Maksaminen ei ole ilmaista. Jokaisesta maksutavasta koituu kaupalle kuluja ja kalleimpia ovat kansainväliset luottokortit. Nyt kaupat ovat sisällyttäneet korttimaksujen provisiot tuotteiden hintoihin, mutta uusi maksupalvelulakiehdotus ei enää kiellä kauppiaita perimästä asiakkailtaan luottokortin todellisia käyttökustannuksia.

On mahdollista, että vastaisuudessa jokainen maksaa omasta maksutavastaan aiheutuvat kulut eli kukaan ei joutuisi tukemaan toisen maksutapaa.

Uusi laki on vasta eduskuntakäsittelyssä ja pankkien, luottokorttiyhtiöiden ja kaupan lopulliset neuvottelut käymättä, joten vielä ei tiedetä, paljonko mistäkin maksamisesta pitäisi maksaa. Kaupan Liiton tiedot eri maksutapojen hinnoista voivat kuitenkin kertoa summittaisen suuruusluokan.

Pari vuotta sitten käteisen ja kansainvälisen pankkikortin kustannukset ostosten loppusummasta olivat noin 0,30 prosenttia, Visan ja Mastercardin yksi prosentti ja Dinersin ja Amexin enimmillään jopa neljä prosenttia.

Kotimaiset pankkikortit ovat olleet halvimpia, sillä niiden käyttö on maksanut muutaman sentin maksukertaa kohden. Ne ovat kuitenkin korvautumassa kansainvälisillä debit-korteilla, mikä tietää kustannusten selvää nousua.

Maksutapahinnasto
kassan kylkeen

Johtaja Timo Ylitalo Finanssialan Keskusliitosta pitää mahdollisena, että vastaisuudessa kassan vieressä olisi hinnasto, josta ilmenisi, mikä maksutapa maksaa minkäkin verran. Maksutavan osuus hinnasta voisi näkyä kassakuitissa samaan tapaan kuin arvonlisävero nyt. Hänestä moinen vaikuttaa reilulta.

– Tuolloin kuluttaja voisi itse päättää, mikä on hänelle edullisinta. Tuntuu hivenen hölmöltä, jos osa kustannuksista on upotettu hintoihin ja osa ei.

Kaupan liiton maksuvälinevaliokunnan puheenjohtajan, Keskon rahoitusjohtajan Heikki Ala-Seppälän mielestä tuollainen olisi teoriassa reilua, mutta monimutkaista. Kaikki eivät välttämättä ilahdu siitä, että heidän pitää kassalla miettiä maksutapansa kustannuksia. 

– Meidän pitää ottaa huomioon myös asiakastyytyväisyysnäkökulma, hän huomauttaa.

Eri kaupoissa voi
olla eri käytännöt

Ala-Seppälä arvioi, että laki voi tuoda erilaisia käytäntöjä. Esimerkiksi matkatoimisto, jossa on pienet katteet, mutta suurehkot kertaostokset, voi hyvinkin ottaa käyttöön maksutapahinnaston. Sen sijaan kioskissa, jossa kertaostot ovat pienet, tällainen ei ehkä toimi.

Ala-Seppälä ei ole huomannut, että mikään kaupan alan yritys olisi ilmoittanut ottavansa käyttöön maksamismaksun. Hänen mukaansa tarvitaan vielä paljon lisää tietoa.

– Lakia odotetaan voimaan toukokuussa. Katsotaan sen lopullinen sisältö ennen kuin päätöksiä tehdään.

Suomalaiset maksavat pääosan ostoksistaan korteilla. Finanssialan keskusliiton mukaan vuonna 2008 kortilla ostettiin 40 miljardin euron arvosta ja käteistä nostettiin alle 17 miljardia euroa. Ylitalon mukaan on vaikea sanoa, syrjäyttääkö käteiskauppa kortteja, jos kortilla ostamisesta tulee selvästi kalliimpaa kuin käteisen käytöstä.

– Maksutapa on aika lailla henkilökohtaisista mieltymyksistä kiinni, hän toteaa.