Kirjaudu ▼
 

Wahlroosin harhautus

Wahlroosin harhautus
Kolumni Demokratia ja markkinat ovat samankaltaisia mokailijoita.
26.4.2012 06:50
Risto Pennanen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

On naiivia ajatella, että enemmistöt olisivat aina oikeassa. On naiivia uskoa, että saamme tehokkuutta tai edes oikeudenmukaisuutta siitä, että annamme enemmistön ratkoa keskinäisiä asioitamme. Tämä on Nordean ja Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin mukaan hänen tuoreen kirjansa yksi keskeinen sanoma.

Wahlroos on epäilemättä oikeassa. En tosin muista kenenkään vuosikausiin väittäneenkään, että enemmistöt olisivat aina oikeassa.
Enemmistön erehtyväisyys ei kuitenkaan tarkoita, että vähemmistöt olisivat aina oikeassa. Vain luonnonlait ovat aina oikeassa. Muita erehtymättömiä järjestelmiä ei taida löytyäkään. Siksi demokratiaa ei voi tyrmätä kevyellä faktalla, että demokraattinen päätöksenteko voi johtaa virheisiin.

Demokratian sijaan Wahlroosin utopia ovat markkinat. Näin siitä huolimatta, että markkinat ovat oikeastaan kovin paljon demokratian kaltainen järjestelmä. Eniten kannatusta saanut asia voittaa. Kannatustaan menettävä asia häviää. Tämä näkyy esimerkiksi matkapuhelinmarkkinoilla, joilla Apple vie ja Nokia vikisee.

Demokratian ja markkinoiden ero on tietysti siinä, että demokratiassa kaikilla on yksi ääni. Markkinoilla sen sijaan miljardööreillä on enemmän valtaa kuin tuulipukukansalla. Monimiljonäärille tällainen vallanjako yhteiskunnassa sopisi enemmän kuin hyvin.

Mokaillaan yhdessä

Voisiko sitten ajatella, että yhteiskunta olisi jotenkin erehtymättömämpi, jos euro ja ääni -periaate ohjaisi yhteiskuntaa nykyistä enemmän?

Vastauksen löytää katsomalla, missä jamassa Euroopan talous on nyt. Maailman parhaat aivot sijoittivat muutama vuosi sitten satoja miljardeja valtionlainoihin, joita laskivat liikkeelle ylivelkaantuneet maat, joiden kasvunäkymät olivat surkeat. Tämä ei ole pieni virhe, sillä noilla sijoittajilla piti olla käytössään mitä hienoimmat menetelmät eri maiden luottokelpoisuuden arvioimiseen. Samat sijoittajat työnsivät rahaa miljardikaupalla roskalainoihin USA:n asuntomarkkinoilla siksi, että lainoissa oli hienot kääreet.

Uskallanpa jopa väittää, että Kreikka ja pari muuta ylivelkaantunutta maata pääsi velkaantumaan vain siksi, että rahanjako ei toiminut demokratian vaan markkinoiden ehdoilla. Jos Saksan kansa olisi saanut äänestää asiasta, olisivat kreikkalaiset joutuneet kiristämään vyötään jo aiemmin.

Mutta Saksan kansalta ei kysytty, koska päätösvalta oli markkinoilla.
Nyt me maksamme markkinoiden virheestä demokraattisesti. Näin pääsemme todistamaan oikeaksi Wahlroosin keskeisen väitteen, että demokratia voi johtaa typeriin päätöksiin.

Ankkalammikosta kajahtaa

Wahlroos katselee maailmaa pienen ankkalammikkonsa kautta. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä niin me useimmat teemme. Sosiaalitutkija näkee maailman sosiaalisten kysymysten kautta. Nettiuskovainen tulkitsee asioita verkottuneen maailman avulla. Elokuvaohjaajalle maailma on vain suurta elokuvaa. Wahlroos puolestaan näkee maailman rahan kautta. Ja ilmeisesti rahaa on liikaa silmien edessä, koska hän ei näe markkinoiden ongelmia. Siksi hän tulkitsee markkinoiden avulla asioita, joihin teoriaa ei alun perin ole edes ajateltu.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Markkinat ovat erinomainen väline, kun ratkotaan yritysten välistä kisaa. Markkinatalous piiskaa yrityksiä parempaan niin, että kuluttajat saavat edullisempia ja parempia tuotteita aivan kuten teoria sanookin.

Markkinoiden toimivuuden voi kuitenkin kyseenalaistaa asioissa, joissa asiakas ei aidosti kykene tekemään valintoja edes puolirationaalisesti. Pystyykö dementoitunut vanhus tai päiväkotilapsi vertailemaan vaihtoehtoja? Ainakin Pohjoismaissa suuri enemmistö näkee, että eivät. Markkinat ovat kova paikka, jossa heikot eivät pysty kilpailemaan. Samankaltaisia ongelmia on silloinkin, kun julkisen sektorin taitamattomat ostajat tekevät hankintoja vaikkapa saksalaiselta metrotoimittajalta tai amerikkalaiselta museolta.

Etenkin Pohjoismaissa on päädytty siihen, että markkinat ovat oiva väline koneiden ja palveluiden kauppaan. Suomessakin kaupankäynnin rajoitteita on purettu parin vuosikymmenen aikana kiitettävän paljon. Sen sijaan ihmiskauppaa täällä on perinteisesti vieroksuttu. Tästä syystä pohjoismainen hyvinvointivaltio tekee kompromisseja markkinatalouden ja yhteisvastuun kesken. Noiden kompromissien takana ei ole ajatus, että ne olisivat aina parhaita. Mutta kompromissit ovat kuitenkin tuottaneet kansainvälisissä talousvertailuissa hyvin menestyneitä kansakuntia.   

Historiallinen menestys ei tietenkään tarkoita, että pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa ei olisi kehitettävää. Etenkin kehittyvistä maista nouseva kilpailu kasvaa murskaavalla tahdilla. Samaan aikaan Eurooppa ikääntyy. Tämä pakottaa kansalaiset entistä yritteliäämmiksi. Suomestakin pitää purkaa järjestelmät, jotka sallivat hyvinvoivien ihmisten työntää kaiken vastuun itsestään muiden harteille.

Teini-ikäisten lisäksi myös monet aikuiset tuntuvat ottavan vastaan vain oikeuksia ilman velvollisuuksia. Tällaiset elementit ovat valuvika, jonka korjaamiseen tarvitsemme ilmeisesti Wahlroosin kaltaisia ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella toisin. Noita muutoksia voi tehdä kuitenkin ilman, että vastuuttomille markkinavoimille annettaisiin valta kaikissa asioissa. Markkinat näyttävät nimittäin olevan liian usein noita teini-ikäisiä, joiden jälkiä muut saavat siivota.

26.4.2012 06:50
Risto Pennanen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (95)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Eikö Wahlroosin peruteesi olekin, että kriisiin johtanut järjetön antolainaus tapahtui epädemokraattisen markkinaehtoisesti ja siten markkinoiden olisi pitänyt antaa hoitaa kriisi omalla vastuullaan. Nythän demokraattinen päätöksenteko johti juuri siihen, että tappiovastuut otettiin pois markkinoilta eli ne siirrettiin veronmaksjille.

Koska Wahlroosin finanssikonserni oli valmistautunut kriisin jälkeiseen selviytymiskamppailuun poikkeuksellisen hyvin, olisi johdonmukainen ja loppuun saakka markkinaehtoinen toiminta johtanut suomalaisen pankkikonsernin erinomaiseen menestykseen.

Demokraattinen puuttuminen asiaan pelasti mädät keskieurooppalaiset pankit.
Anonyymi: Valiokuntaneuvos 26.4.2012 7:12

Anonyymi
Mikä luo rahaa markkinoille? Valiokuntaneuos.
Ne jotka sen tekee on loppu, sillä ei ole mitään tekemistä demokrtian kansa.
Se häiriötekiä löytyy kahdesta aiemmasta tämän aamun uutisesta kun ne tippuu ulosottoon niin homma ei markkinoilla toimi kun sen aiheutti kahden aiemman uutsisen kaltaiset yksityiset ihmiset.
Anonyymi: Nimetön 26.4.2012 7:17

Anonyymi
Minkä ihmeen takia tätä Nallea pidetään jonain "ajattelijana"? Tavallisen ahneen oligarkin ajatuksilta nuo kuulostavat. Ei tällaiselle pitäisi antaa mitään huomiota vaikka miehellä rahaa onkin.

Käyttäisi ne rahat johonkin hyödylliseen kuten vaikkapa Sampon verkkopankin kuntoon laittamiseen. Siinä oli jälleen toissa viikolla mittavia ongelmia.
Anonyymi: Pyh 26.4.2012 7:21

Anonyymi
Oho, tämähän oli ihan asiaa
Anonyymi: Timpppa 26.4.2012 7:22

Anonyymi
Hyviä oivalluksia Ristolta. Markkinat ovat osanneet yleensä arvioida yritysten riskit oikein. Hyvä yritys saa rahoitusta halvalla, huono kovalla korolla jos silläkään. Markkinat käyttäytyvät kuitenkin yleensä laumana ja ylilyöntejä sattuu.

Huonojen valtioiden edullinen ja ylipursuva markkinarahoitus takavuosina ei johtunut pelkästään markkinoiden arviointivirheestä. Sitä ruokki myös Keskuspankkien sokea uskomus valtioiden lainanhoitokykyyn. Esim EKP hyväksyi eurovaltioiden lainat 100% vakuuksiksi. Näin keskuspankki kertoi markkinoille "takaavansa" näiden lainat. Ja nythän EKP tekee juuri niin, Kreikka poislukien.

Toistaiseksi markkinat ovat siis arvioineet väärin vasta Kreikan lainanhoitokyvyn. Markkinat kuitenkin ennakoivat muidenkin valtioiden maksukyvyttömyyttä ja EKP joutuu selkä seinää vasten helpottamaan kriisivaltioiden jatkorahoitusta.
Anonyymi: Tjtv 26.4.2012 7:26

Anonyymi
Ihan kelpo artikkeli vesittyi sitten loppumetreillä.

Any way ...Walhroosin yhteiskuntafilosofia on kyllä järkyttävää fragmentoitua anekdoottimaista mosaiikkia Rousseaun, Aristoteleen, A.Smithin ja Nozickin ajattelusta sosiaalidarwinismilla höystettynä. Walhroosin kannattaisi pidättäytyä enimmäkseen siinä pankki-rahamaailmassa.

Voidaanko nyt jo yhdessä sanoa että maailma on aina epätäydellinen eikä kaikkia tyydyttävää mallia saada koskaan aikaiseksi?
Anonyymi: W 26.4.2012 7:30

Anonyymi
tjtv.
Olen kanssaisi toista mieltä.
EKP ja EKP toimet rahoittaa eu valtioita SWIFT:in välityksellä eri velka instrumentein on ihan toinen juttu mitä ei ole teille kerrottu.
Mikä se resrvivaluuta olikaan joka luo velkaa maailmaan, lois dollari jokaista 1 euro kohden EKP pohja korko 1% vakuutena maan varallisuus eli kulta jonka yli menitte.
Anonyymi: Mr. Gold money 26.4.2012 7:32

Anonyymi
Äänestetään porukalla lisää rahaa toisillemme. Tulkaa mukaan, jos meitä vain on riittävän monta, voimme äänestää vaikka jokaiselle veljelle ja siskolle niin paljon rahaa että maailmassa ei edes ole niin paljon!
Anonyymi: Demokratian taikaa 26.4.2012 7:36

Anonyymi
Suosittelisin toimittajalle Wahlroosin kirjan lukemista. Mitkään tässä blogissa esitetyt väitteet kirjan sisällöstä eivät pidä paikkaansa.

Mitä voi sanoa kirja-arvostelusta, joka perustuu muualta kuultuihin huhupuheisiin itse kirjan sisällöstä?

Itse olen kirjan lukenut. Se oli mielestäni mielenkiintoinen. Sen esittämät johtopäätökset ovat huomattavasti hienosyisempiä, kuin tämän blogin esittämät mustavalkoiset itse keksityt arvaukset.

Lue toimittaja kirjoja. Se auttaa ymmärtämään maailmaa.
Anonyymi: AM 26.4.2012 7:37

Anonyymi
Nalle ideologia on narsistin fundamentalistinen aate; itse on aina oikeassa ja paras, amen.

Kaikki kuuluu hänelle, muruja lakeijoille.
Anonyymi: tällä vasta metsään 26.4.2012 7:38
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä