Kirjaudu ▼
 

Kiviniemi – globalisaation uusin uhri

Kiviniemi – globalisaation uusin uhri
Kolumni Keskustapuolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemen päätös jättää paikkansa jo kahden vuoden jälkeen tuli yllätyksenä.
4.4.2012 07:58
Vesa Varhee
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Päätöksen syistä on ehditty jo esittää laaja joukko oletuksia, eikä lopullista varmuutta ex-pääministerin päätöksen laukaisseesta tekijästä saatane ennen nykyisen päättäjäpolven muistelmien julkaisemista. Päätös kertoo joka tapauksessa paljon keskustapuolueen tilanteesta.

Keskusta on parin viime vuosikymmenen mittaan menettänyt nopeasti asemiaan Suomen politiikan mahtitekijänä. Kun vielä 1970-luvulla maassa oli neljä suurta puoluetta ja joukko pienempiä, nykyisin tunkion ainoana kukkona häärii kokoomus, jonka kannatusprosentti on eri kymmenluvulla kuin kolmen seuraavaksi suurimman puolueen.

Näistä perussuomalaiset paistattelee vielä viime keväisen jytkynsä hehkussa, vaikka puolueen kansanedustajien aikaansaannokset ovat pääosin eduskunnan ulkopuolelta. Sosiaalidemokraatit ovat hallituksen kakkospuolue, jonka yritykset nostaa omaa näkyvyyttään esimerkiksi vakuusvaatimuksilla ovat vähentyneet.

Keskusta taas etsii itseään pitkän pääministerikauden jälkeen. Puolueen johto ei tunnu olevan aivan kannattajakuntansa aatosten tasalla tai kykene toteuttamaan niitä – tämä oli viime kevään jytkyä ehkä eniten voimistanut tekijä.

Talouden avautuminen
syö politiikan pelivaraa

Suomen talouden kansainvälistyminen on muodostunut sekä sosiaalidemokraateille että keskustalle kohtalaisen pulmalliseksi. Kansallisen tason päätöksenteko salli molempien turvata peruskannattajiensa, teollisuustyöläisten ja maataloustuottajien, etuja. Laskun maksoivat säästäjät ja yksityisen sektorin työntekijät.

Ensin mainittujen säästöjä devalvoitiin säännöllisesti viennin työpaikkojen suojaamiseksi ylimitoitettujen palkkaratkaisujen seurauksilta, ja jälkimmäisten eri teitä maksamat verot suojasivat maan huoltovarmuuden lisäksi elintarvikkeiden tehotonta tuotantoa monenlaisine monopoleineen ja tuontisuojineen.

Vuonna 1991, markan viimeiseksi jääneen devalvaation jälkeen, jotkut puhuivat Suomesta banaanitasavaltana. Hirtehisemmät kehottivat heitä vaikenemaan, ettei kukaan keksi alkaa viljellä kasvihuonebanaaneja jossain tundran rajalla. Sen jälkeen saatavissa olisi vain kotimaisia, sormenkokoisia banaaneja 50 markan kilohintaan.

Markan devalvointi ja vuotta myöhemmin seurannut kellutus yhdessä valtion nopeasti kasvaneen velanottotarpeen kanssa toivat Suomenkin poliittiseen keskusteluun käsitteen "markkinavoimat".

Se oli etenkin Esko Ahon (kesk.) hallituksen toimikaudella kätevä mörkö, jota syyttää ikävistä päätöksistä ja myös moittia kohtuuttoman ahneeksi, keinottelijoiden ylläpitämäksi järjestelmäksi. Kuten tavallista, kovimmin markkinavoimia moittivat ne, jotka niistä vähiten tiesivät.

Valtioille lainaavat pääasiassa kansainväliset eläkerahastot, jotka ovat vastuussa huostaansa uskottujen eläkemaksujen säilömisestä tuottavalla ja turvaavalla tavalla tulevien eläkkeiden maksuun. Varoja ei voi lainata tahoille, jotka eivät kykene esittämään uskottavaa suunnitelmaa maksaa niitä takaisin.

Vaikka tämä näyttää edelleenkin olevan monille vaikea ymmärtää, markkinavoimat ovat perustekijä joka on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, jos toimitaan kansainvälisessä taloudessa. Omavaraisuutta sitten toteutetaan Pohjois-Koreassa...

Sosiaalidemokraatit ovat menettäneet asemiaan markkinavoimien vietyä työllisyyden pois kotimaan politiikan hallinnasta, kansainvälisten yritysten käsiin. Kansallisen tason päättäjät voivat enää toteuttaa työllistämisen edellytyksiä suosivaa politiikkaa ja toivoa parasta.

Keskustan ongelma on vielä hankalampi. Puolueen pitäisi sekä saada jalansijaa kaupungeissa että kyetä turvaamaan maatalousväestön edut. Mari Kiviniemen toivottiin nousevan kaupunkiväestön suosioon. Hän oli nuori, koulutettu, kansainvälinen ja sanavalmis. Eropäätös kertoo, että oman puolueen peruskannattajiin nämä avut eivät tehonneet yhtä hyvin.

Entäs sitten,
keskusta?

Keskustapuolue valitsee ensi kesäkuun puoluekokouksessa Kiviniemen seuraajan. Tällä hetkellä vahvimmin virkaa tavoittelevat pitkän linjan veteraanit Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen. Nuoremman polven keskustanimiä alettaneen vähitellen nostaa esille, mutta heidän ongelmansa on tuntemattomuus.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Takaisin suureksi havittelevan puolueen puheenjohtaja tarvitsee maanlaajuista näkyvyyttä ja jonkinlaisia aiempia ansioita tililleen.

Useat puolueen tällaisista edustajista ovat kuitenkin estyneitä kuka vaalirahasotkun, kuka perheen perustamisen vuoksi. Kuka tahansa nuoremman polven edustaja saa myös vastaansa samat pulmat kuin Kiviniemi: maaseudun peruskeskustalaiset ja yllä mainitut vanhat herrat.

Pekkarisen ja etenkin Väyrysen ongelma on päinvastainen kuin keskustan nuorten. Valtaosa äänestysikäisistä muistaa heidät jopa paremmin kuin haluaisi.

Väyrynen esitteli tavoitteitaan viimeksi kevään presidentinvaaleissa. Hän haikailee eroon Euroopan unionista (EU) ja läheisempään yhteistyöhän Ruotsin kanssa. Epäselvempää on paitsi se, miten tämä käytännössä toteutetaan, myös se, haluaako Ruotsi muuttaa suuntaa porskuttaessaan kaikessa rauhassa euron vanavedessä.

Pekkarisen laajemmista poliittisista linjauksista on vaikea arvioida mitään. Hän ei ole visioitaan liiemmälti esitellyt vaan toiminut lähinnä puoluejohdon päätösten toimeenpanijana. Molempien ansioita heijastelevat poliittiset termit väyrystely ja pekkarointi.

Keskusta menee uuden puheenjohtajansa johdolla syksyn kuntavaaleihin. Olipa nuijan varressa kuka tahansa, hänen tilanteensa ei ole kadehdittava.

Maan talous ei salli suuria lupauksia esimerkiksi tulonsiirroista heikommin toimeen tuleviin kuntiin, ja perussuomalaiset yrittävät kaikin voimin houkutella esimerkiksi EU:ta ja muuta talouden integraatiota vastustavia äänestäjiä omien Putous-hahmoja muistuttavien ehdokkaidensa taakse.

Oppositiopuolueiden kisa protestiäänistä värittää kuntavaaleja. Samalla niiden osuus kokonaisäänistä antaa tuntumaa siihen, paljonko opposition tarjoamien vaihtoehtojen todellisuudessa uskotaan vastaavan nykymaailman tarpeita.

4.4.2012 07:58
Vesa Varhee
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (76)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Uhri.. Oman kökkötraktoripolitiikan uhri.. Jäi alle ja selvis hengis.. Eikös tuolt joku auttava kultainenkädenpuristus virka löydetä. Onnea ja menetystä.
Anonyymi: Kökkötraktorikuski S 4.4.2012 8:08

Anonyymi
Maan talous ei salli suuria lupauksia esimerkiksi tulonsiirroista heikommin toimeen tuleviin kuntiin


Ahvenanmaan ja Itä-Suomen välillä voisi olla kuitenkin vähän tasattavaa siinä paljonko valtio investoi per lärvi.
Anonyymi: odotellaan jo tekoja 4.4.2012 8:09

Anonyymi
Ei tässä globalisaatiota tarvitse syyttää - ihan itse keitetty koko soppa. Kaikkinainen nuorisosäätiömeininki aidan yli hyppimisineen, ja kelkkakiinteistökaupat eläkemaksuvelvollisten piikkiin. Ja kaiken tämän puolustelu ja ajojahdiksi kääntäminen. Siinä syytä alamäelle riitämiin.
Anonyymi: Puolueella peiliin k 4.4.2012 8:09

Anonyymi
Kirjoittajalla tuntuu olevan vaikea ymmärtää, ettei suomalaisia eläkeyhtiöitä voi kutsua sanalla "markkinavoimat".

Poliittinen ohjaus ja hyvävelijärjestelmä ovat suomalaisten eläkerahojen "markkinavoimat".
Anonyymi: yksityisen sektorin 4.4.2012 8:15

Anonyymi
"Valtioille lainaavat pääasiassa kansainväliset eläkerahastot, jotka ovat vastuussa huostaansa uskottujen eläkemaksujen säilömisestä tuottavalla ja turvaavalla tavalla tulevien eläkkeiden maksuun. "

Tämä tuntuu monille olevan epäselvää. Esim. Kreikan tapauksessa puhutaan vain pankkien pelastamisesta, vaikka kyseessä on itse asiassa meidän omat eläkerahamme. Ei pankeille ole pääomia lainata satoja miljardeja.He välittävät asiakkaidensa rahoja ja assiakkaita olemme me itse.
Keiken lisäksi näista lainoista on leikauttu jo n. 60 % ja paljon, paljon lisää leikataan. Esim. Suomen antamista vakuuksista ei ole tullut vielä yhtään senttiä takkiin, korkotuloja sen sijaan on tullut.

Erittäin hyvä artikkeli, jossa puhutaan asiaa alusta loppuun. On täällä talouden syvällisesti tuntevia kirjoittajiakin.
Anonyymi: Artsi 4.4.2012 8:19

Anonyymi
Ehkä paremminkin Kokoomuksen puoluekurin ja median viimeinen pääministeriuhri?
Anonyymi: Nimetön 4.4.2012 8:25

Anonyymi
Nykyisin ei voi tehdä mitä sattuu,netti on oiva tiedonjakaja ja vahtikoira.
Kepu on historiaa ja elää menneessä yrittäen kähmiä etupiireilleen kaiken minkä vain voi.
Valitettavasti tai sanoisinko onneksi,ajat ovat muuttuneet ja vilppi paljastuu hyvin nopeasti.
Valtapuolueissa on netti kirosana.
Anonyymi: Liero 4.4.2012 8:25

Anonyymi
Media jahtaa kaikkia kunnollisia poliitikkoja, jotka poikkeavat kokoomuksen linjasta?
Anonyymi: Nimetön 4.4.2012 8:29

Anonyymi
Jos pitää valita Kepun vaalitappiosta johtuva röykytys puoluekokouksessa tai ehkä joku isopalkkainen LOHTUVIRKA tulevaisuudessa palkkioksi "uhrautumisesta" niin eteensä katsova politiikko kyllä tietää mitä tekee.
Anonyymi: Buhahhah 4.4.2012 8:30

Anonyymi
Eiköhän kiviniemi "putoa" ylöspäin. Taviksillahan putoaminen tapahtuu alaspäin, mutta verkostoituneet "huippupoliitikot" putoavat aina ylöspäin...
Toivottavasti "mainettaaan parempi" mies on seuraava Suomen Keskustan -puheenjostaja.
Anonyymi: Kervå 4.4.2012 8:31
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä