Yhteisvastuuttomuus leviää EU:ssa
Kolumni
Eurobondeilla tehdään liitto, jossa kenenkään ei pidä välittää.
Euroopan päättäjät huokaisivat helpotuksesta, kun kreikkalaiset äänestivät haluavansa jatkossakin meidän rahamme. Suomalaisetkin päättäjät pelkäsivät, että Kreikan kansa rankaisisi vaaleissa poliitikkoja, jotka ovat ajaneet maan talouden kuralle liiallisella lainanotolla ja tilastojen vääristelyllä.
Poliitikot huokaisivat helpotuksesta, kun niin ei käynytkään. Vaalikarjan kapina olisi ollut vaarallinen ennakkotapaus, joka olisi voinut levitä muuallekin Eurooppaan. Nyt voimme olla taas yhdessä vastuuttomia.
Mutta innokkaimmilla eurokamikazeilla on uusi huoli. Tukipakettien kritisoijat eivät vastusta ainoastaan Kreikan tukemista, vaan nyt on alettu vastustaa myös Espanjan tukemista. Ei ole helppoa Euroopan rakentajilla, kun asioita vastustetaan vain sillä perusteella, että menee liikaa rahaa. Rakentajat tietävät saman, minkä jo ugandalainen talousmies Idi Aminkin sanoi aikanaan: rahaahan voi painaa.
Komission virkamiehet puolestaan ovat huomanneet jo kauan sitten, että kurat ovat housuissa eikä komissiolla ole ratkaisua talousongelmiin. Siksi komissio on keskittynyt oman valtansa pönkittämiseen. Monien mielestä se on koomista, mutta tavallaan hyvä, koska komissiolla on taipumus vain sotkea asioita. Yksi tie komission vallan rakentamiseen on ottaa käyttöön yhteinen velka, jota kutsutaan eurobondiksi.
Suomen hallitus on todennut, että Suomi vastustaa eurobondeja tiukasti. Tästä voi päätellä, että sopimus bondeista on allekirjoittamista vaille valmis.
Tehdään uusia ongelmia
Monet ovat sanoneet, että eurobondeilla ei ratkota nykyisiä ongelmia. Tämä on eittämättä totta. Yllättävän harva on kysynyt, miksi niitä sitten kehitetään nyt. Ilmeisesti niillä luodaan uusia ongelmia.
Yhteinen velka on nimittäin juuri se logiikka, jolla nykyisetkin ongelmat ovat syntyneet. Sijoittajat ovat antaneet esimerkiksi Kreikalle lainaa suunnilleen samalla korolla kuin Saksalle, koska ovat laskeneet, että euromaat vastaavat veloista yhdessä.
Vai kuvitteleeko joku, että kansainvälisten pankkien analyytikot olisivat arvioineet laskemissaan, että Kreikan oliivitalous on suunnilleen yhtä vahva kuin Saksan teollisuustalous?
Nyt epävirallisesta halutaan tehdä virallinen. Tämä tulee olemaan helpotus kansainvälisille pankkiireille, jotka voivat lakata maksamasta kovia palkkioita maa-analyytikoille, jotka eivät ole tähänkään mennessä tehneet töitä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Analyytikot voidaan siirtää myyntihommiin, koska tärkeintä on saada mahdollisimman paljon rahaa kaupaksi. Samaan aikaan eteläisen Euroopan päättäjät voivat taas keskittyä velkaantumiseen, koska Pohjoisen Euroopan maat maksavat ongelmat.
Tämä on vain plussaa suomalaisille, jotka sodan jälkeen maksoivat ainoana maana velkansa. Nyt suomalaiset maksavat myös kreikkalaisten ja espanjalaisten velat.
Eurobondien puolustajat sanovat, että jatkossa vallattomuudet estettäisiin säännöillä.
Meno hirvittää toki monia myös hallituksessa, mutta menosta ei uskalleta hypätä pois, koska hyppy voisi johtaa vielä huonompaan. Istumme siis kusiaispesässä, koska pesästä lähtiessä voisi törmätä karhuun.
Siksi euromaat ovat kaataneet Kreikkaan kohta enemmän rahaa kuin maalla on ollut velkaa. Samaan aikaan kreikkalaiset ovat nousseet merkittäviksi asiakkaiksi Lontoon hienostoalueiden asuntomarkkinoilla. Ehkä tämä selittää sen, että Kreikan velka ei vähene ollenkaan.
Tällaisen kritiikin kirjoittaminen on luonnollisesti populismia ja ymmärtämättömyyttä. Siksi varoitan, että tätä tekstiä ei kannata ottaa todesta. Faktat kannattaa lukea vaikkapa komissaari Olli Rehnin vuoden takaisista puheista, joissa on todettu Kreikan talouden olevan vakaalla tiellä kohti parempaa.
Samat tosiasiat on hakattu tiukasti myös europäättäjien rakentaman palomuurin seinään, johon kriisi pysähtyi jämäkästi. Pääsemättä ulos.
