Kyydityksiä köyhille
Ajatelkaapa visiota, jossa Helsinki alkaisi siirtää kaikkein köyhimpiä ja syrjääntyneimpia kaupungin asuntojonossa olevia ihmisiä vaikkapa Imatran tai Porin tyhjillään oleviin yksityisiin vuokra-asuntoihin. Helsinki maksaisi omistajille omasta näkökulmastaan kohtuullista mutta omistajien kannalta varsin kelvollsta vuokraa.
Helsinki pääsisi halvalla eroon kurjimmistaan ja vuokranantaja takaisi bisneksensä moniksi vuosiksi. Siirrettävien vuokra-asukkaiden tai porilaisten ja imatralaisten mielipiteillä ei olisi merkitystä.
Lontoossa tämä visio saattaa pian toteutua. Peräti neljä lontoolaista kuntaa suunnitelee siirtävänsä asumistuen saajia parin sadan kilometrin päähän.
Itälontooainen Newham elää olympiabuumia. Yksityiset vuokrat ovat nousseet sellaiselle tasolle, ettei kunnalla ole enää varaa maksaa niitä asumistukien saajille. Newham keksi tarjota Stoke-on-Trentin kaupungissa sijaitsevalle vuokrataloyhteisölle loistavaa tilaisuutta majoittaa 500 newhamilaista perhettä.
Stoken vuokrataloyhteisö keiltäytyi kunniasta. Sen mukaan Newham harrastaa nyt etnisiin puhdistuksiin verrattavaa sosiaalista puhdistusta. Newhamin bisnesmahdollisuus saattaa kuitenkin kiinnostaa jotain muuta vuokrataloyhtiötä jossain muussa sopivan halvassa kaupungissa.
Rikkaiden
riippakivet
Newham ei ole hankkeineen yksin. Kolme Lontoon rikkaimpiin kuuluvaa kuntaa – Kensington, Westminster ja Hammersmith harkitsevat jo yksityisen vuokrataloyhtiön tarjousta, joka veisi 500 perhettä Lontoosta Nottinghamiin ja Derbyyn.
Lontoon kunnat maksaisivat heidän vuokransa, yritys saisi taattua vuokratuloa, kaupungin vuokra-asuntoa odottavat vuokralaiset saisivat turvallisen asunnon ja kaikki olisivat onnellisia. Järjestely olisi tietenkin "tilapäinen".
Nottinghamin ja Derbyn kaupungit ovat kauhuissaan. Ne sanovat, että uudet asukkaat toisivat valtavasti lisäpaineita palveluihin. Niiden mielestä Lontoon rikkaat kunnat eivät saa määrätietoisesti slummiuttaa pohjoisen jo entisestään hankalassa tilanteessa olevia kaupunkeja.
Nottinghamilla ja Derbylla ei kuitenkaan ole juridisia mahdollisuuksia puuttua yksityisen vuokrataloyhtiön ja Lontoon kuntien välisiin vuokrasopimuksiin.
Lontoon kuntien asumistukiahdongon takana ovat valtion budjettileikkaukset. Valtiovarainministeri George Osborne päätti suuressa viisaudessaan, että kunnat saavat maksaa asumistukia enintään pari tuhatta euroa kuukaudessa yhdelle perheelle.
Päätös sai aikaan tyytyväistä hyminää äänestäjäjoukossa. Onhan se nyt kohtuutonta, jos joillekin eläteille annetaan asumiseen sellaisia summia, joista keskivertobritti voi vain unelmoida.
Rikkaimmat ja kalleimmat kunnat eivät voi enää maksaa suurten perheiden tarvitsemia asumistukia yksityisille vuokranantajille. Uusia omia vuokrataloja ne eivät nopeasti saa. Köyhät suurperheet on joko kyyditettävä muualle tai survottava liian ahtaisiin luukkuihin.
Slummiutuminen
alkoi jo
Törmäsin viime viikolla Martin Kalisaan naapurikaupungin ruokapankissa. Hän ei ollut siellä asiakkaana – siis hakemassa hätäapua nälkäänsä – vaan toisen köyhiä auttavan järjestön edustajana tapaamassa kollegojaan.
Kalisa oli huolissaan, hyvin huolissaan. Hänen järjestönsä tarjoaa hätämajoitusta asunnoistaan häädetyille, joiden määrä lisääntyy nyt nopeasti. Kalisa sanoo, että jo nyt moni köyhimmistä yrittää päästä pois Lontoosta halvemmille asuinsijoille.
Lähtijöiden tilanne ei muuttamisella juuri parane, vaikka asuminen helpottuisikin. Slummiutuvilla alueilla työpaikkoja on vähemmän kuin Lontoossa ja oman tilanteen kohentaminen on entistäkin vaikeampaa.
Valtion sosiaalitukien leikkaukset edistävät jo nyt joidenkin alueiden slummiutumista ilman asumistukien saajien kunnallisia kyydityksiäkin.










