Suomi aseistaa kehitysyhteistyömaitaan

Aseistettujen maiden joukossa ovat muun muassa Egypti, Tunisia, Ukraina ja Saudi-Arabia ja Kiina.

Asia käy ilmi SaferGlobe Finlandin tekemästä asevientiselvityksestä, joka on koottu Suomen vuonna 2009 myöntämien asevientilupien pohjalta.

Järjestön tutkijan Jarmo Pykälän mielestä aseviennin salliminen on osoitus siitä, että Suomi ei noudata EU:n vientisäädöksiä tai omaa ulkopoliittista linjaansa.

– Meidän on vaikeaa edistää naisten oikeuksia, jos viemme samaan aikaan aseita Saudi-Arabian hallinnolle.

Pykälä kaipaa Suomen ulkopolitiikan rinnalle omaa asevientipolitiikkaa. Hän pelkää, että asevientilupia myönnettäessä kauppapolitiikka syrjäyttää ihmisoikeusnäkökulmat.

– Nykyisessä tilanteessa asevienti syö kehitysyhteistyön tuloksia.

EU:n yhteinen kanta aseviennistä rajoittaa Suomen ja muiden jäsenvaltioiden asevientiä. Yhteisen kannan mukaan vientilupia myöntävän valtion on ”kiinnitettävä huomiota” kahdeksaan eri kriteeriin.

Kriteereiksi mainitaan muun muassa aseviennin kohdemaan ihmisoikeustilanne, sotaherkkyys ja sisäinen tilanne.

Ulkoministeriön asevalvontayksikön päällikkö Markku Virri painottaa, että Suomi noudattaa vientilupia myöntäessään EU:n yhteistä kantaa aseviennistä. Hän toteaa, että asevienti on laillista toimintaa.

– Me tulkitsemme yhteistä kantaa siten, että se velvoittaa meitä ottamaan huomioon kaikki nämä kriteerit. Niin me teemmekin, Virri sanoo.

Asevientiluvat harkitaan loppukäyttäjän ja ilmoitetun käyttötarkoituksen mukaan.

– Harkitsemme, millaiselle taholle ja minkälaiseen käyttöön vienti kohdistuu. Yhteen maahan voidaan yhdessä tapauksessa myöntää vientilupa ja toisessa tapauksessa taas ei.

26 miljoonaa euroa kehitysapua,
kymmenellä miljoonalla tykkejä

Yksi suomalaisten aseiden vastaanottajamaista on Egypti, jonne Suomi myönsi vuonna 2009 vientiluvat kenttätykkien osille ja tietotaidolle ruutitehtaan perustamiseksi. Vielä viime vuonna maahan myönnettiin vientilupia käsiaseille.
 
Egypti oli Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 1977 vuoteen 2007. Vuosina 2001–2007 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön Egyptissä noin 26,6 miljoonaa euroa. Pelkästään vuosina 2000–2007 Suomi myönsi vientilupia noin 9,9 miljoonan euron arvosta.

Ulkoministeriön Markku Virri muistuttaa, että maiden ja alueiden tilanteet muuttuvat nopeastikin. Hän korostaa, että lupaharkinta tehdään tapaus- ja maakohtaisesti vallitseva tilanne huomioon ottaen. Hän ei halua spekuloida, olisiko luvat Egyptiin pitänyt jättää myöntämättä.

– Harkitsemme näitä asioita tapauksittain ja hankimme tietoja jokaisen vientilupahakemuksen kohdalla erikseen. Silloin tämä tilanne harkittiin näin, hän sanoo.

Keväällä Egyptissä oli väkivaltainen vallankumous, joka lopetti maata noin 30 vuotta hallinneen Hosni Mubarakin valtakauden. Maan terveysministeriön mukaan vallankumouksessa kuoli 365 ihmistä ja loukkaantui 5 000 ihmistä. Nyt maata hallitsee sotilasjuntta.

Puolustusministeriön mukaan suomalaisella yrityksellä on edelleen voimassa oleva vientilupa Egyptiin.

Vuonna 2009 Suomi myönsi asevientilupia myös Etelä-Afrikkaan. Etelä-Afrikka on yksi Suomen kehitysyhteistyön nykyisistä kohdemaista. Luvat myönnettiin muun muassa panssariajoneuvon rungolle ja 802 kiväärille.

Panssariajoneuvon runko tulee Patrialta, joka kertoi vuonna 2007 solmineensa kaupat Etelä-Afrikan kanssa 264 AMV-panssariajoneuvon rungosta. Vientiluvat ajoneuvoille on haettava erikseen.

Suomen vientimäärät
eivät ole suuria

Kansainvälisesti vertailtuna Suomen asevienti on pientä. Esimerkiksi Peru on päässyt raporttiin sen vuoksi, että maahan myönnettiin vientilupa kahdelle tarkkuuskiväärille varusteineen. Kiväärit vietiin maan armeijalle.

Pykälä myöntää, että määrät ovat pieniä. Hän painottaa, että kyse on kuitenkin vain yhden vuoden viennistä.

– Asevientiä on seurattava pidemmällä aikavälillä. Kahtakin tarkkuuskivääriä pystyy käyttämään yhden mielenosoituksen hallitsemiseen.

Hän pelkää, että arabimaiden vallankumoukset eivät lopu tähän.

– Meillä on edelleen monia muita maita Lähi-idässäkin, joissa voi olla sisäisiä levottomuuksia edessä, hän sanoo. Saudi-Arabia on yksi esimerkki sellaisesta maasta.

Fakta: Näin aseet kulkevat Suomesta

– Asevienti muualle kuin EU-maihin tai Yhdysvaltoihin on luvanvaraista.

– Yritykset hakevat vientiluvan puolustusministeriöltä, joka pyytää ulkoministeriöltä suosituksen. Puolustusministeriö ei ole koskaan päättänyt vastoin ulkoministeriön vientisuositusta.

– Ulkoministeriö tekee suosituksensa EU:n yhteisen kannan perusteella. Kannassa kehotetaan ”kiinnittämään huomiota” muun muassa vastaanottajamaan ihmisoikeus- ja demokratiatilanteeseen sekä mahdolliseen konfliktin uhkaan.

– Vientiluvan saatuaan yritys voi joko viedä tai olla viemättä aseet. Vientilupa ei välttämättä tarkoita toteutunutta vientiä.

 

Esimerkkejä vuonna 2009 myönnetyistä vientiluvista:

Egypti

– 155 millisten kenttätykkien osia
– ruutitehtaan perustamiseen tarvittava tietotaito

Bahrain

– lupa teleskooppimaston viemiseksi maan armeijalle
– 380 000 patruunaa käsiaseisiin ja kivääreihin

Saudi-Arabia

– 1287 kaasunaamaria ja 36 000 niiden osaa
– 300 000 käsiaseen ja kiväärin patruunaa
– seitsemän teleskooppimastoa.

Lisäksi Saudi-Arabiaan myönnettiin esittelyvientilupa kahdelle panssariajoneuvolle ja miehittämättömälle pienoislentokoneelle. Esittelyvientilupa tarkoittaa sitä, että maan puolustusvoimat saavat testata tuotteita.

Kiina

– Lupa 660 000 patruunalle pääasiassa pienoiskivääreihin

Venäjä

– 20 tarkkuuskivääriä varusteineen maan sisäministeriölle

Oman

– 31 kaasunaamaria ja 202 niiden osaa maan armeijalle ja poliisille
– 50 000 käsiaseiden patruunaa

Malesia

– 835 000 käsiaseen tai pienoiskiväärin patruunaa
– Kolme miehittämättömien lentokoneiden lähetysalustaa varaosineen ja koulutuksineen armeijalle.
– 64 kaasunaamaria varaosineen.
– Kaksi hävittäjiin tarkoitettua typpi- ja happigeneraattoria varaosineen.

Lähde: SaferGlobe Finlandin asevientiraportti