Mitä kalliimpi viini, sen parempi

Viinin myynti kasvaa Kiinassa ennätysmäistä vauhtia, mutta silti jättivaltion kulutus on vasta samaa suuruusluokkaa kuin Britanniassa – vaikka brittejä on vain viisi prosenttia kiinalaisten lukumäärästä.

Edes keskinkertaisen viinikulttuurin kehittymiseen menee vielä vuosia. Näyttää siltä, ettei kiinalainen viinin jälleenmyyjä ymmärrä siitä yhtään sen enempää kuin ostajakaan. Täällä Qingdaossa näemme jatkuvasti, kuinka jälleenmyyjät hinnoittelevat viinit arvaamattomasti ja poukkoilevasti.

Viime kuussa yksi suuri qingdaolainen supermarketti myi  76 juania, noin kahdeksan euroa, maksavaa kiinalaista punaviiniä kaksi pulloa yhden hinnalla. Seuraavalla viikolla alennusmyynti oli ohi, paitsi loppuviikosta, jolloin saman viinin hinta oli laskenut 16 juaniin pullolta.

Viime viikolla ostimme hyllyn tyhjäksi, kun hinta oli laskenut 14 juaniin pullolta. Tosin hyllyssä oli vain kuusi pulloa jäljellä.

Kyse ei ole huippuluokan viinistä, mutta ihan juotavaa se on. Suomessa samanlaisesta punkusta saa maksaa seitsemästä yhdeksään euroa pullolta.

Tuontiviini kalliimpaa kuin
Suomen Alkossa

Täkäläisissä suurmarketeissa myydään useita samoja viinejä kuin Suomen Alkoissa. Noiden maahantuotujen viinien hinnat ovat yleensä 10-40 prosenttia Alkon hintoja korkeammat.

Keskivertokiinalaiselle ne ovat kovin kalliita. Samaa chileläistä, italialaista, argentiinalaista tai australialaista viiniä voi tosin löytää viineihin erikoistuneesta pienkaupasta 10–30 prosenttia Alkon hintoja halvemmalla. Kaikissa viiniä myyvissä kaupoissa valikoimat vaihtelevat viikosta toiseen.

Punaviinien tarjonta on ylivoimaisen suurta valkoviineihin verrattuna. Kuohuviiniä, jos sitä yleensä on, on tarjolla vain muuta pullo. Halvimmat maahantuodut kuohuviinit maksavat noin 14 euroa.

Pullon paikallisen viinitilan valkoviiniä saa Qingdaossa halvimmillaan 30 juanilla, siis vähän yli kolmella eurolla. Se on ihan juotavaa. Monet halvat kiinalaiset valkoviinit ovat kovin laihoja ja mauttomia – kuin vedellä lantrattuja.

Kiinalaisen kyläkaupankin hyllyillä on punaviinipulloja. Ne ovat usein pölyn peitossa, koska ne ovat seisseet kaupassa jo pitkään.

Erehdyin muutaman kerran ostamaan kyläkaupan viiniä. Olihan se halpaa, mutta valitettavasti se ei ollut viiniä. Se oli makeaa mehua, johon oli lisätty vähän alkoholia. Pullosta tai etiketistä ei voinut päätellä mitään sisällöstä. Tosin kiinalaiset ovat makean ystäviä.

Mitä kalliimpi,
sitä parempi

Kyläkaupasta ei löydy yhtään pulloa kallista viiniä, mutta markettien tarjonnasta kalliit viinit muodostavat suurimman osan. Satoja euroja maksavia pulloja saattaa olla ylähyllyllä useita kymmeniä. Lisäksi tulevat hienot myyntipakkaukset, jotka viestivät kuuluvasti kalliista hinnasta. Niissä saattaa olla useita pulloja tai lisukkeena vielä kalliin näköisiä viinilaseja.

Hinta on kiinalaisessa viinikaupassa paras myyntivaltti: mitä kalliimpi, sitä parempi. Viinin arvo on monesti sen statusarvossa, joka mitataan rahassa. Jostain syystä monet kiinalaiset uskovat edelleen, että hinta on jonkinlainen laadun tae.

Tim Atkin kirjoitti viime viikolla blogissaan Hongkongin viinikonferenssista ja viinibisneksen kehittymisestä Kiinassa.

Atkin sanoi, että kiinalaisten viinien pohjahinta on lopulta lähtenyt nousemaan 30 juanista 40:een. Muutamat tuottajat ovat ryhtyneet panostamaan myös 90 juanin viineihin.

Hän huomautti, että panostukset ovat kohdentuneet enimmäkseen etiketteihin ja pakkauksiin, jopa siinä määrin, että pulloissa voi olla ihan samaa viiniä.

Ganbei kippis!
Pohjanmaan kautta

Viinibisneksellä on Kiinassa kaksi suurta ongelmaa, jotka hidastavat viininjuonnin yleistymistä: juomatavat ja väärennetyt viinit.

Kiinalaista alkoholin nauttimista kuvaa hyvin usein yksi sana: ganbei, pohjanmaan kautta.

Tyhjää kuppia tarkoittava sana on ahkerassa käytössä, eikä tästä maljojen kohottelusta ole helppo kieltäytyä. Itse asiassa kiinalaiset eivät nosta maljoja vaan lasien kilistelyssä kaikki yrittävät alentaa itseään laittamalla lasin toisen lasia alemmaksi. Pöytähän siinä usein tulee vastaan.

Kiinalaiset olutlasit ovat yleensä pieniä, noin yhden desilitran vetoisia. Se on kätevää silloin, kun lasi pitää imaista kerralla tyhjäksi.

Törmäsimme tähän ganbei-kulttuuriin viininkin kohdalla kiinalaisen liikemiestuttavan uudenvuoden päivällisillä. Ensin ihmettelimme, miksi tarjoilijat kaatoivat suureen punaviinilasin pohjalle viiniä vain yhden sormen paksuudelta. Pian kävi selväksi, että he tiesivät mitä tekivät. Kun maistissa olleet kiinalaisvieraat saapuivat paikalle, ”ganbeilulle” ei meinannut tulla loppua.

Säännöt puuttuvat,
valvontaa ei tarvita

Australialainen viinikonsultti, joka tuntee myös pohjoismaiden markkinat ja joka viettää aina muutaman viikon jaksoja Kiinassa, sanoo ettei viinibisneksessä täällä näytä olevan mitään sääntöjä. Hän myös epäilee, ettei tiukkakaan sääntöviidakko auttaisi, sillä sääntöjen valvonta ja toimeenpano ovat yleensäkin heikkoja Kiinassa.

Konsultti vahvistaa, että viiniteollisuutta koskevaa, pätevää tietoa on vaikea löytää.

– Ne, jotka tietävät, eivät kerro.

Sen verran on tiedossa, että valtaosa Kiinan viineistä tehdään Cabernet-rypäleistä. Cabernet'n osuus on 80 prosenttia. Seuraavaksi suosituimpia rypäleitä ovat Riesling ja Chardonnay.

Kiinaan tuodaan viiniä pääasiassa kahdesta maasta: Ranskasta ja Australiasta. Ranskalaiset viinit ovat yliarvostettuja ja ylihinnoiteltuja, mutta niillä on kiinalaisten luottamus. Statusarvossahan korkea hinta on vain myönteinen seikka.

Konsultti, joka ammatillisista syistä ei halua nimeään mainittavan julkisuudessa, sanoo kiinalaisten viinien laadun olevan hiljalleen nousussa. Se on saatu aikaan osittain tuomalla maahan bulkkiviiniä ulkomailta ja sekoittamalla sitä paikallisten tuotteiden kanssa. Sekoitettuja viinejä saa myydä kotimaisina juomina.

Terveysvaikutukset
nousevat tapetille

Konsultti uskoo, että viinien, varsinkin punaviinien terveysvaikutukset nousevat lähitulevaisuudessa yhä enemmän esille. Sen uskotaan vahvistavan Kiinan punaviinitrendiä. Hän aavistelee myös, että päinvastaisetkin terveysvaikutukset voivat nousta tapetille, jos viinitiloilla käytettävien kasvi- ja hyönteismyrkkyjen jäämistä nousee haloo.

Konsultti viittaa äskettäin Australiassa paljastuneeseen tapaukseen. Kevyemmän tuontitarkastuksen piirissä olevan Uuden Seelannin kautta Australiaan viedyistä kiinalaisista kasviksista ja hedelmistä löytyi jäämiä kemikaaleista, joiden käyttö on kielletty Australiassa.

Kiinan viinimarkkinoiden kaltaista nopeaa kasvua  ei ole ennen nähty. Puolen vuoden markkina on kasvanut 16 prosenttia, konsultti sanoo.

Viime vuonna Kiinaan tuotiin 16,2 miljoonaa laatikkoa viiniä. Tämän vuoden tuonniksi arvioidaan 22 miljoonaa 12 pullon eli yhdeksän litran laatikkoa. 15 vuoden päästä vuosituonnin arvioidaan olevan 100 miljoonaa laatikkoa. Vertailun vuoksi: Britannian tuonti on 125 miljoonaa laatikkoa.

Maailman ylitarjonta ja vaikea taloudellinen ilmasto ajavat kaikki viinimaat hakemaan uusia markkinoita Kiinasta. Konsultin mukaan viinintuottajat tunkevat markkinoille, joita he eivät tunne. Kilpailu on kovaa ja tuontisäännökset monimutkaisia.

Tim Atkin kertoo blogissaan uudenmaailman viinintuottajasta, joka paikallisen maahantuojan innoittamana laivasi 45 prosenttia vuoden sadosta Kiinaan. Yllättäen viini jämähti tulliin moneksi kuukaudeksi.

Tuontiviineillä on
raskaat tullit

Atlanta Business News kertoo, että englantilaisen International Wine and Spirit Researchin selvityksen mukaan Kiinassa kulutetaan tänä vuonna 250 laatikollista viiniä. Kuplimattomien viinien kulutuksessa se ohittaa Britannian tänä vuonna.

Nykyisellä kasvuvauhdilla Kiinasta tulisi maailman suurin viinimarkkina 20 vuodessa.

Neljä vuotta sitten 95 prosenttia kiinalaisten ostamasta viinistä oli kotimaista. Nyt kotimaisen osuus on laskenut 75 prosenttiin. Samalla jaksolla Kiinaan on perustettu 20 000 paikallista viinin maahantuontia tai jakelua harjoittavaa yritystä.

Manner-Kiina perii rankan, 48 prosentin tuontitullin viinistä. Siitä hyötyy erityisesti Hongkong, joka on päättänyt ryhtyä maailmanluokan viinikaupungiksi ja poistanut tullit kokonaan. Kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa Hongkongiin tuodusta viinistä löytää tiensä kiinalaiskauppojen ja ravintoloiden hyllyille.

Kiinan Bordeaux oli
myös valeviinikeskus

Tämän vuoden alussa Kiinan valtiontelevisio CCTV esitti laajan paljastusohjelman Hebein maakunnassa sijaitsevan Changlin piirikunnan väärennetyistä viineistä. Alue on yksi  Kiinan tärkeimpiä viinin tuotantoalueita. Sitä kutsutaan Kiinan Bordeaux'ksi.

Changlissä toimii 45 viinintuotantolaitosta. Muutama vuosi sitten alueen viinintuottajat, jotka käyvän kovaa kilpailua, joutuivat ahneuden valtaan ja alkoivat käyttää kiellettyjä keinoja viinin valmistamiseen.

Normaalia käymisprosessia nopeutettiin kemikaaleilla, rypälemehuun lisättiin vettä, lisäaineita ja alkoholia. Pullojen kylkeen liimattiin väärennettyjä etikettejä. Joskus pulloissa ei ollut lainkaan rypäletuotteita, vain vettä, alkoholia ja kemikaaleja.

Paikalliset asukkaat asukkaat tunsivat tilanteen. He ostivat viininsä joko viinitiloilla työskenteleviltä tuttavilta tai maan suurimman viinintuottajan Great Wallin viralliselta jälleenmyyjältä.

CCTV:n raportin mukaan valeviinin tuottaminen nosti muutamien paikallisten alihankkijoiden liikevaihtoa. Alkoholikauppiaalla oli vaikeuksia toimittaa tarpeeksi raakaviinaa, lisäainekauppias oppi tuntemaan valeviinin valmistusreseptit niin, että hän tiesi hankkia tarpeeksi oikeita aineita.

Painokoneet kävivät kuumina, kun viinitilat tarvitsivat suuria määriä ranskalaisia ja muita  väärennettyjä etikettejä.

Televisioraportin jälkeen Changlin hotellit täyttyivät paikalle kiiruhtaneista viranomaistarkastajista. Asiaan täytyi reagoida, olihan tämä rumaa jatkoa Kiinaa vaivaavalle elintarvikeskandaalille. Koko viiniteollisuuden maine kärsi.

Viinien menekki laski, sillä pulloista on mahdotonta tietää, onko kyse valeviinistä. Niinpä kaupat poistivat kaikki Changlissa tuotetut viinit hyllyiltään – ainakin joksikin aikaa.

Myös ranskalaiset ovat kiinnittäneet huomiota Changlin viinintuottajiin. Hongkongin suurilla viinimessuilla Bordeaux'n kauppakamarin edustaja valitti, että tavallista perusviiniä sisältäviin pulloihin liimataan Bordeaux'n laatuviinien etikettejä.