Asiakas tekee työt – 12 000 myyjältä meni homma
Lehtikuva/Taloussanomat
Kyllä kauppojen ja pankkien kelpaa – asiakkaat tekevät ilmaiseksi ja nurisematta osan niiden työstä. Asiakkaiden tekemän työn ansiosta kauppa pärjää ilman 12 000 kokoaikaisen työntekijän panosta. Tutkimuksen mukaan ilman asiakkaiden tekemää työtä kaupan alan tuottavuus ei olisi parantunut lainkaan viimeisten vuosikymmenten aikana.
14.7.2010 06:01
193
Kahvilassa tilaat kahvin tiskiltä ja kiikutat sen pöytään. Matkalla kauppaan leimaat bussilipun itse. Kaupassa tapaat myyjän vasta kassalla ja Visa-laskun maksat itse naputellen kotikoneelta.
Kaupan alan tuottavuuden paraneminen johtuu pääasiassa siitä, että työtä on siirretty asiakkaille, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.
– Tuottavuutta on tarkasteltu lähinnä yritysten näkökulmasta. Joillakin aloilla on havaittavissa, että on ikään kuin siirretty työtä asiakkaiden tehtäväksi, Savela sanoo Taloussanomille.
Tuottavuus parani,
ostosaika piteni
Savela perustaa väitteensä siihen, että samaa tahtia kaupanalan tuottavuuden kohentuessa kauppareissuihin asiakkaalta kuluva aika on pidentynyt.
Kaupanalan tuottavuus koheni 80-luvun lopusta 2000-luvulle noin kolme prosenttia vuodessa. Samalla kauppareissut ovat venyneet: 1980-luvun lopusta 2000-luvun alkuun kaupassa käytetty aika kasvoi viidellä minuutilla per päivä. Se tarkoittaa kaikilta suomalaisilta yhteensä 160 miljoonaa tuntia enemmän kaupassa vietettyä aikaa vuodessa.
– Virallisissa tilastoissa tuottavuuteen lasketaan vain henkilökunnan työtunnit. Mutta jos otetaan mukaan asiakkaiden käyttämät tunnit, tuottavuus ei juuri parantunut, Savela sanoo.
– Vaikka on tehty myös asioita toiminnan rationalisoinniksi esimerkiksi logistiikassa, yksi tekijä tuottavuuden paranemisessa on se, että asiakas tekee työt.
Liikennepalveluissa tuottavuutta parantaisi siis se, että asiakas tarttuisi itse bussin tai taksin rattiin.
Ihmisten ajankäytöstä kertoviin tietoihin on tulossa tänä vuonna päivitystä. Savela uskoo kauppareissujen pidentyneen yhä. Marketit ovat suurentuneet entisestään super- ja hyperkokoihin parantaen kaupan tehokkuutta. Kauppaan matkustaminen kuitenkin vie asiakkaalta kauemmin.
Itsepalvelu
on itsestäänselvyys
Itsepalvelun lisääntyminen ei koske vain kauppaa. Etenkin nuorten jo itsestäänselvyytenä pitämällä itsepalvelulla pyörivät monet kahvilat ja ravintolat.
Yhdessä Helsingin keskustan perinteikkäimmistä kahviloista, Cafe Aallossa, joudutaan muistuttamaan kyltillä pöytiintarjoilusta. Itsepalvelu tulee ihmisille jo niin luonnostaan.
– En tarkoita, että asiakkaat kokisivat tätä kehitystä aina kielteisenä asiana. On toisaalta myös myönteistä, että voidaan valita itse tavarat. Ei niin kuin ennen vanhaan, kun pyydettiin tiskin takaa tuotteet myyjältä, Savela sanoo.
Suomalaiset näyttävät ottaneen innolla vastaan esimerkiksi laskujen maksamisen kotikoneeltaan.
Toisaalta niille, jotka eivät halua tai osaa maksaa laskuja verkkopankissa, palvelun kaventuminen näkyy pitkänä jonotusaikana pankissa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Vapisevakätinen vanhus ei ehkä innolla kiikuta kahviaan itse pöytään.
– Luulisin, että kaikki eivät myöskään koe asioimista hypermarketissa miellyttävänä. Ja vanhuksia lähikauppa palvelisi varmaankin paremmin. Tämä on osittain ikäpolvikysymys, Savela sanoo.
Kaupan liitto: ”Valikoimien
kasvu pidentää kauppareissua”
Työllisyyden kannalta palveluyhteiskunnan muutos itsepalveluyhteiskunnaksi on huono asia. Vuonna 2008 työtunteja oli kaupanalalla tarjolla 3,5 prosenttia vähemmän kuin 80-luvun lopussa.
Tämä vastaa 12 000 täysipäiväisen kaupanalan työntekijän työpaikkaa. Työntekijöiden määrä alalla on nimellisesti noussut, mutta tämä selittyy niukasti tunteja tekevien osa-aikaisten runsaalla käytöllä.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala ei kuitenkaan allekirjoita väitettä, että tuottavuus olisi kasvanut palvelun kustannuksella.
– Varmaan joissakin kaupoissa on vähemmän työntekijöitä kuin ennen, mutta näin pitkä ja vahva tehokkuuden kasvu ei voi selittyä pelkästään sillä, että joitakin asioita asiakkaat tekevät itse, Pekkala sanoo.
Pekkala uskoo myös valikoimien kasvun lisänneen kauppareissuihin kuluvaa aikaa.
Kannattaako
tuottavuutta kasvattaa?
Savelan mukaan palvelujen niin sanottua tuottavuutta ei välttämättä aina kannata parantaa.
Tuottavuus ei nimittäin aina tarkoita, että sama laatu tuotetaan vähemmillä työtunneilla. Itse asiassa laatu voi vähentyä samaa tahtia työtuntien mukana.
Etenkin julkiselta palvelulta on tapana vaatia tehostamista. Palveluiden tuottavuuskäyrä halutaan yhtä jyrkkään nousuun kuin teollisuuden.
– Eri alojen tuottavuuskehitystä ei pidä verrata keskenään. Teollisuudessa on erilainen prosessi. Siellä tuottavuus voi kehittyä ihan eri tavalla, kuin palveluammateissa.
14
11
15
Kommentit (193)
JO on aikoihin eletty, tämän jäykän hiljaisen juron kansan palvelu on kytätä toisia kateellisina. Vaadi palvelua, mutta turhaan sillä itse leikkaat pian umpisuolesi.
Ai niin mutta se on sitä kauan kaivattua TYÖTÄ jota sumalainen vieroksuu kun ylimielinen herra kansa.
Eiköhän sitä jokainen keksi kaiken näköistä jotta työllisyys paranisi. Aluksi tietysti pöydät notkuu astioita ym. mutta jossain vaiheessa on pakko palkata lisää työvoimaa tai asiakkaat kaikkoaa.
Ei siellä missään voida tehostaa mitään.
Siinähän kärsisi heti palvelujen korkea laatu. Joutuisi esim. teippaamaan lapsen vain toisesta jalasta tuoliin.
Kaikki toimii nyt jo parhaalla mahdollisella tavalla. Ehdottomasti. Mitään turhaa meillä ei tehdä. Naiset on suunnitelleet kaikki prosessit. Niitä ei voi edes ulkoavaruuden olio tuosta parantaa ! Kaikki on likimain täydellistä.
Jos lisää yritetään niin henkilöstö kuormittuu. Jo nyt puhumme työpaikoilla monta tuntia päivässä keskenämme siitä miten kauhean kuormittavaa työ on.
Ei puhettakaan. Tarvitsemme julkiselle lisää virkoja ja henkilöstöä ! Ja määrärahoja kulutettavaksi, tietenkin !
Olen itse jättänyt tarjottimen pöytään kun huomasin että se on yhdysvalloissa tapana jopa mäkkärityylisissä paikoissa jotta jollain olisi töitä. Samalla tulee pöytä pyyhittyä muutenkin.
Marketeissa voi pyytää myyjää etsimään jotain tavaraa jne.
Palveluyhteiskunta ei tule kuin pyytämällä.
Silloin ihmisille jää enemmän rahaa kulutukseen, JA palvelun hinnalla voi perustaa palvelevia yrityksiä tai lisätä palveluita, JOISTA voi maksaa sellaisen käyvän palkan jolla saa työntekijän töihin
Se tarkoittaa samalla myös palkkainflaatiota, mutta koska verot alenevat, työntekijälle jää käteen enemmän rahaa kuin nyt.
Jotta verojen lasku olisi mahdollinen, koko julkista sektoria on leikattava 10-20%, 25% siitä on järjestettävä huomattavasti nykyistä tehokkaammmaksi, ja 50% yksityistettävä.
Samalla sosiaali- ja työttömyysetuuksia on leikattava niin että työnteko uusissa palveluammateissakin on huomattavasti kannattavampaa kuin tukien nauttiminen elämäntapana.
Voitte jättää itsepalvelunne tekemättä, mutta nykyjärjestelmässä se vain lisää sotkuisuutta tai myöhästyttää bussia, ja huonontaa asiakkaiden palvelua - TAI on korotettava hintoja ja veroja.
VAIN JULKISEN SEKTORIN MERKITTÄVÄ TEHOSTAMINEN, OSITTAINEN SUPISTAMINEN JA OSITTAINEN YKSITYISTÄMINEN, yhdistettynä AIKUISEN TYÖIKÄISEN VÄESTÖN JOUTILAISUUSTUKIEN PIENENTÄMISEEN voi luoda Suomeen uutta palvelutyöllisyyttä ja työpaikkoja ! - Tämä yhtälö ei ole vaikea ymmärtää.
Kassalla vielä luki että heillä on oikeus tehdä pistokokeita että tuotteet on maksettu. That's it. Ei ole koskaan tarvinut mitään pölliä kaupasta joten pitäkää systeeminne. Me emme käy enää Ikeassa. Käydään siellä missä ei tarvitse vapaa-ajallaan alkaa tekemään toisten töitä.