Kirjaudu ▼
 

Ruotsalaisopeilla työurat ylös

Ruotsalaisopeilla työurat ylös
Kolumni Suomalaisten halveksima diskuteeraaminen pitää ihmiset pidempään työpaikoilla.
15.2.2012 06:39
Risto Pennanen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Itsenäisyyden lisääntyminen on suomalaisen ylivoimaisesti tärkein motiivi lähteä yrittäjäksi, kun taas mahdollisuus tienata enemmän rahaa ei kuulu suomalaisen haaveisiin. Yrittäjyydestä kiinnostunut ruotsalainen puolestaan haluaa enemmän rahaa, kun taas itsenäisyyden lisääntyminen ei ole hänelle tärkeä asia.

Euroopan unionin (EU) teettämä tutkimus kertoo, että suomalaisella on kova hinku pois työelämästä. Suomalainen ei halua ruotsalaisen tavoin lähteä rakentamaan uutta, vaan hän haluaa paeta. Tästä voi päätellä, että maaperä työurien pidentämiselle on huonosti rakennettu.

Suomi tulee ilman muuta nostamaan virallista eläkeikää lähivuosina, vaikka demarit vastustavat nyt jyrkästi tällaista askelta. Pelkkä eläkeiän nostaminen ei kuitenkaan riitä, jos työpaikkojen ilmapiiri kannustaa ihmiset pakenemaan. Uuvahtanut 60-vuotias pääsee aina pois työelämästä, sanoi lainsäädäntö mitä tahansa. Ja haluanpa nähdä sen nuoren esimiehen, joka on tyytyväinen, kun oman tiimin henkeä rakentaa lain pakottamana sairauksien rasittama, työelämään kyllästynyt 63-vuotias veteraani.

Johtamisen
vallankumous

Urien pidentäminen vaatii lainsäädännön uudistamisen lisäksi radikaalia muutosta koko työelämään. Ensimmäisen kehitysaskeleen pitää lähteä johtamisesta. Suomessa on aina naurettu ruotsalaiselle diskuteeraamiselle. Suomalaisjohtaja kehuu ylpeänä, kuinka hän antaa käskyn ja ihmiset toimivat. Näin käykin armeijassa. Työelämässä tällainen johtaminen synnyttää kuitenkin toimintaa lähinnä uuden työpaikan etsimisessä.

Meillä diskuteeraaminen on niin vähäistä, että jopa monessa johtoryhmässä ihmetellään, miten yrityksen strategia ohjaa operatiivista toimintaa. Boardmanin ja Talent Partnersin tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia yritysjohtajista pitää strategiaa liian ympäripyöreänä, jotta sen mukaan voisi toimia. Näin käy, kun diskuteeraaminen on kirosana. Asiat jäävät epäselviksi, epätietoisuus kalvaa työpaikan henkeä ja pahoinvointi lisääntyy.

Ruotsissa työskennelleet ihmiset sanovat, että keskusteleminen hidastaa jonkin verran liikkeellelähtöä. Mutta kun asiat on keskusteltu selviksi, ruotsalaiset tietävät, mitä tekevät. Suomessa taas lähdetään pahimmillaan nopeasti telineistä touhuamaan ilman yhteistä näkemystä siitä, mihin tähdätään.

Keskustelussa tärkeintä on juuri ymmärryksen lisääntyminen. Diskuteeraaminen ei tarkoita äänestämistä, jossa kaikki yhdessä päättävät tasa-arvoisesti esimerkiksi yrityksen strategian. Viisas johto ymmärtää kuitenkin, että hyviä ajatuksia voi syntyä joka puolella organisaatiota. Lisäksi viisas johto tajuaa, että vaikeat viestit pitää yksinkertaistaa ja niistä pitää keskustella toisinaan jopa väsymiseen asti.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Usein kuulee sanottavan, että asiat ovat muuttuneet, kun johtoon on noussut uusia sukupolvia ja naisia. Asia olisi hyvä tutkia. Omat kokemukseni eivät juurikaan tue väitettä. Keskustelemattomuuden kulttuuri on Suomessa niin syvällä, että se ei muutu hetkessä.

Minäkin vaikutan
ilmapiiriin

Työelämän paranemista ei voi kaataa kuitenkaan yksin johdon harteille. Me kaikki voimme vaikuttaa työpaikkamme henkeen, olimmepa sitten ylijohtajia, key customer managereita tai saniteettitilojen ylläpitäjiä. Jokaisen kannattakin katsoa peiliin ja miettiä, rakennanko juuri minä työpaikallani hyvää henkeä vai kuulunko enemmänkin perustan nakertajiin.

Suomessa asuu aggressiivinen ja väkivaltainen kansa. Malmöta pidetään Ruotsin väkivaltaisimpana kaupunkina. Kaupungissa onkin hurja meno, sillä siellä kuolee väkivallan uhrina melkein puolet siitä mitä Helsingissä ja neljäsosa Lahden luvuista. Luvut on suhteutettu väkilukuun.

Aikuistamistamme ovat ohjanneet mollivoittoiset sananlaskut, kuten "itku pitkästä ilosta" ja "räkänokastakin mies kasvaa, mutta tyhjännaurajasta ei koskaan". Jopa tanssimusiikkimme kulkee mollissa. Ruotsalainen iloisuus suorastaan... harmittaa.

Tästä historiasta minun ja sinun pitäisi vapautua. Geenejämme emme voi vaihtaa, mutta käyttäytymiseemme voimme ainakin yrittää vaikuttaa. Ensimmäisen askeleen voisimme ottaa jo tänään työpaikallamme. Eikä kannata masentua takaiskusta, kun ensimmäinen mököttäjä yrittää kampittaa muutosmatkasi.

15.2.2012 06:39
Risto Pennanen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (44)

Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Tämä mollivoittoisuus näkyy erinomaisesti myös Talsassa.. luetuimpia kirjoituksia ovat ne, joista kumpuaa tappion karvas kalkki. Myös kommentit ovat pääasiassa mollivoittoisia.

Onko Talsalla aikomus vaikuttaa ilmapiiriin vai pelkääkö se lukijamäärien vähentymistä, jos täältä löytyy enimmäkseen kannustavia viestejä ?
Anonyymi: Talsa 15.2.2012 6:58

Anonyymi
Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa. Minusta tässä maassa pilataan liian moni hyvä asia liiallisella keskustelulla. Otetaan kaikkien näkemykset huomioon. Siten saadaan puolivillaisia ihan kivoja ratkaisuja. Sen näkee esim. meidän lainsäädännöstä ja verotuksesta, kuinka siellä on huomioitu kaikkien erityistarpeet. Tuloksena sekasotku, josta ei ilman juristia ja verokonsulttia ota mitään tolkkua.
Anonyymi: Sanoista tekoihin 15.2.2012 7:05

Anonyymi
täysin samaa mieltä. Voisimme todella ottaa opiksi ruotsalaisilta.

Kokemuksesta tiedän, että naiset johtopaikoilla eivät ainakaan lisää työpaikan hyvinvointia, lähinnä menee toisinpäin.
Anonyymi: naisyrittäjä 15.2.2012 7:08

Anonyymi
Työuran pidentäminen loppupäässä pitää tehdä paperihommissa oleville ja julkisen sektorin lois...eikun turhakkeille.Muut vapautetaan orjatyöstä.
Anonyymi: ei kiinnosta haluan 15.2.2012 7:10

Anonyymi
Hyvä kirjoitus naaprimaamme eroavasta tavasta, kiitos ! Keskutelukulttuurin aloittamine ja ylläpitämien voisi hyvinkin tuottaa mm innostusta ja sitoutumista. Mutta 1. Tähän keskustelululttuuriin ei päästä käskemällä,vaan vain tekemällä ja tässä tekemisessä johdon pitää olla esimerkkinä. 2. Ja sen johdon keskustemisen pitää olla aitoa ja uskottavaa, eikä ulkokultaista / muodon vuoksi tehtyä. Kun prosessissa päästään näin uskottavaan alkuun, muut tulevat varmaan mukaan ja pysyvät siinä, kun ei tarvistse pelätä tuulen huomena kääntyvan takaisin vanhaan suntaan. Kuitenkin toinen asia on, että kun saneerataan, niin saneerataan, siinä ei keskustelut auta. Meillä saneeraus koskee lähes automaattisesti tietyn iän ylittäneitä. Näyttävien joukkoirtisanomisten sijaan tämä on ollut jatkuva hiljainen puro läjhes koko yrityskentässä, mutta siitä ei saa näyttäviä otsikoita, vaan hiljaa siitä tulee vain rumia tilastoja. Esim Saksassa vanhempia pidetään arvossaan ja töissä mm nuorempien kouluttajina. Tähän ilmiöön ei eläkeiän lakisääteinen nosto meillä auta, vaan asennteen muutos.
Anonyymi: Kake1 15.2.2012 7:17

Anonyymi
Se näille pojanklopeille ei mene jakeluun, että työelämästä jäädään pois lähinnä siksi, että työnantaja antaa kenkää.

Miksi ei alenneta työnantajan korotettua työeläkemaksua yli 53-vuotiaille, jos työuria oikeasti halutaan pidentää eikä vain leikata eläkkeitä? Niinpä.

Eläkeiän korottaminen voidaan estää äänestämällä juuri demareita ja muita vasemmistopuolueita. Tämä on valintakysymys, valitsetko kurjan ja köyhän vanhuuden vai haluatko kenties palkita itsesi raadannastasi ja muuttaa Epsanjaan eläkepäiviksesi?
Anonyymi: Voi voi 15.2.2012 7:35

Anonyymi
"Keskustelu" ei tarkoita sitä että joka ainoalla sihteerillä ja kokoojalla olisi joku oikeus keskeyttää koko systeemi. Samoin joku "ongelma" palvelun rakenteessa tai toimitiloissa... suomessa se tarkoittaa välitöntä "hätäjarrutusta" , ja ETTÄ KESKUSTELLAAN ASIASTA KAIKKIEN KANSSA.
Anonyymi: nosenormi 15.2.2012 7:52

Anonyymi
Kuka on talsa? Ja mihin se liittyy?
Anonyymi: Ihmettelijä 15.2.2012 7:52

Anonyymi
Suomalaisessa yhteiskunnassa ja varsinkin työelämässä puolustetaan omaa asemaa. Sitä asemaa aletaan rakentamaan jo lapsuudessa ja kouluissa. jos olet esim. opettajan kanssa eri mieltä niin hän kostaa huonolla numerolla. Kyseenalaistaminen on Suomessa vahingollista. Työelömässä itsenäiset ja asioita kyseenalaistavat koetaan esimiestasolla itselle uhkaavina ja kiusallisina. Usein vanhemmat ja kokeneemmat saneerataan pois tästäkin syystä ja otetaan tilalle nuoria ja kokemattomia, koska oma asema tuntuu silloin vahvemmalta.

Suomessa johtamis ja esimies toiminta koko elinkeinoelämän menestymisen kannalta on erittäin alaarvoisen taantumuksellista. Ainoita voittajia ovat keinotekoisesti ja toisten kustannuksella nostetut pikkusieluiset itsetunnot.
Anonyymi: Hogan 15.2.2012 8:06

Anonyymi
Ne, jotka puhuu eläkeiän nostamisesta, eivät ole kaiketi pitkiin aikoihin tehneet fyysisesti raskasta työtä. Jos ovat tehneet niin se on tapahtunut huvikseen mökillä saunapuiden pilkkomisessa.

Minä 40 vuotta työelämässä olleena fyysistä työtä tehneenä ja parhaillaan työkykyni menettäneenä, en usko sitä että eläkeiän nostolla ratkaistaan nämä työkykyyn vaikuttavat ongelmat.

Väkeä vähennetään kilpailukyvyn nimissä ja jäljelle jäänyt porukka jakaa irtisanottujen työt. Tämäkö parantaa työelämän laatua ja työkykyä pitkällä aika janalla?

Työhyvinvoinnista paasataan joka saatanan firmassa, mutta sen eteen en ole nähnyt tehtävän mitään oleellisesti työoloja parantavia toimenpiteitä.

Kelan järjestämät kuntoutuksetkin ovat vaan kunnon kohottamisen puolesta toitottavia aivopesuloita.

Siellä ei hoideta työkykyä sairauksien lähtökohdista vaan yleisten terveyskäsitysten pohjalta. Ei sairaudet poistu vaikka kuinka kuntoilisit ja söisit terveellistä ruokaa. Voit jopa saada liiallisesta rehkimisestä vammasi tai sairautesi pahenemaan.

Hyvä se on jostain konttoripöydän takaa huudella eläkeiän nostoa. Minä olen sitä mieltä, että 40 vuotta työelämässä pitäisi olla raja eläkkeelle siirtymiseen, niillä henkilöillä joiden työsuoritus on tapahtunut raskaassa ruumiillisessa työssä.

Tulee se työantajalle samaten kuin yhteiskunnalle kalliiksi, jos työntekijä ei pysty työtään tekemään ja joutuu sairaslomilla odottamaan 75-vuotiaana eläkkeelle siirtymistä.
Anonyymi: 7-vuotiaasta asti tö 15.2.2012 8:38
Sivut: 1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä