Tämän takia S-ryhmä sai köniinsä maitokiistassa

Viime viikolla muutama S-ryhmän osuuskauppa kertoi tilaavansa vastedes perusmaitonsa Valion sijaan ruotsalaisomisteiselta Arla Ingmanilta.

Ryhmä perusteli vaihtoa kilpailutuksella ja logistiikkasyillä, ja numerot olivatkin vakuuttavia.

Esimerkiksi HOK-Elannolle on kaikinpuolin järkevämpää hankkia maitonsa jättimäisen Valion sijaan pienen Ingmanin paikallisista meijereistä, läheltä Ruuhka-Suomen ostajia.

Paha iso, hyvä pieni, näinhän kuluttajaliikkeet ovat aina ajatelleet.

Paitsi nyt. Maidonjuojat aina pääministeriin asti raivostuivat "ruotsalaismaidon valinnasta", vaikka Arla vakuutti maitojensa tulevan suomalaistiloilta.

Reaktio ei tullut ravitsemuskulttuurin tuntijoille yllätyksenä.

– Kun kuulin asiasta, veikkasin heti ystävien kesken että kohta kalahtaa ja lujaa. Maitoon on ladattu niin paljon symboliikkaa, että siitä saadaan helposti vaikka millainen maaottelu, sanoo opetusneuvos ja keittiömestari Jaakko Kolmonen.

Maitokiistassa otettiin
lapsetkin mukaan

Jaakko Kolmonen muistuttaa, että ruisleivän tavoin maito on paljon enemmän kuin elintarvike. Se on paitsi suomalaisuuden symboleita, myös muistuma lapsuudesta niillekin jotka eivät aikuisena maitoa juo.

– Lehmänmaito on ensimmäisiä äidinmaidon jälkeen lapsille annettavia ruokia, ja jokaisella on jotain makumuistoja siitä, Kolmonen sanoo.

Valio ja maidontuottajat saivat hyvin piiloviestinsä läpi kaikkialla maakuntien mediassa ja netin keskustelupalstoilla: iso sydämetön kauppaketju ei saa sorkkia vauvojen juomaa, eikä ainakaan perustella tekojaan kaupallisilla hyötynäkökulmilla.

– Nyt puututtiin kuvainnollisesti sellaiseen aineeseen, jota tarjoamme pienille lapsillemme. Se herättää vahvoja tunteita, sanoo syömisen psykologiaa tutkinut Jyväskylän yliopiston professori Raimo Lappalainen.

Kansalliskiihko ei nimittäin ulotu maitojalosteisiin: ilmeisesti yli 40 prosenttia täällä myydyistä juustoista tulee jo ulkomailta.

Makuasiat ovat
sivuseikkoja

S-ryhmällä olikin jupakassa kosolti huonoa tuuria. Jostain muusta elintarvikkeesta moista kuluttajaliikettä ei olisi syntynyt.

Aikoinaan Turun Sinapin kotimaisuudesta syntynyt kansanliike jäi pääosin turkulaisten asiaksi. Koskenkorvan omistuksen tai Lapin Kullan valmistuspaikan puolesta kohkasivat vain kyseisten aineiden ystävät.

Maitoa auttoi suora mielikuvayhteys maaseudun tilanteeseen, sanoo professori Raimo Lappalainen.

– Lehmät ja maatila kuuluvat kesäiseen näkymään, se on muistuma jostain idyllisestä suomalaisuudesta. Lihan ja viljan tuotanto on jo meille epämääräisempää, Lappalainen sanoo.

Myös Jaakko Kolmonen arvelee, että kuluttajat samaistivat kaupan ratkaisut maaseudun tukemiseen. Ulkomainen yhtiö ajaa Valion suomalaiset hankkijatilat ahdinkoon, ja laitumella laiduntavat kaunissilmäiset lehmät joutuvat kohta lahtipenkkiin.

Kukapa ei lähtisi puolustamaan tällaista.

– Ei tässä kiistassa ollut edes mausta kysymys. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa maito on poikkeuksellisen laadukasta ja hyvää, sanoo Kolmonen.

Hyvä opetus ruuan
arvovalinnoista

S-ryhmän osuuskaupoista ainakin HOK-Elanto on nyt osittain perääntynyt tuotevaihdosta, ja lupaa pitää Valion vakiomaitoja joissain liikkeissään.

Ruokatuntijoiden mielestä maitokohu oli hyvä opetus kaikille kauppaketjuille ja elintarviketeollisuudelle.

Syömiseen liittyviä valintoja ei voi aina luotsata kuluttajille teknokraattisesti pelkillä numeroilla ja kannattavuuslaskelmilla.

– Ottamatta kantaa siihen kuka tässä kiistassa oli oikeassa, jollain tavalla tämä on merkki uudenlaisen kansanvallan ilmentymästä. Kuluttajat osoittivat, että ruokaan ja elintarvikkeisiin liittyy vahvoja arvoja joita ei voi markkinoinnissakaan sivuuttaa, sanoo Raimo Lappalainen.

Tosin aivan varmaa on, että edullisempaa ulkomaista maitoa myydään vastedeskin runsaasti kaikista kaupoista. Osa kansasta äänestää aina lompakollaan.

– Soisin mielelläni, että suomalaisen viljan, marjojen, kalan ja riistan puolesta nousisi samanlaisia kansanliikkeitä, jotta kauppaketjut pitäisivät näitä paremmin kuluttajan ulottuvilla, sanoo Jaakko Kolmonen.