Ota riski, palkkaa syrjäytynyt teini
Kolumni
Yritysten parasta yhteiskuntavastuuta olisi palkata syrjäytymisuhan alla olevia nuoria työelämään.
Liikemies Hjallis Harkimo kirjoitti Ilta-Sanomien kolumnissa hiljattain pyytäneensä kirjeellä noin 50 yritysjohtajaa aloittamaan kuukausittaisen lahjoituksen köyhille nuorille. Harkimon mukaan yksikään johtaja ei vastannut kirjeeseen.
Harkimo on hyvällä asialla, mutta itse kannustaisin yritysjohtajia samalle asialle toisella keinolla. Nuoren työllistäminen voi nimittäin olla vielä parempi keino syrjäytyneiden mukaan vetämiseen. Kiinalaisen sananlaskun mukaan nälkäinen mies on päivän kiitollinen, kun hänelle antaa kalan. Kiitollisuus on ikuista, jos miehen opettaa kalastamaan.
Syrjäytyneet nuoret eivät tosin ole yrityksille aina parhaita sponsorointikohteita. Kiittämättömät ja hankalat teinit eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla yritysten imagoa. Siksi yritysten on turvallisempaa laittaa rahaa huippu-urheiluun ja kulttuuriin, jonka hyvätapaiset tähdet osaavat käyttäytyä.
Silti kannustaisin yrityksiä ottamaan riskin ja palkkaamaan töihin niitäkin nuoria, jotka eivät ole huippulukioidemme multilahjakkaita kosmopoliitteja. Siis sellaisia melko tavallisia nuoria, joiden tulevaisuudensuunnitelmat ulottuvat oikiksen ja lääkiksen sijaan enintään saman päivän iltaan.
Perustetaan
huippupaikkoja
Yrityksen kannalta yhdenkin syrjäytymisuhan alla olevan työllistäminen on yhteiskuntavastuun eliittiä. Teko jolla Suomesta voi tulla taas yhden työpaikan verran parempi paikka.
Pitkään työttömyyttä katselleelle nuorelle jokainen duuni voi olla huippupaikka. Siksi ehdotankin, että Suomeen perustetaan nuorten työllistämiseen tähtäävä kansallinen ohjelma nimeltä ”Huippupaikka”. Mukaan tulevat yritykset sitoutuisivat työllistämään syrjäytyneitä nuoria määräajaksi. Valtio puolestaan voisi tukea hanketta sopivilla keinoilla, joita voisivat olla vaikkapa normaalia suuremmat työllistämistuet. Lisäksi ohjelmaan täytyisi kuulua jonkinlainen koulutusjakso.
Yritykset saisivat hyvää mainetta, nuoret työtä ja valtio toivottavasti säästäisi pitkällä tähtäimellä työttömyysmenoissa ja muissa syrjäytyneisyyden aiheuttamissa kustannuksissa.
Espanja on
varoittava esimerkki
Nuorisotyöttömyys ei ole vielä Suomessa katastrofaalinen ongelma. Siksi nyt olisikin hyvä aika tehdä jotain. Jos asiat pääsevät vaikkapa Espanjan kaltaiseen tilaan, alkaa olla myöhäistä. Kun puolet nuorista on työttömänä Espanjan ja Kreikan tavoin, alkavat ääriliikkeet saada kannatusta ja yhteiskuntarauha rapista. Se puolestaan olisi myös elinkeinoelämän etujen vastaista.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Yrityksille suuri nuorisotyöttömyys tietää ennen pitkää työvoimapulaa. Joissain yrityksissä voidaan kenties ajatella, että suuri työttömyys kasvattaisi niin sanottua työvoimareserviä. Ongelman laajeneminen johtaisi kuitenkin nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvamiseen.
Pitkäaikaistyöttömyys puolestaan vähentää taitoja, joita ihminen kaipaa etenkin aloilla, jotka kilpailevat osaamisella. Siksi kannustaisin ottamaan riskin. Ettei käy huonosti.
