Tästä syystä keskiolutta ei voi laimentaa

Alko ei vastusta keskioluen laimentamista, mutta monopolin myymäläketju menisi täysremonttiin, jos keskiolut laimenisi.

Keskioluen laimentamista 3,5 prosenttiin on pohdiskellut peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd). Turun Sanomien mukaan hän ehdotti sitä, mutta Ilta-Sanomille hän kiisti sen. Ilta-Sanomissa Guzenina-Richardson toivoo vain teollisuuden tuotekehittelevän II-oluita.

07:04Osake

Olvi A

+0,27 %

18,25

+0,05

Taloussanomat selvitti, miksi laimennus on mahdottomuus. Päällimmäinen syy ei ehkä olekaan kasvavassa matkustajatuonnissa, vaan siinä että sosiaali- ja terveysministeriön rahantekokone alkaisi yskiä oluenostajien tulviessa pitkäripaiseen.

– Tarkkoja laskelmia vaikutuksista ei ole tehty, mutta meidän tehtävämme on hoitaa asiakaspalvelu, Alkon toimitusjohtaja Jaakko Uotila sanoo ja uskoo virkansa puolesta, että tehtävästä selvittäisiin Alkossa.

Jos myynnin kävisi niin kuin Guzenina-Richardsonin oluen mallimaassa Ruotsissa, myllerrys olisi hirmuinen. Ruotsissa myydystä oluesta vain alle kolmannes on miedonnettua keskiolutta, folköliä. Korkeiden anniskeluhintojen takia suurin osa vahvasta oluesta ostetaan sikäläisestä monopolista, Systembolagetista.

Alkon olutkauppa
kymmenkertaistuisi

Suomessa myydään vuosittain 450 miljoonaa litraa olutta. Jos Suomen oluen vähittäismyynnistä edes yksi kolmas osa siirtyisi Alkoon, Alkon nykyinen oluenmyynti kymmenkertaistuisi 10 miljoonasta litrasta yli 100 miljoonaan litraan vuodessa. Samalla Alkon myymälöiden kautta kulkevien juomalitrojen määrä kolminkertaistuisi nykyisestä 105 miljoonasta litrasta yli 300 miljoonaan litraan.

– Logistiikka olisi aivan avainasemassa, Uotila sanoo ja puhuu muun muassa kuormien tihentämisestä.

– Myös kokonaisliiketilan määrä tulisi uudelleen arvioitavaksi, Uotila sanoo tarkoittaen sekä uusia myymälöitä että nykyisten laajennuksia.

Hän huomauttaa, että ketju on elänyt jo tähän asti asiakaskysynnän mukaan ja uusia myymälöitä on perustettu muun muassa pääkaupunkiseudulle.

Koska uusia liikepaikkoja ei kuitenkaan saisi heti, myymälät menisivät uuteen uskoon, vaikka nykyinenkin uudistusprosessi on kesken.

– Tilaa raivattaisiin oluille, mutta en tiedä, mistä se olisi pois.

Hyllytila uusjakoon
– miten kävisi viinin?

Kysymykseen, olisiko se pois viinihyllyistä, Uotila vastaa, että viinin saama hyllytila on kasvanut nimenomaan kysynnän mukaan.

Hänen mukaansa tilankäyttöä ei ratkaisisi euromääräinen kauppa vaan litramäärät, mutta siihen vaikuttaisi myös se, miten tuotteet kiertävät.

Sosiaali- ja terveysministeriön omistaman Alkon myynti on ollut laskussa jo neljättä vuotta. Siihen ovat vaikuttaneet Uotilan mukaan tehdyt veronkorotukset ja vuodesta 2008 alkanut taloudellinen epävarmuus.

Hyvä tuloskone
alkaisi yskiä?

Alkolla on veronkerääjän lisäksi rooli hyvänä osingonmaksajana. Yhtiön on erilaisten tehostamistoimien ansiosta tehnyt hyvää tulosta, vaikka kokonaismyynti laskeekin.

Viime vuoden 125 miljoonan euron voitosta omistaja päätti ottaa 111 miljoonan osingot. Ensimmäinen noin 50 miljoonaa maksettiin jo keväällä ja toinen erä siirtyy Alkon tililtä valtiolle tulevan syyskuun alussa.

Alkon hallitusta johtaa kauppaneuvos Soili Suonoja ja varapuheenjohtajana toimii keskioluen laimentamista vuodesta toiseen uudelleen esittävä professori Pekka Puska (kesk).

Ja miten kävi Ruotsissa
EU-jäsenyyden myötä:

• Meidän I-oluen tyyppisen lättölin kulutus on laskenut 10,3 litrasta 3,5 litraan asukasta kohti vuodessa.
• Päivittäistavarakaupassa myytävän miedon folkölin kulutus on laskenut 32,4 litrasta 16,1 litraan asukasta kohti.
• Monopolissa myytävien starkölin ja mellaölin kulutus on noussut 21,8 litrasta 32,7 litraan asukasta kohti.
• Luvut perustuvat tilastoituun kulutukseen eivätkä sisällä matkustajatuontia, jonka kautta tulee joka kolmas ruotsalaisten nauttima olutlitra eli noin 26 litraa.