Kirjaudu ▼
 

90 prosenttia S-ryhmän vaatteista valmistetaan riskimaissa

Lehtikuva
90 prosenttia S-ryhmän vaatteista valmistetaan riskimaissa
S-ryhmä vastaa väitteisiin, joiden mukaan sen myymät vaatteet valmistetaan Bangladeshin hikipajoilla. Ryhmän mukaan näin on vain harvoin. Noin 90 prosenttia S-ryhmän omista merkeistä valmistetaan kuitenkin niin sanotuissa riskimaissa, ryhmän oma Ässä-lehti kirjoittaa.
15.3.2012 09:37
Taloussanomat
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Vähittäiskaupan S-ryhmä on ottanut kantaa sen ympärillä alkuvuodesta velloneeseen tuotteiden alkuperäkeskusteluun.

S-ryhmä kertoo ammattilehdessään Ässässä, että 90 prosenttia ryhmän ketjuissa myytävistä ryhmän omien merkkien vaatteista on valmistettu niin sanotuissa riskimaissa.

S-ryhmän arvioiden mukaan riskimaissa valmistettujen vaatteiden osuus on sama myös muiden ryhmän käyttämien vaatetoimittajien tuotteista.

Riskimaat määritellään maakohtaisilla kansainvälisillä riskiarvioinneilla. Euroopassa riskimaita ovat Armenia, Azerbaidžan, Bulgaria, Georgia, Moldova, Romania, Valko-Venäjä, Venäjä ja Ukraina. Lähes kaikki Afrikan, Etelä-Amerikan, Väli-Amerikan ja Aasian maat (ei Japani ja Singapore) kuuluvat riskimaiden luokkaan.

S-ryhmän vaatteiden alkuperästä alettiin kuohuta ammattiliitto Pron väitettyä tammikuun alussa Sokoksen ja Prisman omien merkkivaatteiden olevan lähes varmasti peräisin Bangladeshista. S-ryhmä kiistää väitteet.

– Yli 80 prosenttia S-ryhmän valikoimissa olevista riskimaissa valmistetuista vaatteista on valmistettu Kiinassa ja Intiassa. Bangladeshissa valmistetaan vain kuutisen prosenttia, SOK:n vastuullisuuden kehityspäällikkö Lea Rankinen sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

S-ryhmän mukaan vaatteiden alkuperämaan määrittäminen on vaikeaa, joska valmistusprosessit jakautuvat usein eri maihin. Ryhmä aikoo kuitenkin parantaa valmistusmaan ilmoituskäytäntöjään.

S-ryhmä kertoo myös olevansa mukana kansainvälisessä sosiaalisen vastuun laadunvalvontajärjestelmä BSCI:ssä, jonka avulla yritetään valvoa työoloja ja yhtenäistää yritysten tavarantoimittajavalvontaa. Onnistumisprosentti on kuitenkin vielä alle puolet.

– S-ryhmän omalla merkillä myytävien vaatteiden valmistajista 44 prosenttia on läpäissyt hyväksytysti sosiaalisen vastuun BSCI-tarkastuskäynnit, Rankinen sanoo.

Pääsyy vaatteiden valmistukseen riskimaissa on tekstiiliteollisuuden rakennemuutos. Se tarkoittaa teollisuuden siirtymistä halvemman työvoiman perässä pois rikkaista maista.  "S-ryhmän hankintojen painopiste on siirtynyt kaukomaille muiden toimijoiden mukana", lehti kirjoittaa.

15.3.2012 09:37
Taloussanomat
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Yritykset S-ryhmä Prisma Sokos
Ihmiset Lea Rankinen

Kommentit (33)

Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Kaikki vaatteet tehdään hikipajoissa nykyään oli laatumerkki tai mikä tahansa.
Anonyymi: Nytkö ne heräs.. 15.3.2012 9:45

Anonyymi
Voi ketun häntä.
Itse te niitä hikipajoja sinne teette ei paikalliset.
Vääntäkää syy bangladesilaisten syyksi tollot.


Viime kädessähän syyllisiä ovat näitä tavaroita ostavat ihmiset jotka lompakollaan äänestävät tukeaan tälle toiminnalle.

Mutta kun halvimmalla pitää saada.
Anonyymi: Nimetön 15.3.2012 9:47

Anonyymi
Ei haittaa, kunhan saa bonusta.
Anonyymi: Bonus tärkein 15.3.2012 9:48

Anonyymi
Ei se haittaa kunhan poonukset on hyvät.
Anonyymi: Sinkon kanssa juodaa 15.3.2012 9:48

Anonyymi
Hikipajojen laatukin on heikentynyt. Ennen Intian hikipajasta ostettu vaate saattoi kestää jopa 20 vuotta. Nykyiset hikipajojen vaatteet eivät tahdo kestää edes paria vuotta. Vaatteita ei yksinkertaisesti enää tehdä kestämään. Huonoimmat hajoavat parin pesun jälkeen täydellisesti. Onneksi kirppareilta voi vielä ostella hyväkuntoista 70-80 luvun kamaa halvalla.
Anonyymi: Nimetön 15.3.2012 9:50

Anonyymi
Ekaksi firma valmistaa vaatteensa riistomaissa, tietäen, että orjat niitä siellä pakertavat. Kun firma tajuaa, että "voi että, sehän on ongelma että meidän vaatteet ovat orjien valmistamia", niin se palkkaa pari Kok-SDP-Vihreät eliittiakselin oikeamielistä työntekijää suoltamaan propagandaa siitä, kuinka firma pyrkii vastuullisuuteen.

Vastuullisuuspropaganda on nähkääs halpa hinta siitä, että voidaan potkia lisää työntekijöitä ulos Suomen päässä, ja ostaa entistä enemmän orjien tekemiä tuotteita. Se on vain viestintäkysymys, senhän tietää jokainen mainostoimistopäällikkö. Erityisesti kannattaa suosia mainostoimistoja, jotka liikkuvat samoissa kekkereissä kuin muutkin eliitin jäsenet. Näin saadaan varmistettua viestinnän vastuullisuus.
Anonyymi: Kohti Vastuullisempa 15.3.2012 9:51

Anonyymi
Voitaisiinko vaatteita tehdä Suomessa ns. Saksan mallin avulla? Siinähän työntekijä saisi palkkatukea yhteiskunnalta jotta vaatteiden tuotantokustannukset pysyisivät kilpailukykyisinä.

Olisihan sillä parikin positiivista vaikutusta eli se että vähemmän kouluttautuneet ihmiset saisivat töitä ja toisekseen se, että yhteiskunnan kustannukset olisivat työttömyyskorvauksia alhaisemmat.

Jospa S-ryhmä, yrittäjä ja työvoimaviranomaiset ryhtyisivät edes kokeilemaan tätä?
Anonyymi: kannattaisiko kuiten 15.3.2012 9:54

Anonyymi
Hallitus on nostamassa ruoan arvonlisäveroa. Verotuloja odotetan savan noin 500 miljoonaa. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan henkilöstön koulutuskustannukset ovat vuodessa 300 miljoona euroa. Terveydenhuolto katsotaan Suomessa tärkeämmäksi kuin ruoka.
Anonyymi: verotetetaan ruokaaa 15.3.2012 10:06

Anonyymi
S-ryhmä valmistaa orja ja lapstyövoimalla vaatteensa.
Anonyymi: Eeettinen firmako? 15.3.2012 10:06

Anonyymi
Tarkoittaako S ryhmän S kirjain syöpää?
Anonyymi: Nimetön 15.3.2012 10:13
Sivut: 1 2 3 4
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä