Pietarin teollisuuspuisto on kädenojennus pk-yrityksille

Tänään uutisoitu Pietarin lähelle Vsevoložskiin (suom. Seuloskoi) perustettava suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten teollisuuspuisto on suomalaisten suuryritysten kädenojennus pienemmille kumppaneilleen.

Suuryrityksille on elintärkeää voida tukeutua elinvoimaisiin alihankintayrityksiin, ja Pietarin teollisuuspuistolla halutaan avittaa alihankkijoiden asemaa.

– Teollisuuspuiston perustaminen on tavallaan kädenojennus, jonka avulla Venäjälle meno saadaan tehtyä pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisimman helpoksi, teollisuuspuistohankkeen hallinnointiyhtiön Industry Park East Managementin (IPEM) toimitusjohtaja Martti Huttunen sanoo.

Huttusen mukaan osalla suomalaisista pk-teollisuusyrityksistä on Venäjälle jo vientiä, paikallisia asiakkaita ja valmiit myyntikanavat. Teollisuuspuiston tarjoamilla palveluilla, muun muassa lakiasiain- ja hallintoavulla, halutaan helpottaa etabloitumista Venäjälle siten, että siellä voi olla varsinaista omaa toimintaakin.

Suuryrityksistä mukana
Rautaruukki ja Konecranes

Tällä hetkellä hankkeessa ovat mukana omistajina teräsvalmistaja Rautaruukki, nostolaiteyhtiö Konecranes sekä lakitoimiston perustajana tunnettu Hannu Krogerus.

Hankkeeseen haetaan vielä muutamia sijoittajia ja suuria teollisuusyrityksiä.

– Meidän tahtotilamme on, että mukana olisi noin 4–5 teollista toimijaa ja pari institutionaalista sijoittajaa, sitten olisi ydinporukka kasassa. Neuvotteluja käydään koko ajan, Martti Huttunen sanoo.

Konecranesin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Stig Gustavson on lähtenyt johtamaan myös hankkeen hallinnointiyhtiö IPEM:n hallitusta. Hänen mukaansa vastaus siihen, miksi Konecranes halusi lähteä hankkeeseen, on itsestään selvä.

– Tämä on meille pomminselvä hanke. Me olemme aika paljon riippuvaisia siitä, että meillä on toimiva alihankkijaryhmä, Gustavson sanoo.

Hänen mukaansa Konecranesin kokonaissatsaus hankkeeseen on management-yhtiön osakepääomaan sijoitettu 100 000 euron suuruusluokkaa oleva summa.

Suuryritysten saaminen mukaan on myös siksi tärkeää, että hankkeeseen on sijoitettu teknologian ja innovaation kehittämiskeskuksen Tekesin rahaa, eli julkisia varoja.

– Valtio, joka on tässä isona sponsorina, haluaa kokeneita suuria firmoja myös mukaan. Hyödymme tästä pikku hiljaa, sillä kun tämä pääsee alkuun, me olemme siellä ensimmäisenä paikalla kädenmitan päässä, Gustavson sanoo.

Hankkeella on
Moskovan tuki

Gustavsonin mukaan hankkeelle on saatu Venäjän keskusjohdon tuki, joka on hankkeen yleisen toteuttamiskelpoisuuden kannalta elintärkeää.

– Tässä on nyt Moskovan tuki. Se saatiin jo [Suomen silloisen pääministerin] Mari Kiviniemen ja [Venäjän pääministeri Vladimir] Putinin tapaamisessa, Gustavson sanoo.

Matkan varrelle on sattunut myös vaikeuksia vuoden 2010 joulukuun pääministeritapaamisen jälkeen, mutta nyt kaikki tuntuu olevan kunnossa myös ylintä johtoa myöten.

– Moskovasta on saatu sittemmin palautetta, että tämä on heidän mielestään hyvä, Gustavson sanoo.

Hänen mukaansa teollisuuspuistolla on siksi hyvät edellytykset menestyä, että se tarjoaa pelkkien toimitilojen lisäksi yrityksille myös neuvoja Venäjällä toimimiseen.

– Tämä ei ole pelkästään teollisuuspuisto, vaan tähän liittyy palvelukonsepti. Venäjä on vaikea ja vieras toimintaympäristö, ja vaikeuksilta voidaan välttyä yhteistuumin ja kokemuksen avulla, Gustavson sanoo.

Miksi juuri
Pietariin?

Teollisuuspuistoon on aluksi tarkoitus rakentaa 5 000 neliömetrin toimitilat ensi vuonna, ja seuraavina parina vuonna vuokrattavien tilojen ala nousee 5 000 neliöllä vuodessa.

Mutta miksi puisto päätettiin perustaa juuri Pietarin kupeeseen, kun Venäjän talous on keskittynyt Moskovaan?

– Pietarin alue on ollut suomalaiselle pk-teollisuudelle aina aktiivinen paikka, kun taas Moskovaan lähteminen on aina ollut isompien yritysten heiniä, IPEM:n toimitusjohtaja Huttunen sanoo.

Yksi kannustin on ollut myös Pietarin kasvava autoteollisuus, jonka osavalmistajiksi ja alihankkijoiksi suomalaisyritykset pyrkivät. Venäjän autoteollisuudessa on voimassa niin sanottua kotimaisuusastetta valvova laki.

Kun autojen valmistuksessa ei voida käyttää ulkomailta tuotuja tuotteita, on yritysten pistettävä tuotantoa pystyyn paikan päällä Venäjällä.

– Totta kai autoteollisuus on meidän potentiaalisten asiakkaiden [pk-yritysten] selkeä asiakaskunta. Autonvalmistajat tarvitsevat osien valmistajia, Huttunen sanoo.

Apua myös
East Officen kontakteista

Teollisuuspuistohankkeelle ja palvelukonseptille tarjoaa apua myös suomalaisyritysten omistama, idänkauppaa avittava East Office. Martti Huttusen mukaan hanketta on suunniteltu yhteistyössä heidän kanssaan.

– Teemme töitä yhdessä, vaikka mitään kiinteitä kytköksiä ei ole. Olemme lähellä heitä, hän sanoo.

East Officen toimenkuvaan ei kuulu operatiivinen toiminta, vaan idänkaupan toimisto keskittyy enemmän verkoston tarjoamiseen. Teollisuuspuistohanke taas hoitaa käytännön toimintoja ja yritysten siirtymistä Venäjälle.

– East Officella on tämä government relations -osio [suhteet julkishallintoon], sitä kautta pystymme hyödyntämään heidän voimiaan. Olemme hyvä pari, Huttunen sanoo.

Konecranesin Stig Gustavsonin mukaan myös nostolaiteyhtiön tavoitteissa on kasvaa Venäjällä, ja puistohankkeeseen mukaan lähteminen tukee päämäärän saavuttamista.

– Tämä on yksi askel siinä hommassa, Gustavson sanoo.