Tällainen olisi unelmien ruokakauppa

Kun kotikokkaaja astuu ruokamarkettiin, olo on usein kuin aamulla pukeutuessa: kaappi täynnä vaatteita, ei mitään päällepantavaa. Suomalaisten kuluttajien kiinnostus luomuun, lähiruokaan ja erikoisvalikoimiin onkin ollut nousevana megatrendinä jo 1990-luvulta.

Tie lähituottajalta kuluttajan kassiin on ollut pitkä ja kivikkoinen, vaikka esimerkiksi luomuruualla on hyvä kysyntä.

– Suomessa luomutuotannossa oltiin vielä kärkimaita 1990-luvulla, mutta nyt on jääty jälkeen. Vasta kaksi viime vuotta on oltu selvemmässä nousussa, Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila sanoo.

Uutta kuhinaa luomu- ja lähiruokabisneksessä on nyt poikkeuksellisen paljon: ruokapiirejä, kaupunkiviljelmiä ja lukuisia palvelevia pienkauppoja. Pääkaupunkiseudulla on Anton & Antoneita, Schönberg’siä, Saaripuotia, Liike51:tä ja Omamaata. 

Tampereella on Armas Maitokauppa, Turussa Ruokakauppa Finska ja Heinolassa Heila. Ja tietysti vahvimman ekoleiman Ruohonjuuri-ketju. Maatilatori Eat & Joy on raivannut tietä lähiruokabisnekselle, mutta tiellä on töyssyjä. Se ei ole houkuttanut riittävästi asiakkaita Helsingin keskustassa.

Lassilan mukaan Eat&Joy-myymälät ovat tuoneet arvokasta näkyvyyttä lähituotteille, mutta se ei vielä riitä.
 
– Näkyvyyden lisääntyminen on hyvä. Konsepti toimii ehkä Helsingin keskustassa. Mutta jos volyymia katsotaan, täytyisi saada koko kansalle suunnattuja myymälöitä, jossa hinnoittelu on kohdallaan.

Samaa mieltä on muun muassa Muru-ravintolaa pyörittävä keittiömestari Henri Alén.

– [Maatilatorien] ajatus on ollut hyvä. Tuotteet ovat olleet hyviä, parhaitakin, mutta olisi kiva löytää myös arkiruokailun ongelmaan ratkaisu. Perushyvä ruokakauppa. En hirveän paljon liputa näiden myymälöiden puolesta, jos [niissä käydäkseen] pitää olla kaupunkimaasturilla elävä kaupunkilainen mainospäällikkö, jolla on varaa elää ja syödä hyvin.

Aitokauppa haluaa
lähikauppojen haastajaksi

Uusi tulokas on Aitokauppa, joka viime syksynä aloitti Helsingin Eirassa. Varakkaan väestön kaupunginosa on hyvä pilottipaikka kaupalle, joka yrittää tosissaan laajentua jopa valtakunnalliseksi.

Sen taustajoukoista löytyy muun muassa tunnettu keittiömestari Mika Reijonen. Hänen mukaansa Aitokaupan konseptina on olla kohtuuhintainen helposti lähestyttävä lähikauppa.

 – Olemme tuore yritys, vielä kehittämässä ja oppimassa, tuntosarvet pitkällä asiakkaiden kuuntelemiseksi. Haemme kansanomaista lähestymistapaa. Lähi- ja luomuruokaa on läpi vuoden, mutta myös muita vaihtoehtoja. Asiakas voi valita, tarvitseeko juhlavaa vai arkista ruokaa, vai tekeekö eettisiä valintoja.

– Palvelu on asiakkaille tärkeää. Se, että tuotteiden takaa löytyy tarina.

– Whole Foods Market [luomuruokaketju] on hyvä esimerkki siitä, että se saattaa olla tavallisen keskiluokkaisen alueen ostoskeskuksessa ainoa ruokakauppa, Aitokaupan toimitusjohtaja Juha Sulkakoski jatkaa.

Vaikka "bulkkiluomuketju" ei sinänsä ole Aitokaupan esikuvana, yhteistä Sulkakosken mukaan on juuri pyrkimys mahdollisimman helppoon arkiasiointiin.

– [Lähi- ja luomu]kaupassa alkaa nyt näkyä liikeideoiden eriytymistä. On monia todella hyviä ja hienoja erikoiskauppoja, mutta meidän liikeidea on toinen. Haluamme tarjota niin sanottua totuttua ostokokemusta. Kaikki mitä ostaa on vähän parempaa, mutta ei lähdetä äärijuttuihin. Päivittäisen ostamisen pitää olla helppoa, ja sellaista josta lompakkokin tykkää.

Aitokauppakin on opetellut kantapään kautta, että asiakkaat todella kaipaavat kohtuuhintaista tarjontaa arkiseen ostoskoriin. Kauppa on tehnyt omaa markkinatutkimusta, ja sillä on myös suunnitelmia ja resursseja laajentua, mahdollisesti jo tänä vuonna.

– Haemme todella aktiivisesti uusia kauppapaikkoja.

"Sisäänostaja määrittää
ruokatottumukset"

Hiljattain yhdysvaltalaiseen elintasokuiluun tutustunut Alén pelkää, että Suomessakin kuilu hyvin ruokailevan korkeampien tuloluokkien ja heikkotasoista ruokaa syövän kansanosan välillä repeää samaan tapaan.

Alén itse unelmoi myös aivan tavallisesta ruokakaupasta, jossa ruoka olisi laadukasta, mutta ei välttämättä kokonaan lähi- tai luomuruokaa. Viimeksi eräästä S-Marketista ei löytynyt edes uutta kesäperunaa. Monissa kaupoissa ruukkuyrtit ja salaatit ovat naurettavan ylihinnoiteltuja – "asiakas maksaa multapaakusta".

– Ei persikoita, jotka ovat ostettaessa kivikovia ja mätänevät kotona. Enemmän sesonginmukaista, ei välttämättä niin laajaa valikoimaa. Olen paljon syönyt myös huonoa luomuakin, sen takia toivoisin maalaisjärkeä. Että sisäänostaja osaa työnsä ja tietää raaka-aineista. Sisäänostaja määrittää suomalaisten ruokatottumukset.

– Italiassa, Marchessa, erään kylän paikallisessa Siwassa, lihatiskillä kaikki erilaiset parman-kinkut ja mortadella-makkarat leikeltiin tilauksesta erikseen. Samasta paikasta sai vihannekset täydellisellä kypsyysasteella, ja mukaan tuoretta leipää ja pullon viiniä. Kaikki lähtee kansasta. Jos se vaatii laatua, ei kauppias voi muuta kuin tarjota sitä.
 
Toisaalta Alén muistuttaa, että lähiruokakeskustelua määrittää usein kaupunkilainen näkökulma. Maaseudulla syödään myös lähiruokaa: kun hirveä pannaan pakkaseen tai kun tavallinen kauppa myy perunaa tai kalaa lähialueelta.