Kirjaudu ▼
 

Kaikki haluavat hyvän tyypin

Olli Häkämies / Lehtikuva
Kaikki haluavat hyvän tyypin
Niko Palosuo vaatii työnantajaltaan paitsi kiinnostavia tehtäviä myös kunnioitusta perhettä kohtaan.
Niko Palosuo on parin viikon ajan johtanut lääkeyhtiö Pfizerin viestintää. Uusi työtilaisuus aukesi, kuten monelle nykyään, hakematta. Hyvä maine ja toimivat verkostot ovat kullanarvoisia nyt, kun yritysten vaatimuslistat työnhakuilmoituksissa hirvittävät henkilöstöammattilaistakin.
Outi Kokko
29.10.2006 08:10
6

Tamro-konsernin entinen viestintäpäällikkö Niko Palosuo, 37, on tottunut siihen, että erilaiset konsultit ja värvääjät soittelevat aika ajoin ja ehdottavat työpaikan vaihtamista. Yleensä yhteydenotot eivät ole juuri kiinnostaneet häntä, koska hän on ollut tyytyväinen työhönsä Tamrossa, eikä hänellä ole ollut mitään suunnitelmia vaihtaa yhtiötä vajaan kolmen vuoden rupeaman jälkeen.

Elokuun alussa yksi headhunter sai kuitenkin hänet pysähtymään. Tämä kyseli, oliko hän kiinnostunut lääkeyhtiö Pfizerin viestinnän johtamisesta. 
 

Työntekijän hakeminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Monet yritykset antavat etenkin asiantuntijoiden hakemisen mieluusti konsulttiyhtiöille. Näin ne pääsevät ensimmäisestä posti- ja soittelukierroksesta ja voivat keskittyä jo yhden seulan läpäisseihin henkilöihin. 

Työelämä on muuttunut vuosi vuodelta yhä vaativammaksi. Kansainvälistymisen takia suurin osa yrityksistä kaipaa joustavia kielitaitoisia moniosaajia. Korkeakouluneuvoja Riitta Ylätalo Kluuvin työvoimatoimistosta toteaa, että ammatillisten taitojen lisäksi usein vaaditaan myös kulttuurien tuntemusta.

– Kaikki haluavat hyvän tyypin. Yritysten vaatimukset ovat hurjat ja ilmoitusten adjektiivilista hirvittää ketä tahansa, toteaa henkilöstökonsultti Marko Saukko Psyconista.

Saukon mukaan yrityksiä pitää toisinaan toppuutella ja kertoa johdolle, ettei heidän vaatimuksensa täyttävää ihmistä ole olemassakaan. Kukaan ei ole täydellinen, ja työnantajienkin on tehtävä kompromisseja.

Internet-rektyrointimedia Monsterin markkinointipäällikkö Tiina Laisi kertoo, että paitsi viestintäväestä kiivasta taistelua käydään myös esimerkiksi kokeneista myyntihenkilöistä. Etenkin tekniikkaa osaavista myyntipäälliköistä on kova kysyntä.

Läheskään kaikilla aloilla tai kaikissa tehtävissä ei silti ole työnhakijan markkinat. Moni hyvin päteväkin ihminen joutuu tosissaan puurtamaan saadakseen töitä. 

Muodollinen pätevyys ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen sijaan usein kysytään soveltuvaa tutkintoa. Olennaista on, mitä henkilö osaa, ei niinkään se, mitä kautta osaaminen on tullut. 

Verkko kuhisee työpaikkoja

Tietoja työnhausta ja työpaikoista kaikilta aloilta:
www.monster.fi

www.oikotie.fi

www.stepstone.fi

www.tyopaikat.fi

www.uranus.fi

www.uratie.fi


Akateemisten rektytointipalvelu:
www.aarresaari.net
Hoitoalan paikkoja:

www.medrek.fi

Työministeriön työpaikkasivut :

http://www.mol.fi/

Työpaikkoja Euroopassa:

Europa.eu.int/eures/

Maineestaan kannattaa pitää huolta. Uraa voi auttaa yllättävästi, jos sinut tunnetaan asiasi osaavana ja hoitavana ihmisenä. Väkeä on myös syytä tuntea laajalti, sillä jostain värvääjätkin kohteensa keksivät. Joidenkin arvioiden mukaan peräti 80 prosenttia työpaikoista täytetään muuten kuin ilmoitusten kautta.

– Suuri määrä paikkoja täytetään tuttavien ja ystävien kautta, eli niitä ei välttämättä koskaan edes laiteta avoimiksi, sanoo Laisi.

Omaa näkyvyyttään voi lisätä ja kiinnostusta uuteen työpaikkaan osoittaa täyttämällä avoimia hakemuksia yritysten verkkosivuilla. Ne ovat tällöin valmiina, jos yritys tarvitsee hakijan kaltaista osaajaa. Vastaavasti työn etsijä voi laittaa verkossa toimivien rekrytoijien cv-pankkiin ansioluettelonsa odottamaan sopivaa tarvitsijaa.

Yksi mahdollisuus on, että hakija rekisteröityy jonkun rekrytoijan sivuille. Niillä on lomakkeita, joihin pitää täyttää tärkeimmät kriteerit, millaista paikkaa hakija etsii. Kun vaatimuksiin sopiva paikka tulee auki, hakija saa siitä sähköpostiinsa ilmoituksen ja voi toimia, jos työ kiinnostaa häntä.

Koska Palosuo oli lääkealalla tukkurin leivissä, hän tiesi jo aika paljon Pfizerista. Hän oli tavannut siellä toimivia henkilöitä ja piti näiden suhteesta yritykseen ja sen toimintaan.

– Pfizer on johtava lääkeyritys Suomessa ja maailmalla. Sillä on maailman suurimmat lääkealan tutkimus- ja tuotekehittelyresurssit. Kyllä tarjous houkutteli.

Palosuo ryhtyi silti selvittämään hakukoneiden ja tietopankkien avulla, mitä Pfizerista on kirjoitettu. 


[zoom]

– Ehkä toimittajataustani vaikuttaa siihen, että tahdon tietää, miten asiat oikeasti ovat.
Pfizerista ei löytynyt mitään sellaista, joka olisi nostanut karvat pystyyn.
 
Yrityksestä kannattaa ottaa selvää.
– Haastattelutilanteessa on olennaista, miten hyvin hakija on perehtynyt firmaan, johon pyrkii. Joukosta varmasti erottuu, jos on oikeasti paneutunut asiaan ja organisaatioon sekä yrityksen palveluihin ja tuotteisiin, toteaa Igglon varatoimitusjohtaja Matti Kasso, joka on vuoden aikana palkannut noin 60 asunnonvälittäjää.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Yritykseen paneutuminen vahvistaa Kasson mukaan myös hakijan päätöksiä.

– Rekrytointi on kahden kauppa. Siinä voi jompikumpi tai molemmat erehtyä. Mitä paremmin perehtyy, sitä todennäköisemmin valinta osuus oikeaan, sanoo Kasso.

Palosuon rekrytointiprosessissa tunnustelu alkoi siitä, onko mies Pfizerin tarvitsema henkilö ja toisaalta onko Pfizer sopiva yhtiö Palosuolle. Yhden päivän hän vietti erilaisissa soveltuvuustesteissä.
Kun konsultit oli vakuutettu, Palosuo pääsi yrityksen johdon juttusille. Hän neuvotteli paitsi Suomessa toimivan johdon, myös yhtiön Euroopan viestintäjohtajan ja yhdysvaltalaiskollegan kanssa.
Haastattelut eivät olleet yksipuolisia.

– Olen hyvin kriittinen. Viestintätehtävissä on se vaara, että joutuu toistelemaan markkinointiosaston viestiä. En halua tyhjänpuhujaksi.
Paitsi työhön liittyvät asiat, merkittävää oli myös, miten yhtiö suhtautuu perheeseen. Palosuolla on kolme lasta, josta nuorin on vasta kymmenen kuukautta.
– On olennaista, että työnantaja kunnioittaa perhettä. On valitettavan paljon perhevihamielisiä johtajia. Perheen olemassaolo on kuitenkin hyvin tärkeää, jotta kiireellisissäkin töissä pysyy täyspäisenä.

Nykyisillä työmarkkinoilla on hyvä tietää, mitä tahtoo. 
– Työnhakijan tulee tunnistaa vahvuutensa ja kiinnostuksensa ja osata markkinoida osaamistaan, Ylätalo sanoo.

Varsinaisen bisneksen ulkopuoliset asiat tai yrityksen valovoimaisuus voivat olla kaikkein tärkeimpiä kriteereitä työnhakijalle. 

– Tärkein on työnantajakuva, mutta myös mielenkiintoisella tehtäväsisällöllä on suuri merkitys, Saukko sanoo.

Ylätalon mielestä yritykset voisivat entistä enemmän panostaa näkyvyyteensä. Suuret yritykset tunnetaan, mutta moni pieni tai keskisuuri yritys voi jäädä huomioitta, jos esimerkiksi sen verkkosivut ovat suppeat tai aneemiset. Silti yritysten täytyy muistaa, että ulospäin annettu kuva ei saa olla irrallaan todellisuudesta. 

Toimitusjohtaja Ove Uljas joukkoineen sai Palosuon vakuuttuneeksi siitä, että Pfizer sopii hänen ajatus- ja arvomaailmaansa. Elokuun lopussa Palosuo allekirjoitti työehtosopimuksen. Hänen uusi tittelinsä on yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja.

Palosuo korostaa lääkeyhtiön yhteiskunnallista merkitystä maailmanlaajuisena terveydenhuollon kehittäjänä. Länsimaissa sen haasteena on väen vanheneminen.

Lähtöaikataulunsa Palosuo suunnitteli itse. Hän aloitti uudessa työpaikassaan lokakuun puolivälissä. Palosuo tahtoi aikaa järjestellä työnsä Tamrossa siten, että hänen seuraajansa on hyvä tulla töihin.

– Minulla ei ole mitään syytä lähteä ovet paukkuen eikä mielestäni se ylipäätään ole järkevää, koska hyvistä suhteista aiempiin työnantajiin on monesti etua myös tulevaisuudessa, toteaa Palosuo.


Outi Kokko
outi.kokko@sanoma.fi

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (6)

Sivut: 1
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Valitettavan paljon on työnantajapuolella johtajia jotka viisveisaavat yksilön perheestä ja sen voimavarasta eheyttäjänä. Kukaan tunnollinen perheellinen ei voi antaa itsestään 120%, vain työnantajalleen unohtaen perheensä. Tuleekin väistämättä mieleen, että ensin pumpataan irti työntekijästä kaikki se mitä siitä lähtee ja sitten heitetään pihalle, kun hänellä ei ole enää mitään uutta annettavaa.
Sakari 29.10.2006 10:03

Anonyymi
Viestintäjohtaja Niko Palosuon kommentti "Olen hyvin kriittinen. Viestintätehtävissä on se vaara, että joutuu toistelemaan markkinointiosaston viestiä. En halua tyhjänpuhujaksi." kuvastaa hieman outoa suhtautumista yrityksen markkinointiin. Viestinnän ammattilaisella tuntuu olevan se käsitys, että "viestintäosasto puhuu totta" ja "markkinointiosasto laskettelee luikuria", esimerkiksi yritysten tuotteiden ja palvelun laadusta. Tämänkaltainen markkinointitoiminta - siis kertamyyntiä painottava paskanpuhuminen - ei ole markkinointikäsitteen mukaista toimintaa eikä voi olla kannattavaa pitkällä aikavälillä. Asiakkailla on näet muisti ja he oppivat asioita eivätkä tee valintapäätöksiä pää tyhjänä, reagoimalla tahdottomasti esim. mainontaan tai myyntityöhön, vaan päätöksiä tehdään nimenomaan aikaisempaan kokemukseen ja opittuihin asioihin tukeutuen, ts. eräänlaisia heuristiikkoja ja tottumukseksi muodostuneita tapoja seuraillen. Siksipä tyhjänpuhuminen ja ylilupaaminen-alisuorittaminen -toimintamoodi ei markkinoinnissa pitemmän päälle kannata. Vaikka markkinoinnin yksi osa-alue, mainonta, luo esim. laatumielikuvia, ne eivät voi poiketa reaalitodellisuudesta valheellisesti, koska asiakkaat kykenevät konreettisesti arvioimaan annettuja lupauksia. Valheet yleensä huomataan ja tällä on seurauksia. Viestintäjohtaja saattaa joutua kriisiviestinnän töihin.

Myönnän, että markkinointiosaaminen on monissa yrityksisssä vielä ikävä kyllä helppoheikkitasolla - toisin sanoen huolimatta markkinointiteorian kehityksestä (tutkimustiedosta) ja melko jäsentyneestä markkinointiopista markkinonitikäsitteen mukaista toimintaa ei ole moniinkaan yrityksiin onnistuttu jalkauttamaan. Markkinointiosaamisen, asiakaspalvelun ja markkinoinnin organisoinnin systemaattista kehittämistä siis tarvitaan monin paikoin, mutta ei kai yllä mainittu Pfizerin viestintäjohtajan kommentti kuvasta kv. lääkejätin markkinonitiviestinnän ja koko asiakassuhdejohtamisen tämänhetkistä tilaa? Uskaltaakos niitä Pfizerin tuotteita käyttääkään mikäli ne ovatkin olennaisesti jotakin muuta kuin esimerkiksi markkinointiviestinnässä annetaan ymmärtää? Mitä sille lääkärikohderyhmälle oikein lupaillaan?

Viestintä on haastavaa juuri sen vuoksi, että lähetettyjä viestejä ja niiden totuusarvoa voidaan arvioida kovin eri tavoin, riippuen viestinnän vastaanottajan tulkintaskeemoista ja -orientaatioista. Kehotan kuitenkin Pfizerin viestintäjohtajaa tutustumaan markkinoinnin tutkimus- ja oppikenttään sekä käsitehistoriaan sen verran, että voi sisäisen viestinnän keinoin alkaa reivata oman organisaationsa toimintatapoja markkinointikäsitteen mukaiseksi, mikäli siihen on tarvetta. Mikäli Pfizerin markkinointi toimii jo hyvin, markkinoinnin käsitehistoriaan ja -sisältöihin tutustuminen kannattaa kuitenkin, liikkeenjohdollisessa sivistysmielessä.
markkinoinnin desant 29.10.2006 12:48

Anonyymi
"Elokuun lopussa Palosuo allekirjoitti työEHTOsopimuksen". Aika kova heppu kun työnsä ohessa hoitaa vielä koko alan työehdoista neuvottelemisenkin....
Jeppe 29.10.2006 15:17

Anonyymi
"Olen hyvin kriittinen. Viestintätehtävissä on se vaara, että joutuu toistelemaan markkinointiosaston viestiä. En halua tyhjänpuhujaksi."

Viestintäjohtajalla on käsittäkseni velvollisuus myös osallistua/toteuttaa yhtiön markkinointiviestintää. Eikä yhtiöllä voi olla mitään muuta kuin markkinointiviestintää, joka pohjautuu faktoihin, varsinkaan lääkealalla (lääkelaki 91§ sekä lääke-asetus 25§).
Tsero 29.10.2006 18:04

Anonyymi
Luulen että Palosuo tarkoittaa, ettei halua firmaan jossa viestinnän lisäarvo olisi nolla. Tiedän itsekin firmoja joissa tyhjänpäiset viestintäpellet lukevat paperista onttoja lauseita, jotka ei kiinnosta ketään. Telealalla on hyviä esimerkkejä.

Hyvä yritysviestijä tekee yhteistyötä markkinoinnin kanssa ja luo aitoa lisäarvoa tuomalla keskusteluun näkökulmia, jotka ei perinteisen markkinoinnin kautta onnistu.

Rajanveto on loppujen lopuksi turhaa, kaikki viestintä on markkinointia ja kaikki markkinointi viestintää. Tuskinpa Palosuokaan tästä eri mieltä on.
AD 29.10.2006 18:20

Anonyymi
Kaveri on ollut kaksi viikkoa töissä ja vaikuttaa silta että tuntee uuden yrityksen ja sen viestinnän suvereenisti. Olen ehdottomasti kateellinen näin pätevälle, kaikkien haluamalle, työnantajien toivejohtajalle, hyvälle tyypille.

Haastattelussa paistoi kuitenkin tietty vaatimattomuus. Ison pöydän takana, jalat pöydällä, se olisi antanut hieman voimakkaamman ja tehokkaamman vaikutelman. Onko hän yhtiön tuleva toimitusjohtaja: Suomessa, Euroopassa vai kaikkialla?

Onhan se hyvä että lääkeyrityksen viestinnän edustaja luo ulospäin mielikuvan että me ollaan tosi hyviä tyyppejä vaikka muut saattavat sairaita ollakin.
Jalat pöydälle! 30.10.2006 9:43
Sivut: 1
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä