Sumplintaa? Missä Prisma, siellä Alko

Valtion omistaman Alkon myymälöistä jo kaksi kolmasosaa viihtyy S-ryhmän eli S-marketien, Prismojen ja ABC-liikennemyymälöiden kainalossa. Asiasta kertoo tänään ilmestyvä Seura-lehti.

Suomalaisen ruokabisneksen pimeitä puolia käsittelevän taloustoimittajan Seppo Konttisen selvitysten mukaan kakkosena on Kesko City- ja K-marketeineen. Vasta kaukana perässä tulevat Suomen Lähikauppa ja Lidl. Suomen Lähikauppa on jo lyönyt hanskat tiskiin hypermarkettien osalta. Jäljelle jää tällä viikolla Loimaalla suljetun Euromarketin jälkeen enää kolme.

Lehden mukaan Alkon myymälöiden sijainnit eivät jakaannu ketjujen markkinaosuuksien mukaisesti. S-ryhmä näyttää siis tällä hetkellä vahvistaneen Alkon peesaamana asemaansa. SOK:n siivu markkinoista on 45 prosenttia, Keskon 35 ja Suomen Lähikaupan osuus yhdeksän prosenttia.

Ruokakaupan yksityiset yrittäjät kertovat, etteivät ne saa Alkoa naapurikseen edes halvemmilla vuokrilla. Lidl-ketju on saanut vain pari Alkon 345 vähittäismyymälästä liikekumppanikseen, Seura-lehti kertoo. Alkon aluepäällikkö Erkki Pakola kiistää, että S-ryhmää erikseen suosittaisiin. Pakola ei halua kertoa Alkon myyntipaikkojen tarkasta jakautumisesta keskusliikkeiden kesken vaan puhuu pyrkimyksestä aitoon tasapuolisuuteen.

Alkon tulo vauhdittaa Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) arvion mukaan marketin myyntiä 10–15 prosenttia, joten Alkon sijoittumispäätökset vaikuttavat merkittävästi kaupan kannattavuuteen.

– Tilanne on varmaan näiden kahden suurimman kaupparyhmän osalta tasapainossa, mutta pienempien osalta heikompi. Alkon toiminta perustuu tietysti liiketoiminnallisiin päätöksiin. Suuret kaupparyhmät pystyvät tarjoamaan suurempia asiakasvirtoja ja kustannustehokkaimpia vaihtoehtoja. Ristiriitaista alkoholipolitiikka on siinä mielessä, että sen olemassaolo perustuu saatavuuden rajoittamiseen, mutta samalla Alko etsiytyy suurimpien kauppakeskittymien yhteyteen, PTY:n toimitusjohtaja Osmo Laine sanoo Talousanomille.

– Sääntelyn poistaminen lisäisi kilpailua. Tästä ollaan yhtä mieltä kaupan alalla, eli että Alkon sääntelyssä on seinä tulossa vastaan. Ongelma on laajempi ja liittyy pienten kauppojen ja lähipalveluiden säilymiseen. Suurten kaupparyhmien kauppapaikkahankinta on niin vahvaa.

Halvat liiketilat
houkuttimena

Suomen pienyrittäjien varapuheenjohtajan Aimo Tasankon mielestä Alkon myymäläketjun ylläpito on suhteettoman kallista. Myymälöiden perustamiset ja uusimiset maksavat Alkolle suuria summia.

S-ryhmä, kuten myös Kesko, houkuttavat Alkoa marketeihinsa hyvin edullisilla vuokrilla. Tasankon kauppiailta saamien viestien perusteella Alkoa houkutellaan halpojen vuokrien lisäksi jopa maksamalla myymälöiden sisustuksia. Erään pienkauppiaan mukaan Alko siirtyi varsin uusista myymälätiloista uuteen City-marketiin avokätisen tarjouksen perusteella.

Pienemmät kauppiaat eivät halua puhua Alkon voitelurahoista nimellään. Kauppiaiden keskuudessa on kuitenkin ihmetelty, ovatko anteliaat vuokrasopimukset ja muut edut täysin asiallista toimintaa muutoin tarkkaan säännellyssä, yksinoikeusasemaan ja yhteiskuntavastuuseen perustuvassa alkoholimyynnissä. Tietoja polkuhintaisista vuokrista tai muista kylkiäisistä on vaikea selvittää, koska liiketilojen sopimusehdot ovat liikesalaisuuksia.

– Alkolla on kovat vaatimukset. Se edellyttää normaalia liiketilaa laadukkaampia tiloja, joiden kustannuksia ei oteta huomioon vuokratasossa, vahvistaa erään kaupparyhmän yksikönjohtaja.

– Alko pelaa markkinataloudessa, mutta eri säännöillä. Voidaan kysyä, pitäisikö monopoliasemassa toimivan yrityksen päätöksentekoa kilpailutilanteessa läpinäkyvöittää, että tiedettäisiin millaisilla ehdoilla sijoittumispäätöksiä on tehty – samalla periaatteella kuin julkisissa hankinnoissakin on kilpailutettava, sanoo toinen kaupan alan johtaja.

Alkon toimintaa seuraavat poliitikot hallintoneuvostossa. Se ei päätä myymälöiden sijoittelusta, vaan Alko omien toimintaperiaatteidensa mukaan, sanoo hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Saara Karhu (sd) Seura-lehdelle. Toinen neuvoston jäsen Mikko Kuoppa myöntää, että epätasapuolisesta kehityksestä on joskus keskusteltu, mutta "jonkun kauppaliikkeen suosimista ei huomattu".

Lehden mukaan ilmiön takana saattavat mahdollisesti olla sok-laiset hotelli- ja ravintolaketjut, jotka ovat valtionyhtiö Altian suurasiakkaita ja kilpailevaa Restel-konsernia suurempi ryhmä. Sok-laiset ketjut hankkivat alkoholin tytäryhtiön Meiranovan kautta, Restel Kespron kautta. Tiedossa ei ole, millaista liikevaihtoa Meiranova ja Kespro tuovat Altialle. Yhtiön toimitusjohtaja Antti Pankakoski on suurimman osuuskaupan HOK-Elannon hallituksen jäsen, Konttinen huomauttaa.

S-ryhmä jyrää
valtuustoissa

Kaupan keskittymistä voimistaa Alkon sijoittumisen lisäksi osuusliikkeen vahva ote kunnallispolitiikkaan. Pienyrittäjien mukaan erityisesti S-ryhmä on saanut paraatipaikoille liikepaikkojaan, koska yhtiön luottamushenkilöitä on paljon kaavoituksesta ja liikepaikkapäätöksistä vastaavissa lautakunnissa ja kaupunginvaltuustoissa – myös eduskunnassa.

– Tilannetta kuvaa, että valtuustoissa puhutaan usein "S-ryhmän miehistä ja muista", Tasanko sanoo.

Pienyrittäjät jättivät viime vuonna Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle Grecolle valituksen kauppapaikkojen kaavoituksesta. Pienyrittäjien mukaan ainakin Helsingissä, Oulussa, Turussa, Tampereella, Mikkelissä ja Porvoossa esiintyy rakenteellista korruptiota. Tasankon mukaan Grecon vastausta odotellaan vielä.