Kirjaudu ▼
 

Ruotsalaisopeilla työurat ylös

Ruotsalaisopeilla työurat ylös
Kolumni Suomalaisten halveksima diskuteeraaminen pitää ihmiset pidempään työpaikoilla.
Risto Pennanen
15.2.2012 06:39
44

Itsenäisyyden lisääntyminen on suomalaisen ylivoimaisesti tärkein motiivi lähteä yrittäjäksi, kun taas mahdollisuus tienata enemmän rahaa ei kuulu suomalaisen haaveisiin. Yrittäjyydestä kiinnostunut ruotsalainen puolestaan haluaa enemmän rahaa, kun taas itsenäisyyden lisääntyminen ei ole hänelle tärkeä asia.

Euroopan unionin (EU) teettämä tutkimus kertoo, että suomalaisella on kova hinku pois työelämästä. Suomalainen ei halua ruotsalaisen tavoin lähteä rakentamaan uutta, vaan hän haluaa paeta. Tästä voi päätellä, että maaperä työurien pidentämiselle on huonosti rakennettu.

Suomi tulee ilman muuta nostamaan virallista eläkeikää lähivuosina, vaikka demarit vastustavat nyt jyrkästi tällaista askelta. Pelkkä eläkeiän nostaminen ei kuitenkaan riitä, jos työpaikkojen ilmapiiri kannustaa ihmiset pakenemaan. Uuvahtanut 60-vuotias pääsee aina pois työelämästä, sanoi lainsäädäntö mitä tahansa. Ja haluanpa nähdä sen nuoren esimiehen, joka on tyytyväinen, kun oman tiimin henkeä rakentaa lain pakottamana sairauksien rasittama, työelämään kyllästynyt 63-vuotias veteraani.

Johtamisen
vallankumous

Urien pidentäminen vaatii lainsäädännön uudistamisen lisäksi radikaalia muutosta koko työelämään. Ensimmäisen kehitysaskeleen pitää lähteä johtamisesta. Suomessa on aina naurettu ruotsalaiselle diskuteeraamiselle. Suomalaisjohtaja kehuu ylpeänä, kuinka hän antaa käskyn ja ihmiset toimivat. Näin käykin armeijassa. Työelämässä tällainen johtaminen synnyttää kuitenkin toimintaa lähinnä uuden työpaikan etsimisessä.

Meillä diskuteeraaminen on niin vähäistä, että jopa monessa johtoryhmässä ihmetellään, miten yrityksen strategia ohjaa operatiivista toimintaa. Boardmanin ja Talent Partnersin tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia yritysjohtajista pitää strategiaa liian ympäripyöreänä, jotta sen mukaan voisi toimia. Näin käy, kun diskuteeraaminen on kirosana. Asiat jäävät epäselviksi, epätietoisuus kalvaa työpaikan henkeä ja pahoinvointi lisääntyy.

Ruotsissa työskennelleet ihmiset sanovat, että keskusteleminen hidastaa jonkin verran liikkeellelähtöä. Mutta kun asiat on keskusteltu selviksi, ruotsalaiset tietävät, mitä tekevät. Suomessa taas lähdetään pahimmillaan nopeasti telineistä touhuamaan ilman yhteistä näkemystä siitä, mihin tähdätään.

Keskustelussa tärkeintä on juuri ymmärryksen lisääntyminen. Diskuteeraaminen ei tarkoita äänestämistä, jossa kaikki yhdessä päättävät tasa-arvoisesti esimerkiksi yrityksen strategian. Viisas johto ymmärtää kuitenkin, että hyviä ajatuksia voi syntyä joka puolella organisaatiota. Lisäksi viisas johto tajuaa, että vaikeat viestit pitää yksinkertaistaa ja niistä pitää keskustella toisinaan jopa väsymiseen asti.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Usein kuulee sanottavan, että asiat ovat muuttuneet, kun johtoon on noussut uusia sukupolvia ja naisia. Asia olisi hyvä tutkia. Omat kokemukseni eivät juurikaan tue väitettä. Keskustelemattomuuden kulttuuri on Suomessa niin syvällä, että se ei muutu hetkessä.

Minäkin vaikutan
ilmapiiriin

Työelämän paranemista ei voi kaataa kuitenkaan yksin johdon harteille. Me kaikki voimme vaikuttaa työpaikkamme henkeen, olimmepa sitten ylijohtajia, key customer managereita tai saniteettitilojen ylläpitäjiä. Jokaisen kannattakin katsoa peiliin ja miettiä, rakennanko juuri minä työpaikallani hyvää henkeä vai kuulunko enemmänkin perustan nakertajiin.

Suomessa asuu aggressiivinen ja väkivaltainen kansa. Malmöta pidetään Ruotsin väkivaltaisimpana kaupunkina. Kaupungissa onkin hurja meno, sillä siellä kuolee väkivallan uhrina melkein puolet siitä mitä Helsingissä ja neljäsosa Lahden luvuista. Luvut on suhteutettu väkilukuun.

Aikuistamistamme ovat ohjanneet mollivoittoiset sananlaskut, kuten "itku pitkästä ilosta" ja "räkänokastakin mies kasvaa, mutta tyhjännaurajasta ei koskaan". Jopa tanssimusiikkimme kulkee mollissa. Ruotsalainen iloisuus suorastaan... harmittaa.

Tästä historiasta minun ja sinun pitäisi vapautua. Geenejämme emme voi vaihtaa, mutta käyttäytymiseemme voimme ainakin yrittää vaikuttaa. Ensimmäisen askeleen voisimme ottaa jo tänään työpaikallamme. Eikä kannata masentua takaiskusta, kun ensimmäinen mököttäjä yrittää kampittaa muutosmatkasi.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (44)

Sivut:1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Ruotsissa asuvana sanoisin että juttu on huuhaata. Kaikella kunnioituksella.

Ruotsalaisten on muuten pakko keskustella tuolla tavoin, koska heidän kulttuurinsa vaatii sitä. Aiemmin puhuivat toisilleen kuten mekin - sanoisinko "vanharuotsalaisittein" hyvinkin suoraan , mutta 1800-luvun lopulla tapahtui muutos, jonka syistä etnologit kiistelevät.

Todellinen ero on siinä että Ruotsissa sallitaan enemmän osapäivätyötä, mikä pidentää keskimääräistä työssäoloaikaa eli eläkkeelle siirrytään hieman myöhemmin kuin Suomessa.

Muuten: pääministeri R. on nyt täällä Ruotsissa saanut idiootin maineen puhuttuaan julkisesti eläkeiän nostamisesta 75 vuoteen. Reaktio on melkein ennennäkemätön. Ehkä hän jo nyt tajusi, ettei kuitenkaan tule valituksi uudelleen? Jolloin voi vapaasti puhua mitä sylki ja kokoomuspuolue suuhun tuo.

Yhä paheneva talouskriisi - olemme vasta alussa vaatimattoman mielipiteeni mukaan - merkitsee ettei työajan nostoja tarvita nyt eikä sitten. Kiihtyvä automaatio edesauttaa romahdusta.
... 19.2.2012 23:50

Anonyymi
Julkisella puolella 30 vuoden työskentelyn jälkeen voin todeta seuraavasti: huonon työilmapiirin keskeisin syy on se,että työtä ei saa tehdä kunnolla ja johto ei kanna vastuuta tekemistään päätöksistä.

Ts. johdon päätöksillä heikennetään laatua,mutta syy heikentyneestä laadusta jää työntekijän harteille.

Henkilökohtaisena ratkaisuna vaihdoin yksityisyrittäjäksi 4 vuotta sitten ja vaikka työtä on enemmän ja palkka lähes sama niin päivääkään en ole katunut.
TJ 21.2.2012 10:26

Anonyymi
Ruotsissa todella toimi "lomat" - jokaisella on omat prosenttinsa eli konttorissa ollaan 50-60-70-80% työssä, riippuen perhetilanteesta. Miehet ottavat vuoden sisällä 4 kk isyysloma, se on automaattista, eikä asiaa kukaan kyseenalasita. Se on selviö, myös myyntipäälliköille ja -johtajille; Suomessa nämä ihmiset ovat ns. korvaamattomia, joiden on oltava kesälomallakin puhelin kädessä 24/7.

Ruotsi on pehmeämpi, joustavampi ja keskusteleva. Tässä olisi otettava kiinni Ruotsin etumatkaa, muuten emme selviä edes 60-vuotaaksi terveenä.
O Kazzanov 21.2.2012 14:18

Anonyymi
Suomessa aletaan hylkiä ikääntyvää jo vuosia ennen eläkkeelle siirtymistä.Kokemukseni ovat sairaasta ja vanhainkodeista.
Nuoret istuvat koulutuksissa ja tekevät kirjallisia töitä. Vahat puurtavat raskaassa hoitotyössä.
Monesti syrjiminen johtuu siitä että vanhempien nuoruudessa ei ollut mahdollisuutta kouluttautua yhteiskunnan tuella,kuten nykyisin. Jos vanhemmat eivät pystyneet/halunneeet panostaa lastensa koulutukseen ,kansakoulua laajempaa yleissivistystä ei saanut.
Nykynuoret saavat automaattisesti käydä peruskoulun ja sen jälkeen yhteiskunnan tuella lukion tai ammatillisen koulutuksen.
Monet esimies asemassa olevat eivät ymmärrä sitä että koulutuksen sijasta moni joutui menemään töihin pakon sanelemana eikä siksi että on tyhmempi kuin nykynuoriso.
Sen kouluttamattomuuden aja "tyhmyyden" takia meitä vanhoja syrjitään työpaikoilla.
Kovan elämänkoulun k 6.4.2012 21:50
Sivut:1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä