Iso Yhteiskunta vapaaehtoisvoimin
Iso Yhteiskunta – isoilla alkukirjaimilla kirjoitettuna – oli viime keväänä nykyhallitusta johtavien konservatiivien suuri vaali-idea. Isossa Yhteiskunnassa valtio hellittää otettaan paikallistasolla ja innokkaat kansalaiset auttavat toisiaan. Jopa ajatusta nuorten armeijatyyppisestä yhteiskuntapalvelusta on vilautettu, mutta se tuskin menee läpi.
Ison Yhteiskunnan hengessä yritin äskettäin löytää jotakin itselleni sopivaa vapaaehtoistyötä sunnuntaipäiviksi, jolloin lehtien kiinnimenoajat eivät elämääni häiritse. En ole turhan kranttu: voisin osallistua puistotalkoisiin, siivota lähiseudun nummia, opastaa museovieraita, toimia kuluttajaneuvojana, avustaa tapahtumien järjestäjiä.
Menin paikallisia vapaaehtoistöitä välittäville nettisivuille, mutta en löytänyt mitään sopivaa. Vapaaehtoisia kaivattiin kyllä kymmeniin, ehkä jopa satoihin, tehtäviin, mutta vain arkipäivisin ja virastoaikaan. Siis silloin, kun jopa freelancer ansaitsee elantoaan.
Ensimmäinen huomioni näistä vapaaehtoistöistä oli, että ne muistuttivat erehdyttävästi oikeita työpaikkoja, joista pitäisi maksaa rahapalkkaa. Etenkin kunnat ja koulut toivovat talousvaikeuksissaan apua Isolta Yhteiskunnalta.
Veronmaksaja
ihmeissään
Erityisen kipeästi vapaaehtoisia kaipasi paikallinen poliisi, joka etsi jos jonkinlaisia sihteereitä, tiedottajia, it-asiantuntijoita ja puhelimeen vastaajia. Hups! Olen aina kuvitellut, että poliisin puhelimia, tietojärjestelmiä ja tiedotusta hoitavat verorahoilla palkatut ihmiset.
Vähän vähemmän yllättävää oli, että koulut etsivät kokeiden valvojiksi ja oppilaiden tukihenkilöiksi vapaaehtoisia kansalaisia. Kirjasto ottaisi mielellään ilmaista apua eikä teatterikaan panisi pahakseen, jos sen lipunmyyjät tulisivat töihin palkatta. Sairaalan lehti- ja karkkikärryjen työntäjät toimivat tietenkin silkasta lähimmäisenrakkaudesta.
Olen elättänyt ihan hullua kuvitelmaa siitä, että verorahoillani maksettaisiin kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden palkat, mutta nyt silmäni ovat auenneet. Isossa Yhteiskunnassa osa julkista sektoria toimiikin palkatta. Nyt julkinen sektori pienenee kovaa vauhtia säästöjen takia, mutta samalla Yhteiskunta kasvaa vieläkin Isommaksi.
Palkallista
hyväntekoa
Isossa Yhteiskunnassa hyväntekeväisyysjärjestöillä on iso rooli. Pikahaku netissä tuo esiin kymmeniä hyväntekeväisyystyöpaikkoja, joista maksetaan ihan kelvollisesti. Afrikkalaisia katulapsia auttavassa järjestössä on avoinna ainakin kaksi työpaikkaa, joissa vuosipalkka nousee yli 50 000 euron.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen täytyy toki olla ammattimaisesti johdettuja, jotta ne saisivat aikaan jotakin omalla hyvällä sarallaan. Rahalahjoituksia kerätessään ne kuitenkin unohtavat mainita, että usein jopa yli puolet niiden saamista lahjoituksista menee oman henkilökunnan ylläpitoon.
Isossa Yhteiskunnassa kasvaakin nyt kummallinen tilanne: veronmaksaja saa rahojensa vastikkeeksi myös ilmaistyötä ja hyväntekijä maksaa tiedostamattaan isoja palkkoja järjestöväelle. Heidän puuhiaan valvotaan paljon helläkätisemmin kuin julkisen sektorin tai isojen yritysten johtajien tekemisiä.
Jos tämä olisikin Pieni Yhteiskunta, niin isot verot kattaisivat ison julkisen sektorin kaikkien työntekijöiden palkat. Hyväntekeväisyyttä olisi nykyistä vähemmän.
Enkä sittenkään löytäisi itselleni sopivaa vapaaehtoistyötä sunnuntaisin.









