Kaupat kiistävät tuoretiskihuijauksen

Suuressa kauppaketjussa työskentelevä esimies kirjoitti perjantaina nimettömänä Helsingin Sanomien mielipidesivulla, että hänen työpaikallaan on myyty vanhaa kalaa ja lihaa.

Kirjoituksen mukaan kalat pyörivät tiskissä päivästä toiseen ja aina päivän päädyttyä ne pakattiin takaisin kylmäsäilytykseen. Kalan pyyntipäiviä tiedusteleville asiakkaille oli kehotettu vastaamaan, että kalat on pyydystetty eilen.

Lihan käsittely oli vielä härskimpää kuin kalan. Kirjoittaja kertoo, että kun tyhjiöpakatut sian ulkofilepihvit menivät vanhaksi, tuoteryhmävastaaja käski alaisiaan marinoimaan ne ja laittamaan marinadia niin paljon, että haju peittyy. Tämän jälkeen liha myytiin tuoretiskissä ja kirjoittajan mukaan hinta taisi samalla kaksinkertaistua.

– Jos tällaista on tapahtunut, kaupan toiminta on edesvastuutonta, kauppias Matti Himberg K-Citymarket Jumbosta Vantaalta sanoo.

Hänestä syytös on hyvin vakava koko kaupalle ja häntä harmittaa, että mielipide on kirjoitettu nimettömänä ja kauppaa yksilöimättä.

Kuluttajapakkausten
purkaminen on kiellettyä

Apetit Kalan tuotantojohtaja Heljä Mantere toteaa, että teksti oli aika hurjaa luettavaa.

–  Minun on vaikea uskoa, että kenelläkään palvelumyynnin toimijalla olisi varaa toimia näin, hän sanoo.

Apetit Kala toimii useiden yhteistyökumppaneiden kanssa ympäri maata. Se hoitaa esimerkiksi palvelumyynnin HOK-Elannon Prismoissa Itäkeskusta lukuun ottamatta.

Mantere huomauttaa, että kala vaatii katkeamatonta kylmäketjua kalastajalta kuluttajan jääkaappiin.

– Erityisesti minua hämmästytti kuluttajapakattujen tuotteiden purkaminen palvelumyyntiin. Meillä se on ehdottomasti kiellettyä.

Mantere kummastelee kalojen varastointitarvetta. Hän huomauttaa, että he toimittavat uutta myytävää kauppoihin kuudesti viikossa. Tämä tarkoittaa, että kaupoilla ei ole tarvetta ostaa tuoretavaroita varastoon.

Rikollista
toimintaa

Elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta pitää juttua järkyttävänä. Hänestä kirjoituksen tekee erityisen merkittäväksi se, että kirjoittaja on itse ollut toiminnassa mukana.

– Tässähän on kyse rikoksesta. Tällainen toiminta on aivan sama kuin myytäisiin mitä tahansa virheellistä tuotetta kuluttajalle tahallisesti.

Mielipidejutussa mainitaan, että kyseisessä kaupassa kirjoittajan päällikkönä toiminut tuoteryhmävastaava on osaltaan vastuussa tuoretiskin tuloksesta eli siitä, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Marniemestä olisi kiinnostavaa tietää, miten korkealta esimies on saanut käskynsä.

Hän kiinnittää huomiota lauseeseen, jossa sanotaan, että toiminnan tehostumisen, tulostavoitteiden ja kilpailutilanteen takia henkilökunta ei juuri ehdi tehdä omavalvontaa, vaikka henkilökunnan pitäisi vastata siitä, että tuotteiden laatu on elintarvikelainsäädännön mukaista.

– On paha asia, että kilpailu ja voitontavoittelu ovat niin tärkeitä, että mennään ihan riskirajoilla, Marniemi sanoo.

Apetit Kalan Mantere myöntää, että päivittäistavarakaupassa kilpailu on kovaa. Hänen mukaansa sen takia ei kuitenkaan tarvitse toimia vastoin lakia ja jättää omavalvontaa suorittamatta. Hän korostaa, että omavalvonta on ohjeistamiseen ja johtamiseen liittyvä asia ja kaupan oma keino varmistaa tuotteiden laatu ja turvallisuus.

Huijaava kauppias
ottaa ison riskin

Kehittämispäällikkö Milla Härkönen Marttaliitosta miettii, että kirjoituksessa kuvattu kauppias ottaa suuren riskin.  

– Hän saa kyllä lopettaa kaupanpidon, jos saa aikaan ruokamyrkytysepidemian.

Ilman epidemiaakin voi maine mennä, jos tietty kauppias saa huijarin leiman. Moni asiakas muistaa edelleen julkisuuteen tulleet päivämäärien rukkaustapaukset ja vanhan jauhelihan myynnin eräissä kaupoissa. Härkönen huomauttaa, että myös puskaradio kyllä toimii näissä asioissa.

– Jos meinaat kalakauppaa tehdä, sinulla ei ole mitään mahdollisuutta lähteä tällaiseen toimintaan. Se loppuu todella äkkiä. Kyllä asiakkaat huomaavat, jos tuoretavara on vanhaa, Jumbon Matti Himberg sanoo.

Kuluttajaliiton Annikka Marniemi ei usko, että mielipidekirjoituksessa kuvattu toiminta olisi maan tapa. Hän kuitenkin kehottaa kuluttajia valppauteen ja jättämään liian kiltteyden. Jos kala tai liha haiskahtaa tai näyttää oudolta, tuoreus on syytä kyseenalaistaa. Jos myyjän vastaus epäilyttää, asiakas voi pyytää esimerkiksi rahtikirjan nähtäväkseen.

– Jos tuote tuntuu epäilyttävältä, pitää valittaa, hän ohjeistaa.