Kirjaudu ▼
 

Kehittyvien talouksien velkataakka jarruttaa globaalia kasvua

© Lang Lang / Reuters
Kehittyvien talouksien velkataakka jarruttaa globaalia kasvua
Nousun vuosina kehittyvät markkinat imivät ahnaasti ulkomaisia pääomia, mutta nyt niiden on aiempaa vaikeampi selvitä veloistaan, kun talouskasvu hyytyy ja lainarahan hinta nousee.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kehittyvien talouksien velkataakka jarruttaa maailmantalouden kasvua.

Nousun vuosina kehittyvät markkinat imivät ahnaasti ulkomaisia pääomia, mutta nyt niiden on aiempaa vaikeampi selvitä veloistaan, kun talouskasvu hyytyy ja lainarahan hinta nousee.

– Suuri mörkö kehittyvissä talouksissa on velkojen nopea kasvuvauhti. Suurimpana kehittyvänä taloutena Kiina on isoin kysymysmerkki ja pelon lähde, kuvailee Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.

Kehittyvät maat ovat yrittäneet elvyttää vientiään ja sitä kautta talouskasvuaan antamalla valuuttojensa devalvoitua. Valuuttojen sukeltaminen on kuitenkin myrkkyä tilanteessa, jossa Yhdysvallat on palannut kiristävän rahapolitiikan tielle ja dollari vahvistuu.

Kehittyvien maiden yrityksillä on paljon dollarilainoja ja niiden määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Velanhoitokulut jatkavat kasvuaan, kun Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostot ja kehittyviltä markkinoilta karkaavat pääomat ovat omiaan vahvistamaan dollaria entisestään lähitulevaisuudessa.

Dollarilainojen paisuminen, valuuttojen sukeltaminen ja pääomaliikkeet ovat herättäneet pelkoa siitä, että Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita 1990-luvulla ravistelleet talouskriisit toistuisivat. Harva asiantuntija kuitenkaan uskoo tähän, koska monet maat ovat selvästi aiempaa paremmin varautuneita tällaisiin kriiseihin.

Ulkomaisten pääomien ulosvirtaus kasvattaa entisestään velanhoitokuluja

Kehittyvien maiden päävaiva on yksityinen velka ja erityisesti yritysten velkaantuminen.

Vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen velkaa ovat paisuttaneet keskuspankkien löysä rahapolitiikka ja kehittyneitä maita selvästi houkuttelevammat kasvu- ja sijoitusnäkymät.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan kehittyvien talouksien yritysten velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuosina 2004–2014 neljänneksellä.

IMF ennusti vuonna 2011, että kehittyvien talouksien kansantuote kasvaa vuonna 2015 keskimäärin noin 7 prosentin vauhtia. Loppujen lopuksi talouskasvu jäi noin 4 prosenttiin.

– Yritykset ovat velkaa ottamalla valmistautuneet kasvuvauhtiin, joka olisi kaksinkertainen siihen nähden, mikä saavutettiin, kuvailee yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chasen tutkimusosaston johtaja David Hensley Wall Street Journal -lehdelle.

Yritysten velkaongelmat ovat kasvaneet tuntuvasti. Luottoluokittaja Standard & Poor'sin mukaan yrityslainojen laiminlyöntien määrä on kehittyvissä talouksissa suurimmallaan sitten vuoden 2004.

Velanhoitokuluja kasvattaa entisestään se, että ulkomaisten pääomien virta ulos kehittyviltä markkinoilta on kiihtynyt viime aikoina.

IMF varoittaa, että kehittyvien talouksien on syytä varautua yritysten kaatumiseen. Valuuttarahaston mukaan tämä voi johtaa luottolamaan, joka vie voiteluaineen talouden rattaista.

Kehittyvät maat ovat kasvattaneet palomuurejaan kriisejä vastaan

Capital Economics -analyysiyhtiön ekonomistien mukaan kehittyvien maiden lähihistorian talouskriisit osoittavat, että yksityisen velan tasoa suurempi ongelma on sen nopea kasvu.

Ekonomistit muistuttavat, että yksikään vauhdilla velkaantunut nouseva talous ei ole välttynyt pankkikriisiltä viime vuosikymmenien aikana. Kriittisenä rajana on yksityisen velan kasvu yli 30 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen kymmenen vuoden aikana.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Capital Economics pitää tässä mielessä riskialtteimpina nousevista talouksista Kiinaa, Turkkia, Koreaa, Brasiliaa ja Venäjää. Analyysiyhtiön mukaan vauhdikkaasta velkaantumisesta huolimatta isku näiden maiden talouksille on todennäköisesti vaimeampi kuin aiemmissa kriiseissä.

Avaintekijä on, että monien maiden vaihtotaseet ovat selvästi aiempaa paremmassa tasapainossa. Ulkomaisen velan määrä on näin maltillisempi kuin 1990-luvulla. Myös pankit ovat keskimäärin paremmassa kunnossa.

– On monta sellaista tekijää, jotka antavat ainakin kriisin alkuvaiheessa sellaista suojaa, ettei kriisi tule niin nopeasti syliin, jos se on lainkaan tullakseen, arvioi Suomen Pankin johtava neuvonantaja Olli-Pekka Lehmussaari.

Kehittyvien maiden ongelmat ovat paljon pintaa syvemmällä

Vaikka velkakupla ei purskahtaisikaan, edessä on vaikeita vuosia sekä maille itselleen että globaalille taloudelle. Velan ohella ongelma on kehittyvien maiden raaka-ainevetoinen kasvu, joka on hyytynyt Kiinan kysynnän heikentyessä.

Jos velkaongelma paisuu ja raaka-aineiden hinnat jatkavat laskuaan, maailmantalous voi alkaa yskiä.

Näiden kahden tekijän yhdistelmän tuomat ongelmat ovat käsinkosketeltavia esimerkiksi Brasiliassa, missä raskaasti velkaantuneet suuryritykset ovat raaka-aineyhtiöitä.

Riskit ovat suuria, sillä viime vuosina kehittyvät taloudet ovat toimineet globaalin kasvun moottoreina.

Kehittyvien maiden ongelmat ovat yksi syy sille, miksi maailmantalouden kasvuennusteita on viime aikoina reivattu alaspäin.

Lehmussaaren mukaan kenelläkään ei ole "kristallipalloa, josta näkisi, miten tässä käy".

– Mikä viheltäen tuli aikoinaan, niin nyt se viheltäen voi mennäkin. Siihen on varauduttava. Kyllä nämä maat varmasti kaikkensa tekevät, että näin ei tule käymään.

Handelsbankenin Helenius muistuttaa, että kehittyvien talouksien ongelmat ovat paljon pintaa syvemmällä.

– Näiden talouksien kasvupotentiaali on heikentynyt. Ei olla tehty uudistuksia silloin, kun vahvan globaalin kasvun ikkuna oli auki. Ei ole monipuolistettu taloutta ja avattu sitä kilpailulle.

Heleniuksen mukaan kehittyvät taloudet ovat nyt aiempaa riippuvaisempia siitä, mikä Euroopan ja Yhdysvaltojen kasvuvauhti on.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (23)

Sivut: 1 2 3
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Repo 105-kirjanpitoa, 98 %-vipua kehiin, haisevia CDS-kauppoja pystyyn ja option arm -asuntoponzilla nousuun, näin se on tehty täälläkin.

NIMITTÄIN OMAISUUDENSIIRTORIKOS 1 %-ELIITILLE.
JÄLJELLÄ ON KARMIVAT VELAT,

ja kehitysmaistuminen, paluu 1700-luvulle kaikin tavoin, sodat, sairaudet, kerjuu, väkivalta, taikausko, rappio, autioituminen.
Anonyymi: hikipajaorjuus_tulee 26.1.2016 19:29

Anonyymi
– Näiden talouksien kasvupotentiaali on heikentynyt. Ei olla tehty uudistuksia silloin, kun vahvan globaalin kasvun ikkuna oli auki. Ei ole monipuolistettu taloutta ja avattu sitä kilpailulle.
Diiba-daaba, vain ylin eliitti on hyötynyt kasvusta ja kerännyt sen kaiken,

myytti kehityksestä ja vapaasta rikastumisesta on oikeasti USA-kurjuutta 90 %:lle eli taantumaa ja köyhtymistä ollut 30 v. Kaikki omaisuus velkana.

Trustit ja monopolitkarteelit, tytärveronkiertotalous ovat kaikki rikmollista petosta ei monipuolistamista. kilpailun avaaminen hoidellaan korruptio-alepolkumyynnillä: syödään ja pilkotaan, myydään - ei siis kehittämistä vaan kosmeettinen myyntipetossilaus päälle.

Kasvupitentiaalia oli ja nousua, muttei tekijöille... motivaatio nollattiin ja luottamus kustiin silmään.
Anonyymi: nollan_arvo_on_nolla 26.1.2016 19:35

Anonyymi
Finanssimafia tekee vain tehtävänsä!

Suomessa SSS tekee loput ja siirtää maamme rapidisti Failed State modukseen
Anonyymi: Simple 26.1.2016 19:39

Anonyymi
Ei koske venäjää, se kun ei ole kehitysmaa.
Alikehittynyt kehittymättömyys-maa kyllä.
Eräänlainen aro-zimbabwe.
Anonyymi: konkkavenäjä 26.1.2016 19:44

Anonyymi
On hieman sellainen tunne, että jostain on tulossa suuri velkakupru...jos joku suuri butiikki kaatuu, niin sitten saa pitää hatusta kiinni.
Anonyymi: sdfsdfsdfsd 26.1.2016 19:44

Anonyymi

Uusi ”otteiltaan väkivaltainen” liivijengi tulossa Suomeen – värvää maahan­muuttajia

Uusi liivijengi Satudarah on tulossa Suomeen.

Hollannissa vuonna 1990 perustetun järjestäytyneen rikollisuuden pariin lukeutuvan jengin toimintatapoihin kuuluu erityisesti maahanmuuttajataustaisten rekrytointi.
Uutta start uppia, pöhinää ja innovatiivista meininkiä luvassa, rikastumista ja muuta kulttuuritoimintaa.

Kiitti vaan , taas, hallituksen osaajat....
Anonyymi: hölmölänmalli 26.1.2016 19:49

Anonyymi
Jännää että Handelsbankenin ekonomisti ei mainitse sanallakaan sitä paljonko Kiinalla on sitä dollarivelkaa. Puhuu paljon mutta faktaa ei isketä kehiin edes sen vertaa että voisi mainita.

Koko juttu vaikuttaa jonkinasteiselta yritykseltä manipuloida - mutta ketä.

Uskonnoissakin käytetään ylimpänä markkinointikeinona pelkoa. Se tuntuu tarttuneen laumaan ekonomisteja joiden johdolla on tähän asti kaikki talouden kriisit leivottu.
Anonyymi: kahdeksan 26.1.2016 19:59

Anonyymi
"Nousun vuosina kehittyvät markkinat imivät ahnaasti ulkomaisia pääomia, mutta nyt niiden on aiempaa vaikeampi selvitä veloistaan, kun talouskasvu hyytyy ja lainarahan hinta nousee. "

Ehkä se kasvu johtui juuri siitä velasta, kasvuhan jatkuisi, jos kukaan ei alkaisi epäilemään maksukykyä, vaan lainaisi myös jatkossa yhtä holtittomasti, myös korot pysyisi alhaisina, jos ei pelättäisi sitä, et saako niitä lainattuja rahoja koskaan takaisin.
Anonyymi: Naurulokki 26.1.2016 19:59

Anonyymi
Jännää että Handelsbankenin ekonomisti ei mainitse sanallakaan sitä paljonko Kiinalla on sitä dollarivelkaa. Puhuu paljon mutta faktaa ei isketä kehiin edes sen vertaa että voisi mainita.

Koko juttu vaikuttaa jonkinasteiselta yritykseltä manipuloida - mutta ketä.

Uskonnoissakin käytetään ylimpänä markkinointikeinona pelkoa. Se tuntuu tarttuneen laumaan ekonomisteja joiden johdolla on tähän asti kaikki talouden kriisit leivottu.


Velkakellon mukaan Kiinalla on velkaa 5300 miljardia...noin 65% bkt:sta... jos Kiinan talous hidastuu, niin pahemmassa pulassa on ne maat, jotka tuottaa raaka-aineita Kiinalle....Brasilia, Venäjä jne.
Anonyymi: DFGDFGDFG 26.1.2016 20:09

Anonyymi
Jännää että Handelsbankenin ekonomisti ei mainitse sanallakaan sitä paljonko Kiinalla on sitä dollarivelkaa. Puhuu paljon mutta faktaa ei isketä kehiin edes sen vertaa että voisi mainita.

Koko juttu vaikuttaa jonkinasteiselta yritykseltä manipuloida - mutta ketä.

Uskonnoissakin käytetään ylimpänä markkinointikeinona pelkoa. Se tuntuu tarttuneen laumaan ekonomisteja joiden johdolla on tähän asti kaikki talouden kriisit leivottu.

Velkakellon mukaan Kiinalla on velkaa 5300 miljardia...noin 65% bkt:sta... jos Kiinan talous hidastuu, niin pahemmassa pulassa on ne maat, jotka tuottaa raaka-aineita Kiinalle....Brasilia, Venäjä jne.


Jenkeillä on velkaa 55555500 miljardia ja FED painaa korva markänä lisää rahaa. Kiina omistaa jenkeistä jo puolet.
Anonyymi: taalaa 26.1.2016 20:59
Sivut: 1 2 3
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

07:05 Kolumni Britannia repii itsensä kappaleiksi
06:01 Hyötyykö Brexitistä Helsinki vai sittenkin Lontoo? "Niinkin hassusti voisi käydä"
30.6. Maraboun ja Tobleronen omistaja teki ostotarjouksen Hersheystä – pakit tuli
30.6. Google osti 12 vuoden tuotannon norjalaisesta voimalasta, jota ei ole vielä olemassa
30.6. Ikean perustajalla on ollut tuplasti vaikea viikko – miljardien lasku
30.6. Lieksaan rakennetaan kaksi biojalostamoa – rahaa kerätään nyt joukkorahoituksella
30.6. Ilta-Sanomat Laskelma: Näin paljon voit säästää rahaa ilmalämpöpumpulla
30.6. Asuntolainojen kysyntä kuumenee – nostettiin eniten neljään vuoteen
30.6. Huomenna se tulee – kansa ei kiirehtinyt lainakaton vuoksi
30.6. Digitoday Tietosuojaviranomaiselle kirvelevä tappio: Facebookin seuranta saa jatkua
30.6. Wärtsilä ostaa suomalaisen Eniramin
30.6. Globalisaation häviäjät kannattivat Brexitiä – "Tilanteesta pitää oppia"
30.6. Digitoday Kas kummaa: Onko tässä Huawein B-suunnitelma?
30.6. Näin Elisa onnistui saamaan Anvian itselleen – "Törkeä ja epäisänmaallinen temppu"
30.6. Osa Helsingin pörssin osakkeista jo toipunut Brexit-paniikista
30.6. Digitoday Suomi johtamaan EU:n puolustusviraston kyberhanketta
30.6. Brexit-ennuste: EKP lisää velkakirjaostoja 100 miljardiin kuukaudessa
30.6. Digitoday Uusi nettipankkiryöstö aiheutti miljoonatappiot: "Tusinoittain pankkeja murrettu"
30.6. Danske Bank arvioi: Suomen talouskasvu hiipuu selvästi, jos Britannian EU-ero etenee
30.6. Brexit voi kolauttaa ulkomaalaisten osaamiseen nojaavaa Lontoota
30.6. Nordea perustaa digiyksikön – vetäjäksi brittipankki RBS:n digijohtaja
30.6. Digitoday Jalokivikauppa rytisi 25 000 turvakameran hyökkäyksessä – myös Suomesta iskettiin
30.6. Digitoday Käytätkö Facebookia Chromella? Varo kavereidesi tekemiä merkintöjä
30.6. Kauppakamarin johtaja uhmaa ekonomistien Brexit-arvioita: ”En usko yhteen totuuteen”
30.6. Ilmalämpöpumpun tuoma säästö puhuttaa: ”Voidaan päätyä vain yhteen lopputulokseen”
30.6. Vakuutusyhtiöt myyvät evakuointiturvaa – milloin saa korvauksia?
30.6. Vienti laski huhtikuussa 11 % – öljyjalosteet valopilkku
30.6. Digitoday Mistä nyt tuulee: Microsoft jakaa Xboxeja Surfacen ostajille
30.6. Brexitin vaikutus hälvenee – pörssien odotetaan nousevan jo kolmatta päivää
30.6. Öljy kallistuu – tuotanto supistuu ja kysyntä kasvaa
Asiakastieto

Yhteistyössä