit connection reset, timed out ja redirected. Tuttua on myös liikenteen kuristaminen niin, että nettipalvelu muuttuu käyttökelvottomaksi.

Greatfiren sivuilla voi testata myös hakusanojen ja nettiosoitteiden toimivuutta. Niitä voi testata myös osoitteessa Websitepulse.

Googlen sensuroitujen sanojen liputustemppu alkaa näyttää nimenomaan tempulta, kun huomaa, että Kiinan suuri palomuuri torjui sen yhdessä päivässä. Sensuuripalvelimet mitätöivät Googlen liputuksen estämällä sen sisältävän javascript-tiedoston.

Tuhotkaa sumopainijat,
ninjat ja samurait

Naapurisovun ylläpitämisestä Kiinan sensori ei näytä olevan kiinnostunut.

Peli, jonka nimi on Defend the Diaoyu Islands, liittyy suoraan räjähdysherkkään kansainväliseen tilanteeseen Etelä-Kiinan merellä, jossa Japani, Kiina ja Taiwan kiistelevät asumattomien saarten omistuksesta. Japanin äärioikeisto on ottanut myös Senkaku-nimellä tunnettujen saarten ”ostamisen” keppihevosekseen. 

App Storesta poistettu peli on kansalliskiihkoinen taistelupelit, jossa tapetaan laumoittain sumopainijoita, ninjoja ja samuraita.

China Dailyn mukaan Apple ei antanut mitään syytä pelin poistamiselle, mutta Financial Times viittasi App Storen sääntöihin, joiden mukaan pelin viholliset eivät saa edustaa yksinomaan tiettyä rotua, kulttuuria, oikeaa hallitusta tai yritystä tai mitään muuta todellista yksikköä.

On mielenkiintoista havaita, että kyseinen peli oli välttänyt kiinalaissensorin tarkan silmän.