Vantaalla Suomen johtavan kirjakauppaketjun pääkonttorissa työskentelee kolme todellista vallankäyttäjää.

Suomalaisen Kirjakaupan kolme tuotepäällikköä käyvät syksyisin ja keväisin läpi kustantamoiden julkaisemia kirjalistoja. Niistä he poimivat teokset, jotka kelpuutetaan ketjun 62 myymälän valikoimiin.

Koska monissa Suomen kaupungeissa ketjun myymälä on ainoa kirjakauppa, vaikuttavat näiden kolmen ihmisen valinnat merkittävästi lukuvalintoihin.

"Kirja-alan
rakenne on tylsä"

Helsingissä, Tampereella ja Turussa Suomalaisen Kirjakaupan myymälöillä on pieniä sitkeitä kilpailijoita, mutta monissa muissa kaupungeissa ostajan ainoa vaihtoehto on ketjumyymälä.

– Kirjakauppa-alan rakenne Suomessa on todella tylsä. Olisi hyvä olla olemassa sellaisiakin myymälöitä, jotka eivät olisi sidottu ketjujen periaatteisiin, harmittelee Suomen kirjailijaliiton
puheenjohtaja ja kirjailija Tuula-Liina Varis.

Variksen mukaan ketjun monopolia lähentelevä asema on herättänyt paljon keskustelua kirjailijoiden keskuudessa.

– Ketjuuntuminen on läheisesti yhteydessä romaanien lyhentyneeseen myynti-ikään, Varis sanoo. Suomalainen Kirjakauppa pitää hyllyillään mielellään varmoja best-sellereitä, jolloin massojen kiinnostukset sanelevat tarjonnan.

Suomalainen Kirjakauppa:
Emme ole määräävässä asemassa

Joensuussa asuva Tuula-Liina Varis kertoo, että hänen kotikaupungissaan on kaksi kirjakauppaa. Molemmat ovat punavalkoisen logon alla kauppaa tekeviä Suomalaisia Kirjakauppoja.

Suomalaisen Kirjakaupan ostojohtaja Kristiina Rantanen on eri mieltä. Hän kiistää Suomalaisen Kirjakaupan olevan määräävässä asemassa.

– Kuulen tällaisia juttuja suoraan ja epäsuoraan. Me emme ole hallitsevassa asemassa, vaan samassa asemassa kuin muutkin. Olemme iso kirjakauppaketju, mutta pienemmillä paikkakunnilla myös esimerkiksi marketit myyvät kirjoja, Rantanen sanoo.

Tasapäistääkö
keskusjohtoisuus valikoimia?

Kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi on samoilla linjoilla Tuula-Liina Variksen kanssa. Hänen mukaansa toinen ongelma suuren markkina-aseman lisäksi on Suomalaisen Kirjakaupan keskusjohtoisuus.

Papinniemen mukaan tilanne on korostunut taantuman aikana. Pieniä kirjakauppoja menee nurin, ja isokin ketju ehkä mieluiten pelaa varman päälle ostopäätöksissä.

– Päätökset tehdään Vantaalla. Eri paikkakuntien myymälöissä ei ole mahdollisuuksia päättää myymälöiden valikoimista. Keskusjohtoisuutta pitäisi löysätä, ettei koko Suomi lukisi pelkkää Stieg Larssonia ja Sofi Oksasta.

Kristiina Rantasen mielestä keskusjohtoisuus ei ole ongelma. Heille se on tapa toimia.

– Olemme ketju, ja meillä on keskitetty organisaatio. Jollain muilla systeemi on toinen. Toki valikoimatkin vaihtelevat paikkakunnittain. Monilla pienillä paikkakunnilla on hyviä paikallisia kauno- ja tietokirjailijoita, jotka myyvät hyvin paikallisesti ja heidän tuotantoaan otetaan valikoimiin.

Sitä myydään,
mitä ostetaan

– Suomalaisen Kirjakaupan asenne kirjoihin ja kirjallisuuteen on kapea. Se on korostunut viime aikoina ja valikoimat ovat alkaneet muistuttaa supermarkettien tarjontaa, Jarmo Papinniemi huokaa.

Hän kertoo jutelleensa tilanteesta harmistuneen pienkustantajan kanssa. Kustantaja oli tarjonnut ketjun valikoimiin lukuisia Papinniemen mielestä hyvin laadukkaita käännösromaaneja.

– Yksikään ei kelvannut. Niiden nimiä ei edes tunnistettu, vaikka kyseessä on kai alan erikoisliike.

Suomalaisen Kirjakaupan näkökulma on toinen.

– Sitähän meidän täytyy  myydä, mitä asiakkaat haluavat ostaa. Oli kustantaja iso tai pieni, jos kirja on hyvä, se löytyy meiltä. Meiltä voi myös tilata kirjoja. Meillä on käytössä näytevarastojärjestelmä, johon kustantajat voivat liittää kirjansa. Silloin kirja löytyy vähintään yhtenä kappaleena hyllystämme, Rantanen kertoo.

Pienet eivät
pärjää hinnoittelussa

Kustantaja Seppo Lahtinen kustannusyhtiö Sammakosta muistuttaa, että yli sadan miljoonan euron liikevaihtoa tekevällä Suomalaisella
Kirjakaupalla on myös sanavaltaa hinnoittelussa.

Kun ketjun myymälöihin tilataan tuhansien kappaleiden eriä ja pienten kilpailijoiden liikkeisiin kahden kappaleen erä, voi Suomalainen Kirjakauppa neuvotella tuntuviakin alennuksia.

– Silloin jotain Reijo Mäen uutta kirjaa voidaan myydä alle kahteenkymppiin. Pieni kälviäläinen kirjakauppias joutuu maksamaan enemmän ja myymään myös kalliimmalla, Lahtinen toteaa.

Helsingin Suomalainen Kirjakauppa Oy perustettiin vuonna 1912. Sillä oli pitkään vain yksi myymälä Helsingissä, kunnes yhtiö alkoi laajentua 80-luvulla. Seuraavalla vuosikymmellä yhtiö alkoi ketjuttaa myymälöitään.

Suomalainen kirjakauppa kuuluu Rautakirja-yhtymään. Se on osa Sanoma-konsernia, johon Taloussanomatkin kuuluu.