Itsemurhan hinta

Tuttavani, joka opettaa tuossa 2 500 oppilaan koulussa, kirjoittaa tapahtumasta blogissaan.

– Lännessä tätä onnetonta tapahtumaa ruodittaisiin ja yritettäisiin ymmärtää kuinka nuori on joutunut niin syvään masennukseen, että päätyy tällaiseen tekoon ja yritettäisiin selvittää, miksi kukaan ei huomannut tai tehnyt mitään asialle.

– Kiinassa kaikki siivotaan uskomattoman nopeasti – länsimaalaiset syyttäisivät osapuolia asian lakaisemisesta maton alle – kiinalaisessa ajattelussa on kyse enemmänkin ongelman hoitamisesta.

Opettaja kirjoittaa, että useat muut oppilaat näkivät itsemurhan. Ulkomaiset työntekijät olivat sitä mieltä, että silminnäkijöille pitäisi järjestää kriisiapua. He päättivät olla erityisen herkkiä noiden nuorten tuntoja kohtaan seuraavina viikkoina. Hän arveli kiinalaisten kollegoiden ajatelleen samalla tavalla.

Moni henkilö kommentoi itsemurhan koululle aiheuttamia taloudellisia kuluja. Länsimaalaiset, joilla ei ole kokemusta Aasiasta kysyvät: Mitä?

Menestys tai
korvaus

– Täällä näyttää olevan oletus – joka kattaa paljon koulutussektoria laajemman alueen – jonka mukaan, kun kerran on liittynyt johonkin ohjelmaan, ainakin jonkinasteinen menestyminen on taattu. Näin todella on, kyse on ainoastaan menestymisen asteesta.

– Ohjelmasta kesken poistuvat henkilöt odottavat saavansa korvausta maksuistaan. Tämä on käyty moneen läpi eri ohjelmista kesken lähteneiden kanssa.

– Tämä sama ajattelu pätee myös perheenjäsenen menettäneen perheen suhteen. Perheen ei tarvitse hakea korvausta oikeuden kautta; ainoa keskustelunaihe on se, kuinka valtava tuo korvaus on. Perheen odotusten ja painostuksen aiheuttamasta henkisestä stressistä itsemurhan vaikuttimena ei edes keskustella.

– Koulu ei lähde riitelemään asiasta, koska kaikessa on kyse siitä miltä miltä näyttää, ei siitä mikä on totuus. Totuudella ei ole merkitystä. Korvauksen maksamisesta ei riidellä, sillä kukaan ei halua julkisuutta mediassa. Jos asia nousisi esille mediassa, siitä tulisi joko hyvin laaja riitajuttu tai hyvin lyhyt.

– Minulle tehtiin hyvin selväksi, että koulu maksaa suuren korvauksen. Koulua pidetään vastuullisena, kukaan muu ei ole vastuussa.

Kysyin tuttavaltani viime viikolla itsemurhasta maksettavan korvauksen suuruudesta. Hän sanoi, että summa on tiukasti varjeltu salaisuus. Hänen oli ymmärtänyt, että puhe on kuusi- tai seitsennumeroisesta luvusta.

"...kaikki mitä poikanne voi
maksaa teille nyt takaisin"

Korvauksen maksaminen itsemurhan tehneen perheelle nousi vahvasti tapetille vuonna  2010 sopimusvalmistaja Foxconnin tehtailla sattuneen itsemurha-aallon yhteydessä. Mediakatastrofista irti kamppailleen Foxconnin johto ilmoitti palkankorotuksista ja siitä, että se lopettaa korvauksen maksamisen itsemurhan tehneiden perheille.

Yhtiö katsoi, että raha, siis perheille maksetut korvaukset, olivat suuri syy itsemurhiin. Maksettu korvaus vastasi melkein kymmenen vuoden palkkaa. Uhrin perhe sai tyypillisesti 100 000 juanin, 12 500 euron korvauksen. Se on iso summa verrattuna 1200 juanin kuukausipalkkaan.

Kun muistaa, kuinka tiukasti Kiinassa pidetään kiinni perheen edusta ja kuinka lapset pienestä pitäen oppivat, että vanhempien elatuksesta tulee heidän velvollisuutensa, on hyvinkin mahdollista, että itsemurhakorvaus on vaikuttanut lopulliseen päätökseen.

Engadget-julkaisussa lainataan surullista itsemurhaviestiä, jonka hyppääjä oli osoittanut vanhemmilleen:

–... aion nyt hypätä alas Foxconnin katolta, menen todella pois, mutta teidän ei tarvitse olla surullisia, koska Foxconn maksaa teille vähän rahaa, tämä on kaikki mitä poikanne voi maksaa teille nyt takaisin.

Raha ei ole itsemurhan pontimena tietenkään pelkästään Kiinassa. Suomalaiset vakuutusyhtiöt tuntevat ilmiön varsin hyvin. Olen kuullut väitettävän, että jopa puolet Suomen kuolemaan johtaneista yhden auton liikenneonnettomuuksista saattaa olla itsemurhia. Kun auto yhtäkkiä siirtyy vastaantulevan rekan kaistalle tai ajaa hurjaa vauhtia suoraan päin kallioseinää, on syytä epäillä itsemurhaa. Mutta milläpä sen sitten todistaa puoleen tai toiseen.

Vanhuuden turva katosi,
maksaja pitää löytyä

Ennenaikaisella kuolemalla on hinta Kiinassa. Maksumieskin löytyy usein, vaikka sitten oikeuden kautta.

Maaliskuussa China.org-julkaisu uutisoi 42-vuotiaasta, korkeasta verenpaineesta kärsineestä miehestä, joka oli kuollut vankilan pesulassa tehtyään 51 punnerrusta vaatteiden pyykkäämisen jälkeen. Seitsemän kuukauden tuomiota väärennöksestä kärsinyt mies oli tuupertunut lattialle ja kuollut.

Taishanin kaupungin poliisi, jonka valvonnassa mies oli, päätti maksaa miehen perheelle 30 000–50 000 juanin korvauksen. Perhe haluaa suurempaa korvausta. Sen mukaan mies ei tavallisesti harjoittanut urheilua pesulassa. Pidätyskeskuksessa ei ollut asianmukaisia liikuntatiloja eikä laitos toimittanut hänelle lääkettä.

Kuolemasta voi yrittää vaatia korvausta myös jälkikäteen. China Daily kertoo sensaatiomaisesta tapauksesta, jossa rikkaan perheen poika ajoi kiinalaisnaisen yli. Peittääkseen liikenneonnettomuuden hän puukotti naista useita kertoja. Hän jäi kuitenkin kiinni ja hänet tuomittiin kuolemaan.

Ennen oikeudenkäyntiä syytetyn perhe tarjosi uhrin perheelle 200 000 juanin korvausta ilman ehtoja. Syytetyn isä itse asiassa kantoi rahat uhrin kotiin. Siellä rahat otettiin ensin vastaan, mutta sitten palautettiin. Uhrin perhe pelkäsi, että syytetty voisi saada lievemmän tuomion, jos he hyväksyvät korvauksen.

Myöhemmin, kun syytetty oli tuomittu ja teloitettu, uhrin perheelle tuli rahapula ja se muutti mielensä. Perheet miehet lähtivät asianajajan kanssa vaatimaan rahoja tuomitun isältä. Tarjous ei kuitenkaan ollut enää voimassa ja pihalla päädyttiin käsirysyyn. Neuvottelut jatkuivat poliisin tiloissa.

Olen kuullut, että jalankulkijan päälle ajanut autoilija näkee uhrinsa mieluummin kuolleena kuin invalidina. Kuolemasta selviää kertamaksulla, mutta pahasti loukkaantuneen hoitokulut voivat tulla paljon kalliimmaksi.

Paljonko maksaa
ulkomaalainen

Kiinassa on olemassa normisto kuolemantapausten korvauksissa, tai oikeastaan useita normistoja. Rautateiden korvaustaksat ovat olleet paljon alemmat kuin muiden.

Ulkomaalaisten ollessa kyseessä normisto ei oikein istu, sillä korvauksilla on määrä paikata perheelle saamatta jääviä tuloja. Kiinalaisilla korvauksilla ei teollistuneissa maissa pitkälle potkita.

Kolme vuotta sitten kiinalais-singaporelainen mies sai surmansa onnettomuudessa Hunanin maakunnassa. Miehen vanhemmat eivät olleet tyytyväisiä normikorvaukseen ja vaativat oikeudessa enemmän.

Vanhemmat vaativat neljän miljoonan juanin korvausta. He perustelivat vaatimusta Singaporen kustannustasolla ja pojan koulutukseen sijoitetuilla varoilla ja hänen hyvillä ansaintamahdollisuuksillaan.

Kansanoikeuden tuomari päätyi 799,855 juanin korvaussummaan. Ulkomaalaisen ollessa kyseessä tuomari käytti korvausperusteena lakia, joka määritteli 800 000 juanin maksimikorvauksen merellä tapahtuneesta loukkaantumisesta.

Tuomari otti huomioon myös onnettomuuteen syyllisiksi tuomittujen autojen kuljettajien taloudellisen tilanteen. Asiasta kertoi muun muassa Beijingtoday.

Tuomiosta nousi melkoinen kalabaliikki. Monet eivät voineet ymmärtää sitä, että ulkomaalaisen henki on kalliimpi kuin kiinalaisen henki.

Työonnettomuuskuoleman korvaus
on 77 000 euroa

Viime vuoden alusta voimaan tullut laki määrää työpaikassa kuolemaan johtaneesta tapaturmasta 343 500 juanin kertakorvauksen. Sitä ennen korvaus oli 200 000 junia. China Labour Bulletinin mukaan eläkemaksut perheelle ja hautajaiskulut mukaan lukien korvaussumma nousee keskimäärin 618 000 juaniin, noin 77 000 euroon.

Korvaussumman laskemiseen on olemassa kaava, jossa otetaan huomioon muun muassa uhrin asuinpaikan tai onnettomuuspaikan kustannustaso ja uhrin ikä. Eläkeiän ohittaneilta korvausta alennetaan jokaiselta vuodelta aina 75 vuoteen saakka.

Aikaisemmin asuinpaikkaperuste on kohdellut siirtotyöläisiä ja heidän perheitään kaltoin, sillä virallisesti heidän kotipaikkansa on maaseudulla, jossa kustannustaso on paljon alhaisempi. Samassa onnettomuudessa loukkaantunut kaupunkilainen on voinut saada paljon suuremman korvauksen.

Joissakin tapauksissa näyttää siltä, että kiinalaiset lapset ovat arvokkaampia kuin muiden lapset. Niin ainakin Uuden Seelannin Christchurchin maanjäristyksessä, jossa koulun luhistuessa kuoli kaksi sataa opiskelijaa ja opettajaa.

Kiinan suurlähetystön edustaja esitti, että kuolleiden kiinalaisopiskelijoiden perheille pitää maksaa erityiskorvaukset Kiinan yhden lapsen politiikan takia. Hän sanoi:

– Kiinalaisperheiden ja muiden perheiden tilanteiden välillä on huomattava ero. Kiinalaisvanhempia odottaa yksinäisyys ja epätoivo, sillä eivät menettäneet ainoastaan rakkaitaan, mutta he menettivät melkein kokonaan eläkepäiviensä taloudellisen tuen.

Iso korvaus hiljentää
uhrin perheen

Korvauksilla viranomaiset tai yritykset näyttävät usein ostavan hiljaisuutta. Esimerkiksi viime vuonna sattuneessa luotijunien törmäyksessä kuolleiden omaisille maksettiin 915 00 juania kustakin menehtyneestä. Summa on monta kertaa alkuperäistä tarjousta suurempi. Kaikkiaan onnettomuudessa kuoli 40 henkeä ja 190 loukkaantui.

Korvausten hyväksyminen ja internetin ahkera suodattaminen hiljensivät onnettomuuden nostattaman huomiomyrskyn.

Viranomaisten väärinkäytöksistä nousseet protestit vaiennetaan usein rahalla. Kuolleiden tai loukkaantuneiden omaisille tarjotaan avokätisiä korvauksia ja jos he hyväksyvät, mielenosoitukset usein päättyvät.

Se maksaa,
jolla on varaa

Kiinassa ja monessa muussakin kehittyvässä maassa vallitsee osittain sellainen käytäntö, että se jolla on rahaa, maksaa korvaukset. Tämä tietenkin asettaa ulkomaalaiset usein hankalaan asemaan, sillä heitä kaikkia pidetään rikkaina.

Vähän samanlaista ajattelua näyttää olevan Kiinan tieliikennelaissa. Vuoden 2004 laissa määrättiin auton kuljettaja maksamaan korvauksia aina kun auto oli onnettomuudessa jalankulkijan tai pyöräilijän kanssa. Kuljettaja saattoi saada alennusta korvauksesta, jos hän pystyi osoittamaan, ettei ollut syyllinen onnettomuuteen.

Vuonna 2007 lakia korjattiin ja onnettomuuden korvausvastuut jaettiin syyllisyysasteen mukaan. Silti autoilija joutui 10 prosentin vastuuseen korvauksista joka tapauksessa.

Tällä perusteella autonsa laillisesti parkkiin jättänyt nainen joutui maksamaan korvauksia tapauksessa, jossa pyöräilijä oli ajanut päin hänen autoaan ja kuollut.

China Dailyn artikkelissa pekingiläinen tuomari selitti, ettei laki anna hänelle mahdollisuutta muunlaiseen tuomioon.

Tuomarin mukaan liikennelain taustalla on siviililain lähtökohta, jonka mukaan moottoriajoneuvo on nopeasti liikkuva esine ja sen ajaminen on erittäin vaarallista ja sen takia ajajan on kannettava syyllisyydestä riippumatonta vastuuta silloin kun ajoneuvo aiheuttaa vahinkoa. Tieliikennelakiin ei ole kirjattu mitään eroa liikkuvan ja paikallaan olevan ajoneuvon välille.

Onnettomuuksien seurauksena tapahtuvista loukkaantumisista korvataan samoilla perusteilla kuin kuolemantapauksista. Loukkaantumisen vakavuus on jaettu kymmeneen eri luokkaan riippuen lähinnä sen aiheuttamasta työkyvyttömyyden asteesta. Syyllisyysprosentti vaikuttaa samalla tavalla kuin kuoleman johdosta maksettavissa korvauksessa.

Jonkun on
maksettava

Pekingissä asuva tuttu nuoripari oli pari vuotta sitten liikenneonnettomuudessa. Hän ajoivat moottoripyörällä väärään suuntaan kadulla ja kolaroivat auton kanssa.

Auton kuljettajan katsottiin kuitenkin olleen noin 50 prosenttisesti syyllinen onnettomuuteen. Parin ei tietenkään tarvinnut maksaa korvauksia itselleen, mutta autoilija tai hänen vakuutusyhtiönsä joutui maksumieheksi.

Kiinassa on voimassa pakollinen liikennevakuutus, mutta usein se ei riitä maksamaan kaikkia korvauksia. Loput jäävät autoilijan maksettaviksi. Eikä kaikilla kuitenkaan ole edes vakuutusta.

Jonkun on maksettava -periaate kattaa myös pienemmät riita- ja vahinkotapaukset. Eräs amerikkalainen opettajatuttava kertoo joutuneensa käsirysyyn taksissa. Kuljettaja oli vienyt hänet väärälle puolelle kaupunkia eikä laskenut ulos autosta. Taksamittari särkyi rytäkässä.

Poliisi saapui paikalle. Tuttava soitti Yhdysvaltain konsulille, joka soitti poliisipäällikölle, joka lähetti lisää poliiseja paikalle. Jääräpäinen opettaja ei katsonut syyllistyneensä mihinkään, mutta poliisin mukaan särkynyt taksamittari on taksikuskille elintärkeä, jonkun on korvattava se.

Tilanne purkautui vasta sitten, kun opettajan koulun johtaja hälytettiin paikalle. Hän ymmärsi tilanteen ja lupasi koulun korvaavan taksamittarin.

Korjattu: 100 000 juanin korvaus on euroissa 12 500.