S- ja K-ryhmä jyräävät: "Liiketilat näille veijareille"

Kilpailuasioista vastaava ministeri Lauri Ihalainen (sd) esitti tiistaina Helsingin Sanomissa, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön puututtaisiin myös ruokakaupassa.

Ihalaisen mukaan viranomaiset voisivat puuttua toimintaan esimerkiksi silloin, jos kauppaketjun markkinaosuus ylittää 30 prosenttia. Tuoreimpien tietojen mukaan S-ryhmä ja Kesko hallitsevat yhdessä noin 80 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupasta.

Pienessä M-ketjussa tuskaillaan kipeimmin liiketilojen puutteen kanssa. Ketju käy parhaillaan neuvotteluita useista kauppapaikoista eri puolella Suomea. Myös pääkaupunkiseudulle se yrittää saada uusia myymälöitä.

– Pääkaupunkiseudullekin olemme vahvemmin tulossa. Paikoista ei vielä voi sanoa mitään, koska neuvottelut ovat auki. Jos kaikki menee hyvin, ainakin yksi uusi kauppa tulee tänä vuonna. Kauppiailta tulee koko ajan yhteydenottoja, eli kiinnostusta on paljon, M-ketjua johtava Timo Pyrhönen sanoo.

Vuonna 2006 perustelulla ketjulla on 60 myymälää. Se on kasvanut hitaasti, mutta tasaisesti 4–5 myymälän vuosivauhtia. Viimeksi viime viikolla uusi myymälä avautui Ylöjärven Kyrönlahdessa.

Helsingissä M-Marketin tuntevat Arabiassa asuvat. Ketjulla on myymälänsä myös Tapanilassa ja Kaartinkaupungissa. Suurin kauppa sijaitsee Hyvinkäällä, jossa Pyrhösellä on neljä M-kauppahuonetta.

Hyvinkään Pyrhöset ainakin osa asukaista mieltää vanhemman väen suosimaksi perinteiseksi, kilpailijoita ehkä hieman kalliimmaksi kaupaksi. Helsingissä kaupat puolestaan hakevat kohdeasiakkaita yhdistämällä luomua ja lähiruokaa kyläkauppatunnelmaan, mikä ei ole ihan helppo tehtävä.

”Uudet liiketilat menevät
näille kahdelle veijarille”

Uusien liiketilojen hankinta on ollut M-ketjulle tuskaista. Kauppiaan pitää ensin saada kauppapaikka haltuunsa ennen kuin hän voi liittyä ketjuun. Se ei ole itsenäiselle kauppiaalle helppoa.

– Eipä ole kauheasti tarjolla, kun uudet liiketilat menevät näille kahdelle veijarille [S-ryhmälle ja Keskolle]. On vaikea saada mitään uusia paikkoja, kun näillä on valtuustoissa omat edustajansa. Ei meillä on mahdollisuuksia maadoittaa valtuustoja, ja usein tieto uusista liikepaikoista tulee vasta sitten kun niitä jo rakennetaan, Pyrhönen sanoo.

Kauppakeskuksiin ei
mitään mahdollisuuksia

M-kaupat eivät ole tähän mennessä päässeet myöskään kauppakeskuksiin, vaikka niissä kauppiaat saavuttaisivat suurimmat asiakasvirrat.

– Sanotaan näin, että ne tarjoukset, joita meille on tullut kauppakeskuksilta, ovat niin järjettömän suuria, ettei meillä ole mitään mahdollisuuksia päästä sinne.

Lisäksi kauppakeskusten ruokakaupalle varatut paikat ovat yleensä liian isoja.

– Jos tarjotaan jotain 5 000:tta neliötäkin, niin ongelmana voi olla kauppiaan löytäminen.

Yhteyttä myös
Kilpailuvirastoon

Pyrhönen on ollut vaikeasta kilpailutilanteesta yhteydessä myös Kilpailuvirastoon – kuten moni muukin.Yksittäisiä tapauksia, joissa kauppiaat olisivat menettäneet kauppapaikan epäreilusti, hän ei osaa tai halua nimetä.

Virastossa kaupan ongelmat on tiedetty jo pitkään. Mitään konkreettista muutosta ei ole vielä ainakaan tullut. Hiljattain se on alkanut tutkia kuitenkin kauppapaikkojen kaavoitusta.

Suomalaisen kaupan nykytila on levinnyt jo komission korviin, kun EU-parlamentit suomalaismepit jättivät komissiolle kirjallisen kysymyksen asiasta.

Aitoja vaihtoehtoja
asiakkaille

Kauppias Pyrhösen mukaan ketjuuntuminen on nykypäivän kauppiaalle ainoa vaihtoehto. Muuten tavaraa ei saa hankittua kilpailukykyiseen hintaan eikä turvattua logistiikkaa.

– Kun lähdimme perustamaan ketjua, oli kolme perusasiaa: Että pystyisimme tarjoamaan vaihtoehtoja asiakkaille, tavarantoimittajille ja kauppiaille.

Tämä näkyy Pyrhösen mukaan tuotevalikoimassa. Kauppiaat ovat pyrkineet hankkimaan erilaisia tuotteita, jos kuluttajat ovat niin pyytäneet.

– Peli on avoin joka suuntaan. Tavara voi tulla suoraan tavarantoimittajilta tai myyjiltä. Kauppias saa itse päättää. Ei tarvitse meiltä lupaa kysyä, sen kun ottaa tuotteen ja laittaa myyntiin.

Vain prosentti
päivittäistavarakaupasta

Päivittäistavarakaupasta noin 80 prosenttia on S-ryhmän ja Keskon hallussa. S-ryhmän päivittäistavarakauppoja ovat Prismat, S-marketit, Sokokset, Alepat ja muun muassa liikennemyymälä ABC:t. Kesko omistaa K-ruokakaupat ja K-citymarketit.

Siwat, Valintatalot ja Euromarketit kuuluvat puolestaan Suomen lähikauppaan, josta osuuskunta Tradeka omistaa osan. Suomen lähikaupan markkinaosuus on A. C. Nielsenin myymälärekisterin mukaan kahdeksan prosenttia.

Muiden yksityisten kauppiaiden yhteenlaskettu osuus on 12 prosenttia, josta saksalaisen Lidlin osuus on arviolta viisi prosenttia. M-ketjun myynti on pientä suurten päivittäistavaraketjujen rinnalla, noin yhden prosentin luokkaa.