Kirjaudu ▼
 

Demokratia kaipaa päivitystä

Demokratia kaipaa päivitystä
Kolumni Kreikan nopeutuva luisu kohti maksukyvyttömyyttä ja todennäköisesti IMF:n holhoukseen ajautumista kertoo enemmän demokratian kuin Kreikan talouden kriisistä.
16.5.2012 12:20
Vesa Varhee
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Jäsenyys euroalueessa poisti tekijöitä, jotka ohjasivat Kreikan talouspoliittisia valintoja. Tämä johti siihen, että kansan ääniä ostamaan pyrkinyt poliittinen johto ajautui nykyiseen, kriisiin johtaneelle tielle.

Koska kehittyneemmätkin taloudet ovat alttiita tartunnalle, olisi ehkä hyvä varautua haasteisiin, joita globalisoituva talous asettaa demokratialle. Samalla olisi aika päivittää äänestykseen perustuvia yhteiskuntajärjestelmiä. Toinen vaihtoehto kun on sitten Kiinan ja Singaporen tyylinen järjestelmä, jossa päätöksenteko on keskitetty tahoille ja jotka ovat vain muodollisesti vastuussa kansalaisilleen.

Talouden globalisaation ja demokratian etuja tuskiin kiistää tosissaan enää kukaan. Kuten Winston Churchill totesi, demokratia on huonoin mahdollinen yhteiskuntajärjestelmä, jos lukuun ei oteta kaikkia muita ihmiskunnan historiassa jo kokeiltuja.

Yksinvaltiuden ja yksipuoluejärjestelmien tuomat tyrannian ja mielivallan varjopuolet ovat selvät, ja vaikka joku valistunut itsevaltias osaisikin asettaa kansansa hyvinvoinnin oman etunsa edelle, ei hänen linjaustensa kestävyydestä ole silti takeita.

Rooman keisareiden joukossa oli muutamia valistuneita itsevaltiaita, mutta heidän tekemisensä valuivat hukkaan useimmiten viimeistään kaksi vallanvaihdosta myöhemmin.

Preussin Fredrik Suurta on pidetty itsevaltiaista valistuneimpana. Rautakansleri Otto von Bismarckin ohjauksessa hänen luomansa järjestelmä oli hyvää vauhtia sekä nousemassa maailman supervaltojen joukkoon että modernisoimassa itäistä Eurooppaa ja Venäjää, kun keisari Vilhelm II erotti Bismarckin. Saksa ajautui tielle, joka lopulta johti viime vuosisadan suursotiin ja muun muassa Venäjän nykyiseen alennustilaan.

Venäjällä Pietari ja Katariina Suuren yritykset liittää maa kansainväliseen järjestelmään tukahtuivat viimeistään viimeisten Romanov-suvun tsaarien kyvyttömyyteen. Romanovit eivät pystyneet ohjaamaan maata kokonaisedun suuntaan omista ja eri painostusryhmien eduista piittaamatta.

Kaikki silloiset talousmahdit olivat kyllä innolla mukana kehittämässä Venäjää. Tämä sinänsä muistuttaa enteellisellä tavalla Kiinan nykytilannetta.

Nykydemokratian
pulma

Demokratian nykyisin käytettävän version perusongelma on vallan ja vastuun erottaminen toisistaan. Kun jokainen tietyn iän saavuttanut kansalainen saa osallistua päätöksentekoon yhtäläisesti, päätökset tahtovat luisua suurimman – tai suuriäänisimmän – ryhmittymän lyhyen aikavälin etujen mukaisiksi.

Esimerkiksi valtion talouspolitiikan linjaukset koskevat viime kädessä sitä, mitä valtio voi kansalaisilleen tarjota ja kenen kustannuksella. Kun tulot eivät jakaudu tasan eri väestöryhmien kesken, joutuu osa suurituloisimpien tuloista pienituloisempien päätäntävallan alaiseksi.

Pyramidista vain yksi seitsemäsosa on korkeammalla kuin sen puoliväli. Periaatteessa vähemmän kuin keskituloja saavat voisivat siis äänin 7–1 päättää jakaa väestön korkeatuloisimman kahdeksanneksen tulot keskenään. Progressiivinen tulovero on tätä jo jossain määrin pitkän aikaa tehnytkin, ja ainakin toistaiseksi järjestely on toiminut. Alempien tuloryhmien poliittinen johto on ymmärtänyt vain lypsää ja keritä korkeatuloisia teurastamisen sijasta.

Suljetussa taloudessa, jossa sekä tuotanto että omaisuudet olivat pääosin kotimaassa, järjestelmä pääosin toimi kohtalaisesti – satunnaisia lakkoja ja devalvaatioita lukuun ottamatta. Valtioiden oli verraten hankala ottaa velkaa muualta kuin kotimaasta, mikä asetti tehokkaan rajan niiden menojen kasvulle. Pääomaliikkeiden ja kansainvälisen kaupan vapautuminen on 1970-luvulta alkaen kuitenkin helpottanut velkaantumista. Siten se on lisännyt kiusausta tarjota äänestäjille enemmän vaalitäkyjä kuin mihin varat todellisuudessa ovat riittäneet.

Velkoja uusimalla, toisin sanoen maksamalla Visa-lasku automaatista nostetulla käteisellä kuukaudesta toiseen, on meno voinut jatkua ja valtioiden velat kasvaneet. Markkinatalousmaista velaton lienee ainoastaan öljyllä rikastunut Norja. Tärkeimpien talouksien, Saksan, Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan ja Japanin valtiontalous rikkoo Maastrichtin sopimuksen velkaantumisrajoitteita. Kreikka on nyt ehtinyt ensimmäisenä tämän polun päähän, ja sen suuntavalintoja ihmetellään useilla tahoilla.

Miten muuttaa
järjestelmää

Tietyssä mielessä on ironista, että demokratian kehtona pidetty Kreikka on ensimmäisenä myös osoittanut järjestelmän toimimattomuuden. Pitää kuitenkin muistaa, että antiikin Kreikka ei ollut yksi maa, vaan pikemminkin joukko yhteisen kielen ja kulttuurin omaavia kaupunkivaltioita ja muita pienvaltoja. Näistä johtavaan asemaan nousseessa Ateenassa oli noin kaksisataa vuotta voimassa järjestelmä, jossa kaikki täysikäiset vapaat miehet saivat osallistua päätöksentekoon.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Samoihin aikoihin toimineessa Rooman tasavallassa äänioikeutettuja olivat miespuoliset Rooman kansalaiset. Toisin sanoen, päätöksiä tehtiin vain hyvin rajoitetun ihmisryhmän antamin valtuuksin.

Rajoitettu äänestysoikeus piti antiikin demokratioita edes jossain määrin kaidalla tiellä. Ateenan vauraus, ja poliittinen voima, perustuivat kaupankäyntiin. Siksi kauppiaat ja laivanvarustajat valvoivat etujaan tarkasti, ja harva halusi edes esittää mitään niiden kanssa ristiriitaista linjausta.

Roomassa tasavallan perusta oli puolestaan maatalous, ja korkeimman lainsäätäjäelimen eli senaatin jäseneksi kelpasivat vain yli 35-vuotiaat maata omistavat miehet, joiden arveltiin jo omistavan iän tuomaa kokemusta. Tämä piti pitkän aikavälin poliittiset linjaukset jotakuinkin tasavallan tärkeiden etujen mukaisina. Ilmankos Yhdysvaltojen perustajat kopioivatkin ahkerasti Rooman tasavallan järjestelmää liittovaltion perustuslakiin vuonna 1783.

Henkilö ja ääni -periaate sopii kohtalaisesti yksinkertaisiin päätöksiin. Esimerkiksi koululuokka voi äänestää, mennäänkö luokkaretkellä Suomenlinnaan vai Seurasaareen, tai syödäänkö retkipäivällinen hampurilaispaikassa vai pizzeriassa. Tällöinkin pitää toisinaan muistuttaa äänestäjiä päätösten hintalapuista. Täysin vapaalla valinnalla luokkaretken kohteeksi todennäköisesti valittaisiin Disneyland.

Vielä huonommin äänestäminen sopii tilanteeseen, jossa luokan pitää päättää kuka viulut maksaa. Puhumattakaan siitä, että luokka äänestäisi edustajansa päättämään opetussuunnitelmasta, tuntijaosta ja lukukausien pituudesta. Yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva mies/nainen ja ääni -demokratia kuitenkin toimii juuri näin.

Yhteys äänestäjän vallan ja vastuun väliltä on kadonnut. Yhteys kaipaa palauttamista. Esimerkiksi yhtiökokouksissa käytettävä euro ja ääni -periaate voisi toimia, jos maksetulla veroeurolla saisi yhden äänen. Tämä siirtäisi päätösvaltaa niille, jotka kalaasin myös kustantavat.

Suomen kunnissa tätä aikoinaan myös noudatettiin, ja kunnat olivat tuolloin myös selkeämmin omavaraisia. Valtuusto ei voinut päättää esimerkiksi suurista julkisista hankkeista ja sitten hakea korotusta valtiolta saamiinsa tulonsiirtoihin, vaan kunta eleli pakosta suu säkkiä myöten.

Toinen esimerkkitapaus on Britannia, jossa äänioikeutta 1800-luvulla vähitellen laajennettiin maanomistajista myös teollisuuden ja kaupan parissa työskenteleviin talouden rakenteiden teollistuessa.

Vähemmän raadollinen, ja vaikeammin manipuloitava tapa kehittää äänioikeutta olisi mitata äänestämään pyrkivän henkisiä valmiuksia tehdä vastuuntuntoisia päätöksiä.

Poliittisesti kroonisen epäkorrekti amerikkalainen tieteiskirjailija Robert Heinlein ehdotti äänestyskoppiin tietokonetta, jonka arpoman laskutehtävän ratkaistuaan saisi äänensä antaa. Nykyisellä nettitekniikalla tämän voisi samalla yhdistää kotoa äänestämiseen, mikä sekä lisäisi äänestysvilkkautta että nopeuttaisi tuloslaskentaa.

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden rukkaaminen ja rajoittaminen herättää taatusti raivokasta vastustusta. Se on kuitenkin maailmanhistoriassa verraten uusi keksintö, eikä neljännes ihmiskunnasta ole sitä edes kokeillut.

Olosuhteiden muuttuessa elinkelpoiset yksilöt ja yhteiskuntajärjestelmät sopeutuvat. Muut seuraavat Grönlannin viikinkejä ja Romanoveja historiankirjojen alaviitteiksi.

Kreikan kokoisesta taloudesta ei koko maailman kannalta ole niin väliä. Sen sijaan samaan suuntaan luisuva Ranska ja pelastuspakettien kasvuun hiljalleen kyllästyvä Saksa, tuontipääoman varassa elävistä Yhdysvalloista puhumattakaan saattavat vielä ehtiä uudistaa päätöksentekoaan.

16.5.2012 12:20
Vesa Varhee
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (102)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Satu meni saunaan, pisti köyden kaulaan..
Anonyymi: hunsvontti 16.5.2012 12:30

Anonyymi
Suoran ja Edustuksellisen Demokratian välillä on ero kuin Tuolin ja Sähkötuolin välillä.

Edustuksellisessa Demorkatiassa muodostuu hallitseva joukko, pieni piiri joka elää omaa mukavaa elämää ja kusettaa muu kansaa! Puoluemafia lopulta tukahduttaa yhteiskuntaa niin, että tarvitaan vallankumousta jotta tämä korruptoitunut paz ka olisi poistettu.
Anonyymi: Kaurismäki on oikeas 16.5.2012 12:32

Anonyymi
Suomen demokratia muuttui kun äänestys käytäntö muutettiin. Perustuslait heitettiin kuutamolle ja Katainen - Urpilainen veivasi määräenemimistön äänet voittamaan mikä on äänestyksen tulos.
Ennen se oli 2/ 3 osa.
Aito demokratia - Sitä etsitään nyt Kreikassa kovaa vauhtia.
Puolueiden pitäisi poistaa sana demokratia nimistään. Sitä ei ole ollut sitten 60 luvun jälkeen lainkaan.
Anonyymi: uskonsa menettänyt k 16.5.2012 12:34

Anonyymi
Kreikassa hyvä esimerkki. Pienet vähemmistöryhmät kuten kommunistit pääsevät järkyttämään koko poliittista ja taloudellista tasapainoa.
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 12:35

Anonyymi
Demokraattisen yhtesikunnan jatkuvuus tasapuolisena ja reiluna sukupolvelta toiselle turvataan kieltämällä velan ottaminen verotusoikeuden omaavilta yhteisöiltä.

Ja ehkä on paikallan kieltää myös lainan antaminen ilman korvamerkittyä reaalivakuutta.
Anonyymi: Sukupolvihuijauksell 16.5.2012 12:36

Anonyymi
Demokratia toimii silloin, kun ihmiset saavat todella itse päättää asioistaan - Sveitsi. Tällainen näennäinen demokratia, jota kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi, näyttää johtavan pahoihin ongelmiin.
Anonyymi: jg 16.5.2012 12:37

Anonyymi
Espanjan demokratia, köyhiä ei hoideta saa kuolla, lääkärit saa 3 päivää palkkaa viikon työstä ja näkee nälkää.
Jos jokin on demokratiaa se on tätä itseään.
Anonyymi: He he he . . . saira 16.5.2012 12:38

Anonyymi
Tai Iltalehden keskustelupalstan seuranta. Tai Taloussanomien kommenttipalsta, jossa jokainen eurokriisiuutinen saa liikeelle samat Jyrki Käteinen huuleilevat idiootit.

Mielestäni edustuksellisesta demokratiasta on hävinnyt se edustuksellisuus. Demokratia toimii, kun äänestäjät muistaisivat äänestää viisaiksi, luotettaviksi ja vastuullisiksi kokemiaan edustajia joilla on sama arvomaailma kuin itsellä.

Sensijaan nyt äänestetään asioista ja lupauksista ja äänet menevät huutokaupassa eniten tarjoavalle.
Anonyymi: Jii5 16.5.2012 12:39

Anonyymi
Espanjan demo kratia, köyhiä ei hoideta saa kuol la, lää kärit saa 3 päivää palkkaa viikon työstä ja näkee näl kää.
Jos jokin on demo kratiaa se on tätä itseään.
Anonyymi: He he he . . . saira 16.5.2012 12:39

Anonyymi
"Pyramidista vain yksi seitsemäsosa on korkeammalla kuin sen puoliväli. Periaatteessa vähemmän kuin keskituloja saavat voisivat siis äänin 7-1 päättää jakaa väestön korkeatuloisimman kahdeksanneksen tulot keskenään. Progressiivinen tulovero on tätä jo jossain määrin pitkän aikaa tehnytkin, ja ainakin toistaiseksi järjestely on toiminut. Alempien tuloryhmien poliittinen johto on ymmärtänyt vain lypsää ja keritä korkeatuloisia teurastamisen sijasta."

Itse kuulun selvästi tuohon pyramidin yläosaan, mutta olen sitä mieltä että tässä yläosassa kaikki eivät ymmärrä (niinkuin alemmassakaan ryhmässä) sitä että jos haluamme pitää yhteiskunnan toimivana (infra, palvelut ja koulutus=tulevaisuus), niin veroja pitäisi maksaa kaikkien. Moni tuttavani tekee "verosuunnittelua" ylpeänä ja samalla haukkuu kun tiet ovat niin huonossa kunnossa ettei kalliimmalla urheiluautolla viitsi enää joka paikassa ajaa. Ne tulee tulevaisuudessa vielä huonompaan kuntoon osaksi tämän "verosuunnittelun" ansiosta, samoin kuin meidän oma tulevaisuus heikkenee jos koulutukseen ei ole rahaa panostaa. Muutto ulkomaille verotuksen takia kertoo paljon sitten moraalista. Itsekin vuosia ulkomailla asuneena tiedän, että ei ne kaikki asiat sielläkään mene aina oman mielen mukaan.
Anonyymi: Paulista 16.5.2012 12:40
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä