Kauppa vie, teollisuus vikisee ja sinä maksat
Sari Gustafsson / Lehtikuva
Kauppa saa yhä suuremman osan siitä, mitä kuluttaja ruoastaan maksaa. Elintarviketeollisuus ja maataloustuottajat eivät pärjää kaupan vallalle, osoittaa uusi tutkimus. Lihan hinnasta tuottaja saa vain vähän, maidosta enemmän.
Kauppa rohmuaa yhä suuremman osan siitä, mitä ruoastasi maksat. Ruisreikäleivästä viljelijä saa vain viitisen prosenttia, kun kaupalle päätyy puolet.
– Kautta linjan tuottajien ja teollisuuden suhteellinen osuus hinnasta on pienentynyt ja kaupan osuus kasvanut, MTT:n professori Jyrki Niemi sanoi torstaina Helsingissä.
Vähittäiskaupan tukeva asema perustuu pitkälti ketjuuntumiseen ja kaupparyhmittymien massiiviseen kokoon. Kauppa on keskittynyt kahden viime vuosikymmenen aikana vielä elintarviketeollisuutta nopeammin.
Ryhmittymät ovat myös ottaneet haltuunsa jakeluketjut ja logistiikan. Kylmäketjua koskevien määräysten ja muiden hygieniavaatimusten tiukentuminen on ennestään nostanut kaupan kustannuksia ja siirtynyt osaksi hintoja.
Possu ruokkii
teollisuutta
Osaltaan muutosta selittää myös valmisruokien kasvava suosio. Kun ostetaan entistä prosessoidumpia elintarvikkeita, teollisuuden ja kaupan osuus väistämättä kasvaa alkutuotannon kustannuksella.
Se, kenen taskuun rahat päätyvät, riippuukin siitä, mitä syöt.
Lihan hinnasta tuottajalle jää vain pieni osa. Liha jatkaa polkuaan makkaraksi tai leikkeleeksi, ja rahat saa teollisuus.
Maitotuotteen kohdalla osat vaihtuvat. Tämä johtuu siitä, että maidon osuus myytävistä meijerituotteista on suuri, mutta jalostusaste pieni. Terveysvaikutteiset jogurtit ja muut pitkälle kehitellyt tuotteet nostavat kuitenkin teollisuuden osuutta maitotuotteiden hinnasta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Globalisaation myrskyissä
porskuttaa vähittäiskauppa
Kansainvälisen kaupan avautuminen on kiristänyt kilpailua etenkin maataloustuottajien ja elintarvikkeiden valmistajien kesken. Vähittäiskauppojen asema on parantunut, kun ne voivat nyt kilpailuttaa tavarantoimittajia myös kansainvälisesti.
Kotimaassa ryhmittymät hyödyntää asemaansa bonus- ja plussakorteilla, jotka keräävät tietoa ostoksista.
– Juuri kaupoilla on paras tieto siitä, mitä kuluttajat haluavat. Toki se tieto tuo valtaa.
Viitteitä vähittäiskaupan markkina-aseman väärinkäytöksiin ei tutkimuksessa löydetty.
– Toki kaupat ympäri Eurooppaa käyttävät asemaansa omaksi hyödykseen, Niemi myöntää.
Pienten mahdollisuus piilee luomussa ja lähiruokabuumissa. Niemi uskoo, että maataloustuottajat ja pienetkin jalostajat saavat mahdollisuuden parantaa katteitaan, kun supermarketit haluavat paikallisia tuotteita hyllyilleen.
