Kauppa ei köyhdy alv-muutoksesta

Päivittäistavarakauppiaat ovat pitäneet kovaa porua siitä, miten ensi kuussa tuleva elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus maksaa kaupalle muutos- ja tietokonetöinä 5–10 miljoonaa euroa.

Kaupan ammattilaiset ovat vihjanneet, että ylimääräiset kulut viivästyttävät yleistä hintojen laskua, eikä ruoka kovin nopeasti veroalen jälkeen ainakaan lisää voi halventua.

Kauppaketjut eivät halua paljastaa veromuutostöiden yksittäisille myymälöille aiheuttamia tarkkoja kuluja. Jotkut myymälät ovat puhuneet noin tuhannen euron kustannuksista, toiset suuremmista summista.

– Paljon vaikuttaa se, miten ja millä työn teettää. Meillä K-ryhmässä on perinteisesti isoissa hankkeissa käynyt niin, että kauppias perheineen tekee työstä suuren osan talkoina, työtunteja laskematta, kertoo K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Matti Mettälä.

Pienelle laatikkomarketille ja lähikaupalle veromuutoksen aiheuttama hintojen vaihtorumba ei ole teknisesti mahdottoman kallis homma.

S-ryhmä on kertonut, että veromuutoksen yhteydessä se joutuu printtaamaan nelisen miljoonaa uutta etikettiä. Tosin isoja printtausurakoita tapahtuisi muutenkin säännöllisin väliajoin, kun hintoja muutellaan kilpailullisista syistä.

Kassajärjestelmäkin taipuu,
mikäli se on uusi

Uuden verokannan tai hintamuutosten ohjelmoiminen kassajärjestelmiin on normaalia päivitystyötä. 

– Paljon riippuu siitä, miten edistynyt järjestelmä kaupassa on käytössä. Yleensä uusissa ohjelmistoissa on kullekin tuotteelle näkyvissä sen verokanta, jolloin käyttäjä voi tehdä muutoksen siihen vaikka omin käsin, kertoo Winpos-kassajärjestelmäyhtiön myyntijohtaja Reijo Rantanen.

Jos liike joutuu ostamaan lisäohjelman verokannan muutosta varten, silloin kulu on isompi.

– Muuten normaalin muutospäivityksen kustannus on myymälää kohti parisataa euroa, sanoo Rantanen.

Tietysti ohjelmistofirmoilla voi olla halua hinnoitella työ mielensä mukaan yläkanttiin, koska kyse on veromuutoksesta joka kauppiaan on pakko tehdä.

Työn teettäminen
on kalleinta

Eniten kuluja kaupalle tulee työnteosta: hintalaput eivät itsekseen ilmesty ruokaosastojen hyllynreunoihin, ja ikkunajulisteetkin pitää käsityönä vaihtaa.

– Työntekijöille tulee nyt tästä yli viikon urakasta lisätyötunteja todennäköisesti yhteensä kolmisensataa, kertoo Espoon Ison Omenan City-marketin kauppias Toni Pokela.

Myyjän tuntipalkka voi olla runsas kymppi, tähän vielä sosiaali- ja muut palkkakulut päälle.

Koko S-ryhmä laskee joutuvansa pulittamaan lähipäivien työrupeamasta 700 000 euroa ylimääräistä.

– Paljon joudutaan hoitamaan kalliina ylityönä, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto perustelee hintaa.

Tässä kauppa saa tosin syyttää itseään: monessa ruokapuodissa henkilöstön määrä on ajettu minimiin, eikä se yksi ainoa kassalle jätetty myyjä ehdi tehdä oman työnsä ohella juuri mitään ylimääräistä.

Jos väkeä olisi enemmän, muutoskin sujuisi halvemmalla eikä häiritsisi niin paljon päivittäisten töiden sujumista.

Esimerkiksi Lidl kertoi Taloussanomille, että käytännössä kaikki sen suomalaiset työntekijät ovat töissä pitkälle torstain aamuyöhön, koska ketju on päättänyt vaihtaa hinnat jo tällä viikolla.