Lähiruoka maistuu nyt myös Keskolle ja S-ryhmälle
Lehtikuva
Suurten keskuskauppojen S-ryhmän ja Keskon hyllyille on vaikea saada lähituotantoa, ellei tuottaja pysty takaamaan riittävää saatavuutta. Sekä lähi- että luomutuotannon laajentamisen ongelmana pidetään liian tiukkaa sääntelyä.
27.7.2012 06:03
19
Suomi on jäänyt selkeästi muuta Eurooppaa jälkeen luomutuotannossa. Muun muassa Itävallassa luomun saatavuus on hyvä ja hinnat kohtuutasolla. Vuonna 2010 Itävallassa pelkkä luomutuotteiden suoramyynti oli samaa kokoluokkaa kuin Suomen koko luomumarkkina. Luomua myydään paljon myös Sveitsissä, Saksassa ja Italiassa.
Luomutuottajien mielestä maatalouspolitiikka ei tue pientuotantoa. Myös kiistely luomun terveyseduista ja ympäristövaikutuksista jatkuu, mikä hämmentää kuluttajia.
Sitra totesi parin vuoden takaisessa raportissa useita muita syitä: markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen puute sekä raskas sääntely ja logistiikan keskittyminen.
Luomutavoitteet
kaukana todellisuudesta
Maatalouspolitiikassa on esitetty tavoitteeksi, että 2020 mennessä luomuala olisi vähintään 20 prosenttia peltoalasta. Taannoinen maabrändiryhmä kirjasi tavoitteisiinsa, että puolet Suomen maataloudesta olisi luonnonmukaista vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite ei näytä kovin realistiselta tällä hetkellä. MTK on sanonut pitävänsä tavoitetta jokseenkin mahdottomana. Tällä hetkellä viljelyalasta noin kahdeksan prosenttia on luomua. Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila ei heitä silti vielä kirvestä kaivoon.
– Nyt kasvua tulee. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, mutta todellisuudessa täytyy löytyä toimenpiteitäkin. Nyt hallituksen esittämät toimenpiteet ovat lähinnä tuotantoa ylläpitäviä, vaikka sitä kutsutaankin kehittämiseksi, Lassila sanoo.
– Neuvontaa ja tutkimusta pitäisi saada lisää. Vuoden 2013 jälkeen, kun maatalouspolitiikka on katkolla, täytyisi saada luoduksi kannustava järjestelmä. Nyt se ei ole vielä.
– Esimerkiksi julkiset hankinnat ovat iso tekijä. Jo 2009 tuli valtionneuvoston suositus, että luomua tulisi käyttää, mutta käytännössä edelleen hyvin harva kunta ottaa tämän kilpailutuskriteerikseen.
Lähiruokatrendi
näkyy marketeissakin
Kaupan alan keskusliikkeissä luomuvalikoima laajenee silti koko ajan. Pientuotannossa pullonkaulana voi olla se, että myyjä ei pysty takaamaan saatavuutta. Lähituotteista merkittävä osa on ollut vihanneksia ja juureksia, erityisesti sesonkiaikana.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Myös monipuolisempaa jatkojalostusta tarvittaisiin. Jos joudutaan tuontiluomun varaan, se syö lähiluomun uskottavuutta. On aika haastava homma, kun ei ole tarpeeksi kannustavaa järjestelmää edistämään tuotannon monipuolistamista, Luomuliiton Lassila sanoo.
– Pienet yritykset joutuvat toimimaan samoilla ehdoilla kuin isot. Monessa keskieurooppalaisessa maassa, jossa on halu satsata luomuun, on kansallisia säädöksiä, joissa sallitaan alkutuotannon pienmuotoinen jalostus, kun hygieniariski on vähäinen.
Isoista marketeistakin löytyy poikkeuksia. Helsingissä ruokaihmiset tuntevat Käpylän K-supemarket Mustanpekan, jonka valikoima on ylipäänsä monia muita monipuolisempi. Kannelmäen Prismassa on oma Eat & Joy Maatilatorinsa, ja Tampereella Prisma Kalevassa pientuottajavalikoimaa.
Pääkaupunkiseudulla seitsemän suurta K-supermarkettia yhdisti loppuvuonna voimansa ja alkoi etsiä uusia lähi- ja luomuruokatuottajia.
– Asiakkaat haluavat tietää ruuan alkuperästä sekä sen tuotanto- ja hankintakanavista, Ruokakeskon myyntijohtaja Jukka Koivunen kertoi.
K-kauppiaiden suorat ostot maakunnista olivat 525 miljoonaa euroa 2009. Viime vuonna ostot olivat kasvaneet noin 560 miljoonaan euroon.
Keskon mukaan "aktiivisesti ja itsenäisesti" tuoretuotteita paikallisilta tuottajilta hankkivat muun muassa Varsinais-Suomen K-ruokakauppiaat.
Leivän lähituotanto on suurinta. Kalaa tulee paikallisilta kalastajilta rannikolla ja esimerkiksi Saimaalla. Sian- ja naudanlihan teurastus on Suomessa keskittynyttä eikä pieniä teurastamoja juuri ole.
